Toggle sidebar

VKO 31 jännääjät

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Sansala
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Vastaa
S

Sansala

Vieras
Perustan innokkaana uutena yrittäjänä jännäysketjun viikolla 31 jännääville.

Itselläni siis menossa ensimmäinen yrityskierto ja viikon 31 lopussa jännäilen. Tällä hetkellä menossa kp 9/26, ja koitan kovasti kuunnella kehoani oviksen tunnistaakseni.

(ps. tulkaa uudet yrittäjät tuonne wanna be positiivinen -ketjuun, siellä on käynyt niin kova plussa-aalto että kirjoittajat hipsivät odottajien puolelle ;)
 
Hei,

Taidan uskaltaa liittyä tähän viikkojännäysketjuun minäkin... Eli olemme aloittaneet ehkäisyttömän elämän tässä kierrossa ja ovulaatio jo käsillä aivan pian (kp 14/31). Minä olen pian 25 ja mieheni juuri täyttänyt saman maagisen luvun. Itselläni opiskelut vielä kesken, mutta mies juuri aloittamassa työelämässä.
Jännittää tämä ensimmäinen kierto hurjan paljon, vaikka vauvakuume on jo jyllännyt kropassani pidemmän aikaa. Enemmän kuitenkin jännittää että josko tuo mies sittenkin alkaa panikoida tällä viikolla ja laittaa siveysvyön päällensä juuri otollisimpaan aikaan...
No, tärkeintä on kuitenkin että molemmat ovat tässä jutussa mukana, joten jos paniikki iskee niin sitten vaan odotellaan... (tai vietellään... ) =)
 
Hei Sasa, kiva saada jännäyskaveri mukaan! Vaikka meillä mies ihan kohtuullisen hyvin on mukana vauvahaaveilussa, en viitsi häntä kuormittaa jatkuvalla vauva-aiheisella pälpätyksellä ;) Minä ja mieheni ollaan molemmat 28, ja luulen että tuo lähestyvä 30 vuoden rajapyykki on saanut mieheni vihdoinkin myöntymään vauva-ajatukseen usean vuoden pähkäilyn jälkeen.

Mua myös kovasti jännittää tämä ensimmäinen yrityskierto, saa nähdä laantuuko / yltyykö jännistys jos ei olla niin onnellisia että heti tärppäisi.
 
Minäkin ilmoittaudun elokuun alun jännääjäksi. Heti alkuviikosta 31 pitäis selvitä... mahdollisuudet kuitenkin heikohkot. Mies armeijassa ja tulee lauantaina lomille. Mulla ovis päällä. Eli onkohan lauantaina jo liian myöhästä? No sitten vaan odottelemaan uutta yritystä, jos ei vielä tärppää. Josko noi loma-ajat sopis paremmin seuraavaan kiertoon ;) tarttisko soittaa jollekin kapteenille tai vääpelille, että nyt tarttis mies henkilökohtaisen vapaan, että saadaan perhe perustettua ;)

Meilläkin eka yrityskierto menossa. Ikää mulla 22 (loppuvuodesta 23) ja avokilla 24. Mulla vakityö, miehellä työnhaku edessä alkuvuodesta (toivottavasti siis pääsee pois ½ vuoden jälkeen). Opiskelut kuitenkin molemmilta ohi. Eli valmiina omaa perhettä varten ollaan :)

Vajaa pari viikkoa vielä jännäilyä... onneksi oon wanna-be-positiiveissä, on sen verran hyvä plussaprosentti ollut siellä :) Perässä yritetään tulla.
 
Huomenta kaikille,

Mulla näyttää nyt lupaavalta nämä vauvahaaveet. Eli mies eilen sanoi että ei enää ehkäistä lainkaan... aikaisemminkin se on jo ollut hieman ajoittaista tuo meidän ehkäisy.
Jännitti kyllä eilen kun puuhailtiin kun onhan tämä nyt niin suuri asia. Lopulta valvoinkin sitten johonkin kolmeen asti kun mietin vain että jospa jo lykästi... =)
Ihanaa aikaa parisuhteellekin jännätä tällaista asiaa. Molemmilla on kyllä jalat kuitenkin edes jotenkin maassa, kun lähisukulaisilla (äidistäni lähtien) on ollut todella paljon vaikeuksia onnistua näissä vauvaprojekteissa.
Mutta tsemiä kaikille jännääjille, toivotaan että lykästää.
 
Hei kaikki!

