Voi kun olisin tajunnut, miten leppoisaa elämä oli ennen lapsia:

[suurperheen äiti]

*sai siivota rauhassa, eikä sitä tarvinut tehdä kuin kerran viikossa (imurointi ym.)

*yöllä sai nukkua

*jos oli tarvetta hakea vaikka maitoa kaupasta, se onnistui pukemalla kengät jalkaan ja ottamalla lompakko mukaan

*raskaan työviikon jälkeen saattoi perjantaina saunoa rauhassa, ja katsoa vaikka leffaa yömyöhään asti...ILMAN, että olisi ollut pakko herätä la-aamuna kuudelta

*ei tarvinut pyyhkiä kuin oma takapuoli

*puhelimessa sai puhua rauhassa, ilman, että joku huutaa vieressä

*vessassa sai käydä rauhassa

*ruokaa sai laittaa silloin kun halusi, tai olla laittamatta

listaa saa jatkaa!

 

[onnellisetlapsettomat]

niinpä!

 

[itku]

samaa olen miettinyt, en jaksa lapsiani enää
olen tämän viikon ollut niin maassa kun mielessä pyörii kaikkia ikäviä asioita

 

[KangasP-Akka]

*olisi voinut ommella ihan rauhassa mitävain

*pystyi lähtemään mihinvain pakkaamatta jumalatonta säkkiä vaippoja/ruokaa/vaihtovaatetta yms mukaan.

*Olisi voinut reissata välittämättä päiväuniajoista yms...

 

[montako lasta sulla on?]

Kysymys ap:lle, ja minkä ikäisiä? uskon että on raskasta, meillä 5v ja 7v lapset ja olen niidenkin kanssa puhki.

 

[tytönjapoikienmamma]

Mutta sitten olisi jäänyt patsi siitä rakkauden tunteesta, mitä voi tuntea vain omaa lastaan kohtaan.

 

[itku]

Mutta sitten olisi jäänyt patsi siitä rakkauden tunteesta, mitä voi tuntea vain omaa lastaan kohtaan.

mulla on sellanen tunne täysin hukassa nykyään, olen niin täynnä koko tätä vitun perhe-elämää ettei tosikaan

mikä tähän oikein auttaa?

 

[tytönjapoikienmamma]

Mutta sitten olisi jäänyt patsi siitä rakkauden tunteesta, mitä voi tuntea vain omaa lastaan kohtaan.

mulla on sellanen tunne täysin hukassa nykyään, olen niin täynnä koko tätä vitun perhe-elämää ettei tosikaan

mikä tähän oikein auttaa?

Mistä kenkä puristaa?

 

[hei]

Mutta sitten olisi jäänyt patsi siitä rakkauden tunteesta, mitä voi tuntea vain omaa lastaan kohtaan.

mulla on sellanen tunne täysin hukassa nykyään, olen niin täynnä koko tätä vitun perhe-elämää ettei tosikaan

mikä tähän oikein auttaa?

Omaa aikaa. Koko viikonloppu, ihan yksin. Ei siis miestä, ei ketään, muita kuin sinä. Laita lapset reissuun ukon kans ja vähän joutuin jos noin on jo pahaksi menny.!

 

[ap]

Kysymys ap:lle, ja minkä ikäisiä? uskon että on raskasta, meillä 5v ja 7v lapset ja olen niidenkin kanssa puhki.

Meiltä löytyy 5 lasta, 0-8v.

Tottakai on hienoa, että lapsia on, mutta täytyy kyllä myöntää, etten osannut nauttia täysin rinnoin noista em. asioista silloin lapsettomana..

 

[vieras]

*se, että olet vastuussa VAIN ITSESTÄSI; sun ei tarvitse päättää muiden puolesta, että ottaako rokote vai ei, laitetaanko lapsi tavalliseen, montessori- vai steinerpäiväkotiin, kannattaako lapsen aloittaa harrastus ennen kouluikää vaiko ei...

