Voi jeesus mua ottaa päähän toi mies.

[nalknalk]

Mies tekee pitkää päivää töissä. Välillä on kyllä lyhyempiä päiviä, joilla korvaa sitä että saattaa olla monta päivää pois, tai töissä suunnilleen klo 07-23.

Tänään se tuli töistä, ja ensin tuossa norkoili ruokapöydässä kun muutkin söi, sen jälkeen luki kirjaa sohvalla. Mä sanoin lähteväni kuten sovittu, niin tää ilmoittaa että väsyttää ja pitää mennä nukkumaan. Sanoin että okei, mutta sitten et varmaan mene sitten illalla enää treeneihin, vaan mä saan mennä illalla (mun menot on olleet nyt pitkään jäissä, kun miehellä on ollut pitkää päivää töissä ja lapset kesälomalla, ja tiedän esim että huomenna mies on aamusta iltaan töissä).

Mies sitten veti hernarit nenään, että olen ihan kohtuuton, jos hänen pitää mielestäni luopua omasta menostaan. Sanoin, että jos sua kerran väsyttää, niin onko järkeä mennä. Mies oli tietenkin sitä mieltä, että on järkeä mennä, hän vaan käyttää sen mun lenkkiajan siihen, että nukkuu päiväunet niin jaksaa sitten itse harrastaa. Sanoin, että morjes, tee mitä teet mutta minä tulen 1½ tunnin päästä takaisin. Mies suuttui, että estän tällä tavalla häntä menemästä omiin treeneihin, kun hän ei jaksa ilman päiväunia siellä juosta. Mä en ole tällä viikolla yhtenäkään iltana päässyt, enkä pääse esim huomenna tai perjantaina, on jo tiedossa.

Että kyllä, olen ihan helvetin vittumainen ämmä, mutta ihan tosissaan, mies on tässä kesän aikana joutunut mun takia jättämään.. hmmm, ei yhtään kertaa harrastuksistaan väliin. Että olenpa nyt ihan hirveän kohtuuton. Ymmärrän, että väsyttää, mutta mitäs jos vaikka sitten menis ajoissa nukkumaan, eikä nukkuis päiväunia joskus iltakuudelta, että varppina jaksaa mennä harrastuksiin.

 

[nalknalk]

Ja vielä taustaa: Mä oon ollut sellainen tyyppi, että oon antanut miehen mennä ja harrastaa, ja olen sitten joustanut omista menoistani hyvinkin paljon. Silloinkin kun en ole oikeasti halunnut joustaa. Päätin sitten, että lopetan sellaisen toiminnan, kun siitä tulee vaan itselle paha mieli ja kohta oon joku katkeroitunut keski-ikäinen nainen, joka marttyyrina luopuu aina vaan kaikesta, ja vastineeksi nalkuttaa aina.

Mutta voin sanoa, että on kyllä ollut miehelle todella kova paikka, kun yhtäkkiä toinen pistääkin rajoja vastaan, eikä homma menekään enää niin että "joo mee vaan kahdeksi viikoksi ulkomaille konferenssiin, kun mä oon täällä kotona viikon vanhan vauvan kanssa ja muuttolaatikoiden keskellä, ei siinä mitään". Sillä on ollut paljon menoja, joita en ole halunnut rajoittaa, koska oon halunnut olla ns kiva ja fiksu vaimo, enkä halua toiselle asettaa niitä rajoja. Mut se ei oo toiminut, koska mies ei ole sitten itsekään niitä mun rajoja kunnioittanut.

Ehkä se jossain vaiheessa tottuu siihen, että vaimo ei sano enää kaikkeen "joo joo, sopii". Sillä se on multa aina kysynyt, koska se on tiennyt etten kuitenkaan sano ettei sovi, vaikka olis toinen jalka haudassa ;D

 

[ihme mies]

Osta sellainen apinahäkki johon voit teljetä miehen ilman pelkoa että hän lähtee omin päin johonkin! Onhan aivan täysin asiatonta miehen kuvitella että hänellä olisi muka joku oikeus elää omaa elämäänsä. :O

 

[nalknalk]

Osta sellainen apinahäkki johon voit teljetä miehen ilman pelkoa että hän lähtee omin päin johonkin! Onhan aivan täysin asiatonta miehen kuvitella että hänellä olisi muka joku oikeus elää omaa elämäänsä. :O

Onhan täysin asiatonta kuvitella, että perheen perustamisen pitäisi rajoittaa koko perheen elämää. Ja täysin kohtuutonta ajatella, että toinen aikuinen kävisi 1½ tunnin lenkillä kerran viikossa, ja toinen saa käydä vain neljänä päivänä treeneissä ja kolmena lenkillä tai jossain muualla

 

[kerro lisää]

Miten kauan olet tuntenut miehesi? Tiesit kai kenen kanssa lapsia ryhdyit hankkimaan? Vai onko miehen käytös nyt yhtäkkiä muuttunut huonompaan?