Olen jo jonkin aikaa seurannut sivusta keskustelujanne ja miettinyt mihin ketjuun liittyisin. Ajattelin ujuttautua vaikka tänne, koska tilanne on tämä:
Olen 24 v., mies kohta 29 v. Pillerit lopetin viikon 23 lopussa, jätin laatan kesken(tyhmä minä!). Kuukautiset tulivat sitten 5 pv pillereiden lopettamisen jälkeen. Nyt siis jännäillään miten toi kierto asettuu. Epäilen vahvasti, että se venyy melko pitkäksi. Jos se ois heti asettunut suht normaaliksi, menkathan ois jo taas tullut, mut eipä oo näkynyt. Välillä on ollut pahoinvointia ja viiltelyä alavatsassa(varsinkin juhannuksen teinoilla), mutta ei jatkuvasti. Raskaustestiä en ole tehnyt, jotenkin epätodennäköisenä pidän, että heti olisi tärpännyt.

Nyt siis vaan odotellaan ja kuumeillaan!













 
Mä ilmoittaudun tänne, vaikkei mun nyt pitänytkään uuteen viikkoketjuun liittyä. Näin kesällä ei paljon tule kirjoiteltuakaan, ja roikun myös tuolla +-30-ketjussa, mutta ehkä sitä sitten viimeistään jännäysviikolla kaipaa juuri jännäyksessä olevien kanssa kirjoittelua. Tämä on meidän viiden yrityskierto, nyt kp 12/24-28. Mieskin on nyt aivan ihanasti mukana tässä vauvantekotouhussa, olen suorastaan hämmästynyt! Tuntuu niin ihanalta huomata kuinka hänkin jo ihan oikeasti haluaa lasta.
 
Nostelen meitä hieman ylöspäin...

Tuntuu että meillä hupenee nämä kriittiset päivät nyt vähän hukkaan kun mies loukkasi selkänsä salilla ja eikä pysty petipuuhiin... Itsekään ei ihan häikäilemättömästi kehtaa ehdottaa etteihän sen tarvis tehdä periaatteessa mitään... kun kuitenkin pointti tässä meidän ehkäisyttömässä elämässä on ettei turhaan ressata tolla vauvajutulla. (Käytännössähän se tarkoittaa kuitenkin sitä että itse laskeskelen täällä kuumeisesti päiviä milloin kannattaisi vikitellä toista...)

Himokasta viikkoa kuitenkin kaikille muille jännääjille... =)
 
Mullakin ovulaatio oli ja meni, ja seksielämä kuihtui juuri silloin kun sen ois pitänyt olla vilkkaimmillaan. Viimeksi touhuttiin maanantaina, mikä oli kp 10. Ovis oli kaiketi keskiviikkona tai eilen. Eipä taitais enää auttaa tänään touhuilut. Ei siis koin suuria odotuksia tälle kierrolle. Mun pitäiskin nyt siirtää ajatukset muihin asioihin, enhän mä nyt sentäs vielä niin ikäloppu ole (29) etteikö tässä ehtisi vielä lapsia saamaan, vaikka jättäisinkin kalenterin tuijottelun. Se on vain niin vaikeaa, kuten kaikki tiedämme! Välillä mua todella ärsyttää itseni, että mä en osaa aivan täydestä sydämestäni iloita tämän hetkisen elämän ihanista asioista kun vauva pyörii koko ajan mielessä. Osaan toki iloita, mutta en niin täydellisesti kuin elämäntilanne antaisi mahdollisuuden! Löytyisköhän jostain jotain remontoijien keskustelupalstaa, josko siirtyisin remonttereiskojen pariin kun kohta toivon mukaan pääsen uuden (tosivanhan) kodin remonttipuuhiin! Voi kun edes osaisin nauttia siitä helppoudesta miten pääsee tekemään remonttia kun ei vielä ole vatsa tai lapset tiellä, mutta todennäköisesti siinä remontin lomassakin haikailen, että voi kun sen yhden huoneen jo voisi laittaa lastenhuoneeksi!
 