 

[KangasP-Akka]

Mutta sitten olisi jäänyt patsi siitä rakkauden tunteesta, mitä voi tuntea vain omaa lastaan kohtaan.

mulla on sellanen tunne täysin hukassa nykyään, olen niin täynnä koko tätä vitun perhe-elämää ettei tosikaan

mikä tähän oikein auttaa?

Psykologi...tai lääkkeet. Itsellä auttoi 2kertaa psykologilla.

 

[itku]

Mutta sitten olisi jäänyt patsi siitä rakkauden tunteesta, mitä voi tuntea vain omaa lastaan kohtaan.

mulla on sellanen tunne täysin hukassa nykyään, olen niin täynnä koko tätä vitun perhe-elämää ettei tosikaan

mikä tähän oikein auttaa?

Omaa aikaa. Koko viikonloppu, ihan yksin. Ei siis miestä, ei ketään, muita kuin sinä. Laita lapset reissuun ukon kans ja vähän joutuin jos noin on jo pahaksi menny.!

omaa aikaa KOKO VIIKONLOPPU
mitä sellanen on, ei meillä onnistu tuollainen
ei niitä lapsia laiteta ukon kanssa reissuun ihan noin vain, mies tekee vuorotöitä ja on yleensä aina viikonloputkin töissä

 

[mutta]

Mutta arvatkaapas miltä tuntuu olla 30v ja sinkku ja lapseton?
Mulla on aikaa ja maidon hakemista kaupasta ei tosiaan lapset vaikeuta. Mutta mua ei myöskään kukaan koskaan tarvitse, saan palata tyhjään kotiin ja on sitä paitsi kaikille muille paitsi ehkä itselleni ihan sama, haenko sen maidon vai en.

Ommellakin pystyisin mitä vaan millon vaan mut enpä ompele.

 

[hei]

Mutta sitten olisi jäänyt patsi siitä rakkauden tunteesta, mitä voi tuntea vain omaa lastaan kohtaan.

mulla on sellanen tunne täysin hukassa nykyään, olen niin täynnä koko tätä vitun perhe-elämää ettei tosikaan

mikä tähän oikein auttaa?

Omaa aikaa. Koko viikonloppu, ihan yksin. Ei siis miestä, ei ketään, muita kuin sinä. Laita lapset reissuun ukon kans ja vähän joutuin jos noin on jo pahaksi menny.!

omaa aikaa KOKO VIIKONLOPPU
mitä sellanen on, ei meillä onnistu tuollainen
ei niitä lapsia laiteta ukon kanssa reissuun ihan noin vain, mies tekee vuorotöitä ja on yleensä aina viikonloputkin töissä

Sitten laitat lapset isovanhemmille tai jaat kummeilleen. Tai saat miehes ymmärtämään miten rikki olet.

 

[itku]

Mutta sitten olisi jäänyt patsi siitä rakkauden tunteesta, mitä voi tuntea vain omaa lastaan kohtaan.

mulla on sellanen tunne täysin hukassa nykyään, olen niin täynnä koko tätä vitun perhe-elämää ettei tosikaan

mikä tähän oikein auttaa?

Psykologi...tai lääkkeet. Itsellä auttoi 2kertaa psykologilla.

miten tähän oloon auttaa psykologi, ei se tule pitämään mun lapsia että saan omaa aikaa

 

[vieras]

Mutta sitten olisi jäänyt patsi siitä rakkauden tunteesta, mitä voi tuntea vain omaa lastaan kohtaan.

mulla on sellanen tunne täysin hukassa nykyään, olen niin täynnä koko tätä vitun perhe-elämää ettei tosikaan

mikä tähän oikein auttaa?

