Voi että...löysin tällaisen kirjeen jonka olen kirjoittanut alkoholismin kourissa:

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Kiitollinen elämästään
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
K

Kiitollinen elämästään

Vieras
RAKAS KULTA!

Mä olen ihan helvetin pahoillani kaikesta pahasta mielestä jota olen sulle aiheuttanut.

Sä olit oikeassa,mä lähden sen takia etten kestä tätä tuskaa joka mun sisällä velloo kaikesta mitä olen kännipäissäni säätänyt.

Samalla olen raukka,koska en pysty katsomaan sua rakas silmiin kaiken jälkeen.Jatkuvasti vaan aiheutin sulle pahaa mieltä kun dokasin.

Sukuvika varmasti alkoholismi ja sen seurauksena kaikkein rakkaimman ihmisen loukkaaminen.

Mä en pysty aloittamaan puhtaalta pöydältäsun kanssa,ei ole oikein sua kohtaan se ,että joudut katsomaan näin epätasapainossa olevaa ihmistä vierelläsi.Olen tätä miettinyt jo pitkään,se että petin sua ei jätä mua jotenkin rauhaan plus siihen päälle kaikki muut sohlaukset (joo,joo kännissä,ei mikään selitys mutta kuitenkin)

Menen tänään hakemaan asuntoa ja toivon että voidaan lasten tapaamiset sopia,ehkä parempi että muuttaisivat luoksesi.

Sä olet niin oikeassa mun luonteesta..

Äsken tulit kysyyn rakastanko sua,voi luoja että rakastan,yli kaiken.Olit hetken sylissä.

Olet säkin mua satuttanut,mutta ne on jotenkin helpompi ymmärtää ja hyväksyä kun mun törttöilyt.

Mä en pysty sun kanssa vielä keskustelemaan tästä.Toivon sulta että koitat jotenkin ymmärtää.

Aloitan raittiin elämän ja haluan saada kaikki jotenkin käsiteltyä,haen apua,keskusteluapua.

En koskaan tuu sua satuttaan enään,helvetti sä olet opettanut mua niin paljon!

En pystynyt tänään kun tulit kotiin ,sanomaan että lähden.Halusin pitää sua lähellä vielä kerran kunnolla.

Mä haluaisin olla perhe,mutta olen huomannut että yhteinen tekeminen ei sua kiinnosta.Niin monet illat,iltapäivät ja aamut kun olen laittanut ruokaa lapsille,huolehtinut niitten vaatteista ym.olen noina aikoina kaivannut sua jakamaan ne mun ja lasten kanssa ne hetket.Tottakai silloin kun olet töissä niin et voikkaan olla.

Meen ******** tai jonnekkin.Jos haluat niin voin ottaa lapset mukaan ,tai jos et niin olisi kiva jos voisin niiden kanssa tulla tänne päivisin olemaan ennenkuin sen kämpän saan.Ilman että me tapeltaisiin..

Sä vihaat mua tän jälkeen,toivota varmasti mulle pahaakin.Silti itse toivon että voisit jotenkin ymmärtää.Mä rakastan sua liikaa..mut rakkaus ei riitä peittämään mun paskoja tekoja.

Sä olet antanut mulle niin kauheesti.oot ihan huippu työssäsi,olen aina ollut sika ylpeä sustta yrittäjänä.Sisukkaasti oot painanut kaikki paskahommatkin ja uskaltanut ottaa riskejä.Jatka samaan malliin ja aloita se kilpaharrastus.

Ikävä tulee olemaan kova.Mutta kulta rakas,älä kaada poikien niskaan tätä ja vielä kultarakas: mä toivon että olisin paremmin hoitanut oman osani ja toivon etten olis koskaan ottanut kännejä.

Olin siis alkkis ja mies koitti auttaa mua...sen sijaan että olisin antanut tän kirjeen jäädä siihen pöydälle ja lähtenyt,oin tunkenut tän syvälle kaappiin ja otin riskin,annoin miehelle mahdollisuuden itse päättää,haluaako musta eroon,en karannut.Tästä kaikesta on aikaa vuosia,mutta tän tekstin kirjoittamisen jälkeen seuraavana päivänä alkoi mun selvä kausi,joka on kantanut näihin päiviin.

Kiitos rakas mieheni että ymmärsit ja autoit mut jaloilleen.Sanoit etten voi puolestasi päättää mitä haluat ja mitä tunnet.

Tuun rakastaan sua loppuelämäni!:)
 
Minäkin kirjoitin tänään miehelleni pitkän sähköpostin jossa pohdin suhdettamme ja mihin suuntaan se on menossa. Samalla halusin selvittää erään asian joka on painanut viimeaikoina mieltäni. Saa nähdä kuinka hän siihen reagoi, toivottavasti ymmärtää miten hankala suhteemme tällä hetkellä on.
 
Mahtavaa, että olet nykyään kuivilla.
Itse alkoholistin lapsena tiedän mitä alkoholismi on ja olen lapsiesi puolesta todella onnellinen kun ovat saaneet sinusta selvän äidin :)
 
vois olla mun kynästä, ap! mäkin selvisin. oli kyllä hilkulla, meinas mennä perhe ja henkikin. mutta nyt kaikki ollut hyvin jo kolme vuotta ja toivotaan että jatkuu näin. ja viina ei enää ikinä vie! voimia sinulle, ja minulle :)
 
Alkuperäinen kirjoittaja vaimoke:
Rankkaa luettavaa oli. Mitä sulle nyt kuuluu?

Mulle kuuluu nykyään oikein hyvää,lapset on jo teini-iässä pian ja elämä on ihanan tasaista.Välillä sitä miettii että siinä meni jokunen vuosi sumussa..mutta ei ihan kauheita traumoja ole jäänyt kai kenellekkään,meillä on puhuttu hirmu avoimesti aina mikä silloin oli vialla jne.Onneksi mies oli täyspäinen kuitenkin.

 
Alkuperäinen kirjoittaja hansu:
vois olla mun kynästä, ap! mäkin selvisin. oli kyllä hilkulla, meinas mennä perhe ja henkikin. mutta nyt kaikki ollut hyvin jo kolme vuotta ja toivotaan että jatkuu näin. ja viina ei enää ikinä vie! voimia sinulle, ja minulle :)

Voi ei nyt se itku tuli,kohatlotoveri*halaus*Hyvä me:)
 
Alkuperäinen kirjoittaja ap:
Alkuperäinen kirjoittaja hansu:
vois olla mun kynästä, ap! mäkin selvisin. oli kyllä hilkulla, meinas mennä perhe ja henkikin. mutta nyt kaikki ollut hyvin jo kolme vuotta ja toivotaan että jatkuu näin. ja viina ei enää ikinä vie! voimia sinulle, ja minulle :)

Voi ei nyt se itku tuli,kohatlotoveri*halaus*Hyvä me:)

Siis kohtalotoveri...:)
 

Yhteistyössä