Hih! Tuntuu hassulta kuin luin tuossa ton äskeistä edellisen viestini ja siinä hehkutan kuinka mieskin on mukana lapsenteko puuhissa ja sitten seuraavassa viestissäni totean, että jäi ovis käyttämättä! No, se, että ovis jäi käyttämättä oli meistä molemmista kiinni. Tuli kinaa, ja sitten tulikin kaikenlaisia esteitä. Nytkin vielä vähän kiukutellaan. En tiedä pitäisköhän mun jo antaa periksi ja mennä vaikka harrastamaan sovintoseksiä jos sellainen alkaa huvittamaan! Eipä sillä kai raskautumisen kannalta enää tässä kierrossa ole merkitystä, mutta hyvähän tuo seksielämä ois yrittää pitää mukavana ja virkeänä, jottei seksistä nyt aivan pelkästään tule vauvanteon väline. Olishan se kauheeta, että sitten kun tärppäis, niin mies ois siinä vaiheessa niin tympääntynyt koko seksiin kun siitä ois tullut vain siemennesteen istutustouhua, että siihen loppuis seksielämä. Siinä sitten itkisin tuolla odottajien puolella kun on seksielämä kuollut! No, joo kunhan täällä höpöttelen kun meni pyöräretki mönkään sateen vuoksi. Nyt täytyy mennä tekemään jotain muuta, sitä sovintoa vaikka :)
 
Nyt alkaa sitten tämä ensimmäinen jännäys oikein kunnolla. Ovis ohi ja nyt vain odotellaan (ja kehitellään) outoja tuntemuksia...

Sellainen tuli mieleeni että ku en vielä haluaisi herättää kavereiden kesken mitään keskustelua juomattomuudesta, niin voikohan ainakin hieman ottaa vielä ensi vkl? Eli uskallatteko te ottaa ennen kuin se testi edes voi näyttää plussaa? En nyt ajattele siis mitään kaatokänniä vaan lähinnä sen verran ettei aleta hiillostamaan meitä kertomaan tästä vauvajutusta. =) Kiitos vastauksista jo etukäteen.
 
Kyllä mun mielestä ohje kuuluu, että niin kauan kuin kuukautiset ei ole myöhässä, voi elää normaalisti. Eli kyllä minä vielä oviksenkin jälkeisellä puoliskolla käytän alkoholia, tosin tosiaan mitään kaatokännejä en uskalla ottaa! Viime kierrossa, viikkoa ennen kuukautisten alkamista sain morkkikset jo neljästä kaljasta eli joku sellainen mulle on oikeestaan maksimi loppukierrosta. En tiedä oliko tällä palstalla vai mistä luin, että lasillinen punaviiniä päivässä saattaa jopa auttaa kiinnittymisessä! Koska mulla eka raskaus päättyi varhaiseen keskenmenoon, niin minä tyttö sitten eilen avasin punkkupullon (mielijuomaani), nautiskelin yhden lasillisen ja laitoin korkin takaisin paikoilleen. Nyt mulla siis on tarkoitus juoda lasillinen päivittäin, vaikka tosiaan tässä kierrossa ei edes ole kovin suuria mahdollisuuksia, että sisälläni olisi mitään, mikä yrittäisi kiinnittyä. Hih, toivotattavasti musta ei tissuttelun kautta kehity alkoholistia tässä vauvahaavemylläkässä! No, tuskin.

Mukavaa viikonloppua! Mä lähden nyt katsomaan suloisia kissanpoikia.
 
Uutena ilmoittaudun minäkin tähän ketjuun!Itse olen kohta 27v.ja mies 33v.,ehkäisy jätettiin pois huhtikuussa ja muutamat menkat on siis ehtinyt olla.Kierto alkaa hormoneiden jäljiltä normalisoitua ja ovis oli pari päivää sitten eli tässä jännätään vkon 31-32 vaihdetta.Yritystä on ollut-täytyy kyllä myöntää että välillä jo hieman pakkopullaakin mutta...vauvakuume on vaan niin kova kummallakin.Nyt kun ovis on ohi niin ollaan huokaistu helpotuksesta ettei tarvitse väkisellä sekstailla,jää aikaa huilia ennen seuraavaa ovulaatiota;)) Sekin jää toki nähtäväksi miten käy.

Jep,nyt tämä rouva painelee uimaan.Melko hikinen ilma taas,ainakin täällä.Mutta en valita niin kauan kuin tätä piisaa!!Hyvät viikonloput kaikille!
 
Täälläkin puuhailut nyt puuhailtu tän oviksen osalta, mies lähti eilen matkalle ja tänään pitäisi laskureiden mukaan olla ovis. Toivon mukaan aikaisemmin ""kylvetyt"" simpat ovat jaksaneet olla aktiivisia tänään ;) Nyt sitten jännäilyt alkavat toden teolla, vielä kaksi viikkoa pitäisi jaksaa. Tuntuu muuten tosi pitkältä ajalta, onneksi on lomailua ja ihmisten tapaamista tiedossa niin ei voi koko ajan piinailla.
 