Omaa aikaa. Koko viikonloppu, ihan yksin. Ei siis miestä, ei ketään, muita kuin sinä. Laita lapset reissuun ukon kans ja vähän joutuin jos noin on jo pahaksi menny.!

omaa aikaa KOKO VIIKONLOPPU
mitä sellanen on, ei meillä onnistu tuollainen
ei niitä lapsia laiteta ukon kanssa reissuun ihan noin vain, mies tekee vuorotöitä ja on yleensä aina viikonloputkin töissä

Lähet vaan menee, ei Suomessa lapsia heitteille jätetä.

 

[hei]

Mutta sitten olisi jäänyt patsi siitä rakkauden tunteesta, mitä voi tuntea vain omaa lastaan kohtaan.

mulla on sellanen tunne täysin hukassa nykyään, olen niin täynnä koko tätä vitun perhe-elämää ettei tosikaan

mikä tähän oikein auttaa?

Omaa aikaa. Koko viikonloppu, ihan yksin. Ei siis miestä, ei ketään, muita kuin sinä. Laita lapset reissuun ukon kans ja vähän joutuin jos noin on jo pahaksi menny.!

omaa aikaa KOKO VIIKONLOPPU
mitä sellanen on, ei meillä onnistu tuollainen
ei niitä lapsia laiteta ukon kanssa reissuun ihan noin vain, mies tekee vuorotöitä ja on yleensä aina viikonloputkin töissä

Sitten laitat lapset isovanhemmille tai jaat kummeilleen. Tai saat miehes ymmärtämään miten rikki olet.

Ja sanottakoon vielä että olin itse jossain vaiheessa yhtä lamautunut, juuri samasta syystä, mutta sitten kun ukko oikeasti ymmärsi miten poikki olen niin otti muksut ja kävi viikonloppureissussa.

 

[cothis]

Moon miettinyt, että toista se oli sillon ennen.. viikot kävi koulussa/töissä ja viikonloput sai maata sängyssä nukkumassa taikka touhuilemassa. Maalata saattoi monta tuntia putkeen, tai taiteilla hiilellä ilman että joku tulee koittaa syödä hiilet
Vaan eipä tuo oikeasti haittaa, vaikka kiva oiskin nukkua joskus koko päivä :saint:

 

[KangasP-Akka]

Mutta sitten olisi jäänyt patsi siitä rakkauden tunteesta, mitä voi tuntea vain omaa lastaan kohtaan.

mulla on sellanen tunne täysin hukassa nykyään, olen niin täynnä koko tätä vitun perhe-elämää ettei tosikaan

mikä tähän oikein auttaa?

Psykologi...tai lääkkeet. Itsellä auttoi 2kertaa psykologilla.

miten tähän oloon auttaa psykologi, ei se tule pitämään mun lapsia että saan omaa aikaa

Ei se tullut minunkaan lasta pitämään, mutta sai ajatuksia selvennettyä.
Mutta jos koet, että et ole masentunut vaan haluat vain omaa aikaa niin sitten pitää koittaa saada lapset hoitoon jossei ole sukulaisille mahdollista viedä niin perhetyöltä saa edullisesti kotiin hoitajan tai MLL:n kautta.

 

[itku]

Mutta sitten olisi jäänyt patsi siitä rakkauden tunteesta, mitä voi tuntea vain omaa lastaan kohtaan.

mulla on sellanen tunne täysin hukassa nykyään, olen niin täynnä koko tätä vitun perhe-elämää ettei tosikaan

mikä tähän oikein auttaa?

Omaa aikaa. Koko viikonloppu, ihan yksin. Ei siis miestä, ei ketään, muita kuin sinä. Laita lapset reissuun ukon kans ja vähän joutuin jos noin on jo pahaksi menny.!

omaa aikaa KOKO VIIKONLOPPU
mitä sellanen on, ei meillä onnistu tuollainen
ei niitä lapsia laiteta ukon kanssa reissuun ihan noin vain, mies tekee vuorotöitä ja on yleensä aina viikonloputkin töissä

Sitten laitat lapset isovanhemmille tai jaat kummeilleen. Tai saat miehes ymmärtämään miten rikki olet.

