K
"kaisa"
Vieras
Mulla on kaksivuotias taapero ja olen raskaana. En ole paljon uhrannut ajatuksia siihen, miten arki saadaan rullaamaan kakkosen synnyttyä, mutta nyt ole alkanut pohtia asiaa ja huolestua. Meidän taapero on hyvin vilkas ja energinen -on aina ollut. Lisäksi hän on kovin sosiaalinen. Mulle on ollut todella suuri yllätys, että hän kaipaa kavereita niin paljon jo tässä iässä. Hän juttelee kavereistaan koko ajan, haluaisi loputtomasti olla leikkimässä heidän kanssaan. Näen monia muita hänen ikäisiään lapsia, jotka viihtyvät rauhassa ja joita vain välillä kiinnostaa muiden seura. Ei meidän lapsi vaan!
Leikkikentillä hän juoksee heti toisten lasten luo, olivat he tuttuja tai ei. Muskarikin piti lopettaa kun hän vain halusi juosta, tanssia ja ottaa kontaktia muihin lapsiin. Aluksi se oli kaikkien mielestä suloista, mutta alkoi ymmärrettävästi häiritä kun muut lapset istuivat nätisti soittamassa instrumentteja open ohjeen mukaan ja meidän lapsi halusi tanssia ja leikkiä. Totta kai olen hänestä ylpeä ja tuollainenhan hän on aina ollut, mutta miten ihmeessä pystyn tarjoamaan lapselle tarpeeksi virikettä väsyneenä pienen vauvan kanssa?
Nyt olen voinut touhuta hänen kanssaan sydämensä kyllyydestä, mutta jos toisen lapsen vauva-aika on samanlaista kuin tämän ensimmäisen, tulen olemaan pulassa. Esikoinen nukkui hyvin huonosti ja sain n. 1-3-tunnin unet öisin. Olin aivan zombie ja vauva-ajan rankkuus on nyt todella palannut mieleen.
Esikoinen ei ole koskaan ollut hoidossa enkä ollut ajatellut laittaakaan. Mutta miten sitten saisin tarjottua lapselle tarpeeksi aktiviteettia päivisin? Jos esim aamupäivällä ei mennä kunnolla ulos leikkimään, hän ei mene päiväunille ja siitä se sitten meneekin alamäkeä. Päivunien poisjättäminen ei ole onnistunut myöskään.
Minkälaisia ratkaisuja te olette keksineet esikoiselle kun vauva tulee taloon?
Leikkikentillä hän juoksee heti toisten lasten luo, olivat he tuttuja tai ei. Muskarikin piti lopettaa kun hän vain halusi juosta, tanssia ja ottaa kontaktia muihin lapsiin. Aluksi se oli kaikkien mielestä suloista, mutta alkoi ymmärrettävästi häiritä kun muut lapset istuivat nätisti soittamassa instrumentteja open ohjeen mukaan ja meidän lapsi halusi tanssia ja leikkiä. Totta kai olen hänestä ylpeä ja tuollainenhan hän on aina ollut, mutta miten ihmeessä pystyn tarjoamaan lapselle tarpeeksi virikettä väsyneenä pienen vauvan kanssa?
Nyt olen voinut touhuta hänen kanssaan sydämensä kyllyydestä, mutta jos toisen lapsen vauva-aika on samanlaista kuin tämän ensimmäisen, tulen olemaan pulassa. Esikoinen nukkui hyvin huonosti ja sain n. 1-3-tunnin unet öisin. Olin aivan zombie ja vauva-ajan rankkuus on nyt todella palannut mieleen.
Esikoinen ei ole koskaan ollut hoidossa enkä ollut ajatellut laittaakaan. Mutta miten sitten saisin tarjottua lapselle tarpeeksi aktiviteettia päivisin? Jos esim aamupäivällä ei mennä kunnolla ulos leikkimään, hän ei mene päiväunille ja siitä se sitten meneekin alamäkeä. Päivunien poisjättäminen ei ole onnistunut myöskään.
Minkälaisia ratkaisuja te olette keksineet esikoiselle kun vauva tulee taloon?