Heippa taas kaikille.

Mulla alkoi eilen paniikki tuosta mahdollisesta vauvasta masussa... Mies joutui hieman rauhoittelemaan kun yhtäkkiä tulikin sellainen olo että mihin tässä ollaankaan ruvettu. No, pienen panikoinnin jälkeen taas todella levollinen olo tai siis ainakin hieman aikaa rauha maassa. Isoja asioita nämä vauvajutut. Pistävät pään pyörälle, vaikka kuinka olisi harkittu etukäteen...
 
Täältä tulis myös yksi, jolle ei pillerit enää maistu. Tein niinkun ""Leijona"" ja jätin pillerit kesken listan, joten normaalisti ovulaation olisi pitänyt olla viime viikolla, mutta kun tuli ekstrakuukautiset, niin taitaa mennä odottelu jonnekin viikon 31 ja 32 paikkeille. Toisaalta olin keväällä jo kaksi kiertoa pillereittä ja silloin kierto oli vain 21 vrk (Lyhyt!!), joten ei taida kukaan ottaa minun kierroistani enää selvää... Kp 10/21 saataisi olla lähellä (tai sit ei)

Oma moka!

Minä sain juuri vakituisen työn, mies on pätkätöissä, mutta melkoisen varmalla paikalla. Olen 28, mies 33 ja ensimmäistä lasta tilaillaan. Kirjoittelin joskus keväällä toiveikkaisiin, mutta just tuon uuden työpaikan takia piti lyödä hiukan jarruja. Mutta vaan hiukan...

Mies on täälläkin koko ajan enemmän ja enemmän kiinnostunut lapsista, mutta ei nyt mitenkään liekeissä. Lupa ehkäisyn jättämiseen on, eikä enää tule kieltäviä ja kauhistuneita ilmeitä kun raskaudesta puhun. On muuten jopa pari kertaa ITSE aloittanut aiheesta keskustelun, se on paljon se.

 
Iltaa!

Taisin jämähtää sittenkin jännäämään teidän kanssa, en ole vielä ehtinyt muualle lomittautua. Voin olla teidän kanssa ""hengessä mukana"", kun ei mulla hirveesti jännättävää vielä ole. Kuukautisia ei näy eikä kuulu. Eikä liioin mitään raskausoireitakaan. Pahaa oloa on ollut, mutta taitanee johtua mun niskavaivoista. Plääh.

Mulla on ollut heinäkuun ajan niskavaivoja, joten meen lähipäivinä lääkärin määräyksestä verikokeisiin ja se sano, et otetaan samalla raskaustestikin. Voivat sitten huoletta(jos ja kun nega tulee) määrätä mulle tulehduskipulääkkeitä ja ottaa röntgenkuvia, jos sellaiset on vielä tarpeen. Siinä mullekin jotain jännättävää...

Ajattelin, et voisi mennä elokuun puolessa välissä lekurille, jos kuukautisia ei ala kuulumaan. Kauempaa en malta odottaa! Sit on kulunut 2 kk kun lopetin pillerit.

Mun mies on nyt ihan vauvakuumeessa(vaikka alussa hieman epäröikin). Se koko aika kyselee, et joko mulla on oireita ja höpöttelee vauvoista. Yritä nyt sit sille selittää, et ei tää nyt ihan niin helppoa välttämättä ole, sen olen ainakin oppinut, kun on näitä keskusteluja lukenut! Se oli ihan ihmeissään kun sanoin, et ei se todellakaan heti tärppää kun ehkäisyn jättää pois. Se oli myös ihan äimänä, kun kerroin miten kuukautiskierto voi pillereiden jälkeen heitellä.

Miten teidän muiden miehet? Onko ne olleet ihan täysillä mukana alusta asti? Lime tossa jo kertoilikin aiheesta.





 
Tervetuloa, Lime!

Mulla on tänään hirveä morkkispäivä. Innostuin eilen Kaivarin kesätapahtumassa ottamaan olutta melko reilulla otteella. En nyt sentäs missään kaatokännissä ollut, mutta vähän turhan paljon kyllä join. Mullahan on vasta kp 16 eli eihän se vielä olisi edes alkanut kiinnittymään, mutta entäs jos ei alakaan kiinnittymään eilisen ryyppäämisen jälkeen! No, kuten jo todettu, tässä kierrossa mulla ei toiveet niin kovin korkealla olekaan kun ei nyt puuhailut aivan kohdille osunut.
 