kaikki on vielä työssäkäyviä, ei ne halua meiän lasia koko viikonlopuksi hoitoon, kukaan ei halua
se on työn ja tuskan takana että saan ne edes silloin jonnekin kun on pakottava tarve saatikka ihan muuten vaan hoitoon että saan omaa aikaa, mitä sitten kun tulee joku pakollinen meno, en kehtaisi pyytää taas jotain hoitamaan lapsiani

 

[äiti x2]

Mutta arvatkaapas miltä tuntuu olla 30v ja sinkku ja lapseton?
Mulla on aikaa ja maidon hakemista kaupasta ei tosiaan lapset vaikeuta. Mutta mua ei myöskään kukaan koskaan tarvitse, saan palata tyhjään kotiin ja on sitä paitsi kaikille muille paitsi ehkä itselleni ihan sama, haenko sen maidon vai en.

Ommellakin pystyisin mitä vaan millon vaan mut enpä ompele.

toivottavasti saat joskus perheen jos sitä haluat. jos pitäisi noista kahdesta elämäntilanteesta valita toinen niin mielummin perheellinen 30v. vaikka joskus onkin raskasta mutta enemoi se on ihanaa.

 

[äiti vain]

ennen lapsia ja perhettä

*sai olla se henkilö, joka oikeasti on. Iloinen, hullutteleva, aina valmis menoon. Nyt saa olla vaan äiti, koska kaverit asuu muualla ja on niin kiireisiä omien perheidensä kanssa. Lapsetkaan ei tarvi MUA, ne tarvii mua ÄITINÄ.

*ei ollut sidottu lasten ja miehen aikatauluun

*ei ollut aina väsynyt

*sai olla terveempi, kunnes raskauksien rasittama keho alkoi reistata

 

[Madicken04]

Mutta sitten olisi jäänyt patsi siitä rakkauden tunteesta, mitä voi tuntea vain omaa lastaan kohtaan.

mulla on sellanen tunne täysin hukassa nykyään, olen niin täynnä koko tätä vitun perhe-elämää ettei tosikaan

mikä tähän oikein auttaa?

Omaa aikaa. Koko viikonloppu, ihan yksin. Ei siis miestä, ei ketään, muita kuin sinä. Laita lapset reissuun ukon kans ja vähän joutuin jos noin on jo pahaksi menny.!

omaa aikaa KOKO VIIKONLOPPU
mitä sellanen on, ei meillä onnistu tuollainen
ei niitä lapsia laiteta ukon kanssa reissuun ihan noin vain, mies tekee vuorotöitä ja on yleensä aina viikonloputkin töissä

Sitten laitat lapset isovanhemmille tai jaat kummeilleen. Tai saat miehes ymmärtämään miten rikki olet.

kaikki on vielä työssäkäyviä, ei ne halua meiän lasia koko viikonlopuksi hoitoon, kukaan ei halua
se on työn ja tuskan takana että saan ne edes silloin jonnekin kun on pakottava tarve saatikka ihan muuten vaan hoitoon että saan omaa aikaa, mitä sitten kun tulee joku pakollinen meno, en kehtaisi pyytää taas jotain hoitamaan lapsiani

Eikö sinulla ja miehelläsi satu stte ikinä olemaan vaikka paria vapaapäivää yhtäaikaa? Tai pysty järjestämään asioita niin, vaihtelemaan työvuoroja tms. Vuorotyöläisillä usein sattuu johonkin väliin pidempiä vapaita.

Eli silloin jättäisit lapset miehen kanssa kotiin ja lähtisit itse jonnekin, vaikka jonkun lapsettoman kaverin luo tai ihan vaan nauttimaan omasta yksinäisyydestäsi.

 

[Sukkapari]

Mut toisasalta välillä palautan mieleeni sen yksinäisyyden tunteen, mikä oli silloin kun ei ollut miestä eikä lapsia.. sen tunteen, kun tuli yksin pimeään kotiin!