 

[nalknalk]

Miten kauan olet tuntenut miehesi? Tiesit kai kenen kanssa lapsia ryhdyit hankkimaan? Vai onko miehen käytös nyt yhtäkkiä muuttunut huonompaan?

Ei ole yhtäkkiä, mutta on kyllä muuttunut. Se on sen tyyppinen ihminen, että kun sille antaa normaaleja vapauksia (kuulostaa tyhmältä, mutta ymmärtänette jos haluatte) se alkaa pikku hiljaa hivuttaa niitä itselleen lisää. Tavallaan, että jos mä oon sanonut että joo sopiihan se tietenkin, että käyt treeneissä joka toinen päivä, niin se alkaa pikku hiljaa lisätä siihen välipäivillekin menoa, josta ei voi joustaa. Sitten kun sillä onkin jokaiselle illalle menoa, se alkaa lisätä niihin päiviinkin menoja. Ja esim jos hän on viikon työmatkalla tai poikkeuksellisen paljon töissä, niin se hänen mielestään tarkoittaa sitä että minä joustan menoistani, mutta hänen ei tarvitse ollenkaan joustaa menoista.

Ja tiesin kyllä jo naidessani, että tuo on työnarkomaani. Mutta kun sanottu, minä olin silloin sellainen, että sanoin vain kaikkeen joo, koska sellaiseksi minut oli kasvatettu. Ja tunnettu ollaan kyllä yli kymmenen vuotta Ja toisaalta, olihan tässä useampi vuosi niin, ettei minulla juuri ollut menoja, sellaisia mihin olisin tarvinnut häneltä mitään jeesiä. Että ehkäpä se onkin niin, että minä tässä olen muuttunut ja miehellä on vaikeuksia siihen muutoksen sopeutua

 

[Mummy Sunshine]

Miten kauan olet tuntenut miehesi? Tiesit kai kenen kanssa lapsia ryhdyit hankkimaan? Vai onko miehen käytös nyt yhtäkkiä muuttunut huonompaan?

Silloin kun ei vielä ole lapsia, tilanne on aivan toinen, koska molemmat voivat käydä omissa menoissaan YHTAIKAA ja kotonaoloajastakin jää kuitenkin sitä yhteistä aikaa enemmän kun ei tarvitse huolehtia lapsista ja siivota niin paljoa.
Mistäpä sitä etukäteen tietää, kuinka valmis toinen sitten on luopumaan omista menoistaan, kun sen aika olis.

 

[Mielestäni]

Olet aiheesta suuttunut, kyllä miehenkin pitää joustaa!

 

[nalknalk]

Silloin kun ei vielä ole lapsia, tilanne on aivan toinen, koska molemmat voivat käydä omissa menoissaan YHTAIKAA ja kotonaoloajastakin jää kuitenkin sitä yhteistä aikaa enemmän kun ei tarvitse huolehtia lapsista ja siivota niin paljoa.
Mistäpä sitä etukäteen tietää, kuinka valmis toinen sitten on luopumaan omista menoistaan, kun sen aika olis.

Kyllä kyllä Teoriassa tämäkin oli meillä käsitelty ennen lapsia, siis se että kummankin elämän täytyy jatkua myös itsenäisenäkin, mutta eipä se käytännössä toiminut niin. Ja minä kyllä myönnän, että minä edesautoin sitä, että mies pystyi näin toimimaan! Mies on silti itsekin puhunut minulle, että minun pitää opetella asettamaan omat rajani. Ilmeisesti tarkoitti siis sitä, että asetan ne rajat kaikkien muiden suhteen mutten hänen

 

["eronnut"]

Joo no meille tuli lopulta ero koska mies vaan istui aina t.koneella, katsoi leffoja yms. Mutta mulla ei ollut samoja oikeuksia koskaan! Nykyään kyllä ollaan suht. hyvissä väleissä kun eri osotteet