Äh, nyt mun kone temppuilee jotain, katsotaas saankos tän lähetettyä...

Joo, siis miehen vauvakuumeesta Leijona kyseli. Meillä mies ei ole alusta saakka ollut aivan niin mukana. Olin hämmentynyt kun hän suostui jättämään ehkäisyn pois maaliskuussa (siis kondomit, pillerit mä lopetin jo elokuussa), kun alunperin oli ollut puhetta että syksyllä. Mutta aluksi siis piti mennä tulee jos on tullakseen meiningillä. Ja sittenhän meillä tärppäsikin heti ekasta kierrosta, mutta se meni kesken hyvin pian. Keskenmenon jälkeen mieskin alkoi vapautuneemmin puhua vauvasta ja sai tunnustettua, että jo todella haluaisi sitä. Mutta oikeestaan vasta nyt tässä ja edellisessä kierrossa vauva on ollut lähes joka päivä jotenkin meidän puheissa eikä aihe enää yhtään ahdista miestä vaan hän puhuu siitä innoissaan. Tuntuu niin hyvältä huomata hänen innostuksensa.
 
Joo, on totta, että mukava on seurata miehen orastavaa kiinnostusta asiaan. Minun mies on yksi maailman jäykimmistä ihmisistä pienten lasten kanssa, koskapa ei ole eläessään ollut pienten kanssa tekemisissä, ei ole sisaruksia tai serkkuja ja vasta nyt kaveripiirissä alkaa olla vauvoja ja vaippaikäisiä.

Joskus vuosia sitten koetin ""shokkiterapiaa"" ja pukkasin tuttujen vauvat miehen syliin ;) (Ei toiminut lainkaan niin kun ajattelin, hups, ihan päin vastoin) Nyttemmin kun on enemmän isompia just kävelemään oppineita, jotka tunkee miehenkin syliin aivan omasta aloitteesta, enin jää ja pelko pieniä kohtaan on vähentynyt. Eikä sillä, aikansa ottaa kunnes raskaaksi tulen, joten aikaa on. Ja sittenkin vielä piiitkä odotusaika, joten hyvä isä siitä tulee. On mies jo jotain puhunut, että ""miten sitten siinä ja siinä tilanteessa tehtäisiin"" (= Jotain kasvatukseen liittyviä, ihan asiallisia mietintöjä)

Meille tulee huomenna 10 kuukautinen tyttö iltahoitoon, vanhemmat käyvät hääpäivänään elokuvissa ja syömässä. Mukavaa...

Älkääkä hätäilkö muutamien oluiden kanssa, mullakin on martinilasi (pieni, yksi) vieressä. Tosin se saa plussan jälkeen jäädä, eikä muutenkaan ole jokailtainen tapa.

siijuu
 
Huomenia kaikille!

Nyt on viikko oviksesta ja kummallista särkyä alamahan molemmin puolin.Mitähän lie?!Tuntuu vähän niinkuin kuukautiskivulta paitsi hieman lievempänä eikä menkkojen pitäisi todellakaan vielä alkaa,vasta 7.pvän kieppeillä.En ole ennen moista huomannut.

Tuosta miehen vauvakuumeesta ja suhtautumisesta lapsiin piti vielä kommentoida.Meillä kanssa mies on jotenkin ollut aina ymmällään jos vauva on ollut sylissä,tulee mieleen sana hämmentynyt-ja hädissään etenkin jos vauva on alkanut itkemään.Siinä on äkkiä tökätty vauva takaisin äidilleen.. :) Mutta sitten taas isompien lasten kanssa,tuosta 1v.ylöspäin on suhtautuminen ollut aivan erilaista,mies on kuin kotonaan leikkiessään ja naurattaessaan heitä.Samalla tasolla kun ovat,miehethän ovat ikuisia lapsia eikös sitä niin sanota..;)Se on varmaan jotenkin helpompaa heille kun lapsikin jo ymmärtää paljon enemmän ja voi itse konkreettisemmin osallistua lapsen hoitoon.Voiskohan se olla näin?!

Tietääkö muuten kukaan onko olemassa mitään sivua mistä löytyisi synnytyskertomuksia?Muistelen kuulleeni joskus niistä...

Hyvää päivänjatkoa kaikille!
 
Huomenia kaikille!

Täällä alkaa jo luulotauti vaivaamaan... Rintoja aristaa jo nyt, mutta taitaa johtua tosta omasta tökkimisestä pikemminkin. Pissattaakin, mutta viisi kuppia kahvia muutaman tunnin sisällä taitaa olla syypäänä siihenkin...

Mieheni vauvaintoilu ei ole vielä mitään yli-innokasta niin kuin minulla, mutta vähän väliä se taputtelee mun masua ja virnuilee oudosti. Mieheni ei ole mitään puheliainta sorttia, joten nuo pienet eleet kertookin helposti enemmän kuin hänen sanansa.

Kirjoitelkaa heti kun alkaa edes jotain tuntemuksia tulla.. On kiva jakaa tätä luulotautia muidenkin kanssa.

Ai niin tällainen kysymys vielä teille: tunnistatteko helpostikin ovulaation? Itselläni se meni aivan niin kuin noissa laskureissakin oli päivämäärät, mikä yllätti mut täysin (ennen ollut hirmu epäsäännöllinen kierto, muutaman kuukausien heitoillakin jopa).
 
Huomenta. Ihan ensimmäiseksi tässä olisi ihana linkki synnytyskertomuksiin. Luin niitä joitain vuosia sitten pienen itkun kera, niin ihania tarinoita että! Kun tuossa joku kyseli hyviä linkkejä, niin muistui heti mieleen.

http://www.nicehouse.fi/lastenhu/odotus/synnytys/synkerto/index.htm

Minä olen syönyt 14 vuotta pillereitä tauotta, enkä tuona aikana ole ovulaatiosta tiennyt yhtään mitään. Keväällä ensimmäisenä pillerittömänä kiertona nännit tuli oudon kipeiksi ja ovulaatiolimojakin huomasin. Eli siis siltä osalta ainakin merkit viittaisivat ovulaatioon. Mukava oli kyllä oman kehon tarkkailu. Yritin lämpöjen mittaustakin, mutta ostin nuukuuksissani halvimman digimittarin, jossa kestää vuoden ennen kun lämpötila selviää. Ostin sitten uuden ihan perusmallin ja samalla raskaustestin. (eli samalla rahalla olisin siis saanut nopeamman digimittarin, mitä opimmekaan tästä ;)

Muutaman raskaudesta/lapsesta kertovan kirjan olen kirpputorilta ostanut, mutta muuten kaikki vauvakama on meillä vielä kaupassa. Täällähän on pitempäänkin vauvaa yrittäneitä, mites teillä on kaapit täyttyneet vauvan tarvikkeista ym.?

Vielä sen tähän kerron, kun vuosia sitten käytiin erään ystävän luona, joka silloin oli ensimmäistään odottamassa. Hän oli ostellut vauvan vaatteita jo vuosikaudet, ja niitä oli kertynyt KOLME isoa pahvilaatikollista. Kaikki nutut ja potkupuvut käytiin läpi illan aikana....


 
""Pitkästä"" aikaa koneella...
ja jännäysviikko senkun lähestyy...

mua tosin jännää sekin, että millanen kierto mahtaa olla. Kuten näköjään muutama muukin on tehnyt, ni meillä kans jätettiin ehkäisyrengas pois kesken ""kierron"". Eli saas nähä mihin kierto nyt sit asettuu.

Tottakai toivon, ettei niitä kuukautisia tulis lainkaan, mutta kauheesti ei oo mitään tuntemuksia. Rinnat kipeenä...ollut jo viime viikon alusta lähtien.

Ja sit vielä tosta miehen suhtautumisesta... mun mies on ollut alusta asti innolla mukana, oikeastaan ehkäisyn pois jättäminen tuli hänen aloitteestaan. Mä koitan pitää ""tulee jos on tullakseen""-asenteen, mutta mies on niin innoissaan, että kyselee, että milloin voi testata ja milloin sit tiedetään tuleeko vauva. Oon kans koittanut selittää, ettei se pakosti niin kauheen nopeesti tärppää, mut en usko et on mennyt perille. No hyvähän se vaan on, et on innolla mukana ;) vauvan huonettakin se jo suunnitteli joku ilta.

Paljon plussatuulia ja toivotaan nyt viimiselle heinäkuun viikolle vielä helteitä! Lomaviikko meinaan menossa... :)
 
Kiva kuulla, että muidenkin miehet ovat innolla mukana tässä""projektissa"". Eli ei mun mies sit ihan outo ole...;)

Meilläkin mies oli se joka ehdotti ensin ehkäisyn poisjättämistä. Eipä ois muutama vuosi sitten uskonut...

No niin, ja sit taas töitä jatkamaan. Aurinkoista lomaviikkoa Nasulle!
 

Yhteistyössä

Ylös Bottom
Back
Vastaa