Voi miten mukava mieli tuli eilen äidin kanssa puhuttua :((

[PinkLily]

Kerroin varoen hänelle että haaveissani olisi lähteä yliopistoon lukemaan itseni historian, uskonnon tai englannin opettajaksi. Se ihan suoraan melkeinpä huusi että musta ei ikinä ole sellaiseen hommaan. :ashamed: En jaksa kuulemma lukea enkä käydä koulussa ja usko siihen että onnistuisin missää tuon tyylisessäkään on täysi nolla... Sitten kun jo melkein itkin puhelimeen äiti sanoi että en ole tyhmä vaan kärsimätön ja tämä juontaa siihen kun en koulujani käynyt (peruskoulua ) tunteella... No ymmärrän, mua ei sillon koulut kiinnostanut mutta nyt ku lapset on kasvanut niin haluaisin kunnollisen ammatin. Maalari olis yks sellanen mihin voisin myös mennä mutta kun mun vahvuudet on aina ollut nuo aikaisemmat ja musiikki (laulu) arvosana 10 aina!
Ja haluaisin niihin panostaa...
No, äiti ainakin tietää kuinka lapsen unelmat tuutataan roskikseen ja tuli siitä puhelusta juurikin se täys nolla fiilis päälle :ashamed: :ashamed:

 

[oe]

mitä se sun mutsias liikuttaa mitä opiskelet?

 

[Mamma-78]

Näytä sille että sä pystyt siihen. Kaikkeen pystyy jos vaan tahtoo tarpeeksi.

 

[CandleLight]

:hug: Idioottimaista käytöstä äidiltäsi. Tee niin kuin oma mielesi tekee, varmasti pärjäät. Tsemppiä!

 

[Molleri]

:hug:

Voisitko sä nyt ottaa tästä tuulta purjeisiin ja ajatella et kyllähän mä sille näytän

 

[PinkLily]

mitä se sun mutsias liikuttaa mitä opiskelet?

No ei mitenkään mutta ei kauheen kivalta kuullosta jos toinen kertoo haaveistaan ja se lyttää ne heti niin syvälle maanrakoon ettei mitään järkeä ole Ja mistä mä tiedän pääsenkö edes yliopistoon...

 

[Tuttua]

Oi kuinka tutun kuuloista...mun äitini käyttäytyy kovin narsistisesti välillä ja on lytännyt mun haaveeni tuhat kertaa. Olen oppinut sen, etten puhu hälle niistä asioista, joista arvaan tulevan arvostelemista. Teen ja toimin itse, olen jo aikuinen ja teen mitä tykkään. Sun elämäsi! Älä kuuntele muita vaan toteuta haaveesi.

 

[sss]

Mulla äiti samanlainen, anoppi myös mutta mies onneks jaksaa kannustaa ja niin toteutan aina haaveeni vaikka nämä eukot höriseekin

 

[PinkLily]

:hug:

Voisitko sä nyt ottaa tästä tuulta purjeisiin ja ajatella et kyllähän mä sille näytän

Juu näin mä olen ajatellut... mites noihin yliopistoihin on, haetaanko sinne erikseen jotain kautta vai miten se menee ja pystyykö sinne edes hakemaan enää?

Edit: Niihin onkin jo haku päättyny :|

 

[Sippe]

:hug:

Voisitko sä nyt ottaa tästä tuulta purjeisiin ja ajatella et kyllähän mä sille näytän

Juu näin mä olen ajatellut... mites noihin yliopistoihin on, haetaanko sinne erikseen jotain kautta vai miten se menee ja pystyykö sinne edes hakemaan enää?

Keväisin on haku ja tältä keväältä meni jo, mutta otahan selvää avoimen yliopiston kursseista, ala suorittamaan nyt kesällä tai syksyllä talven mittaan jo, saat hieman esimakua yliopisto-opinnoista ja auttaa sua mahdollisesti sisäänpääsyynkin.

 

[giga]

Olen pahoillani-

Oma äitini uskoo minuun yhä, meillä on oikeastaan toisin päin..äitini pohtii, josko kohta olisi aika palata opintojen pariin...
Mutta parempi näin.

Yritä pitää unelmastasi kiinni ja toteuta se. Eräs ystäväni oli pitkään lamaantunut äidin tuen puutteesta ja jätti "unelmiaan" kesken. Sitten vain eräs päivä hän oli "aloittanut" unelmansa toteuttamisen ja ihmetteli, miksi ei tehnyt sitä jo aiemmin.

Tee mitä janoat. Jos sulla on lahja, käytä sitä. Siksi se on sun vahvuutesi.

;O) Peukut sulle ja onnen potkut pyllylle!

 

[PinkLily]

kiitos kiitos Kyllä täältä tullaan ja vielä kovaa

 

[Rva Harmaa]

Minulle oma äiti ehdotti aborttia kun aloin esikoista odottaa.

 

[vieras]

No aika epätodennäköistä on yliopisto-opinnoista kunnialla suoriutuminen, jos on ensin haaveillut moisista opinnoista, mutta ei edes tiedä, kuinka opintoihini hakeudutaan... Yliopistossa ei välttämättä vaadita älykkyyttä, mutta omatoimisuutta ja perslihaksia kylläkin.

Asiallisempi vinkki: Kannattaisko sun ruveta lukemaan vaikka hissaa avoimessa?

 

[pat]

Oma isäni veti herneet nenään, kun näki hakupapereni lastentarhaopettajan koulutukseen.... Musta kun ei kuulemma ole muuhun kuin toimistossa istumiseen ja lastenhoitajaksi ei ikinä. Mistä sitten pääsi mukavasti paasaamaan neljännen lapsemme maailmaan tulosta
Aviomieheni ja hänen perheensä taas ovat kannustaneet alan vaihtoon. Ja lupautuneet hoitamaan kaikkia neljää lasten tarvittaessan iltaisin, että pääsisin oppitunneilla. Joten paasatkoon isäni mitä haluaa, nyt odotan innolla haastattelua kouluun ja toivottavasti vihdoin pääsisisin sille "omalle" alalle. Omien lasten myötä sitä vain on vihdoin kasvanut ymmärtämään mitä isona haluaa tehdä.

Laitapa siis ne paperit sinne yliopistoon menemään. Ja kuten mieheni totes minulle "Ei siinä mitään häviä, jos ei sitten loppujen lopuksi homma kiinnostakaa. Onpahan ainakin yksi ammatti lisää varastossa työmarkkinoilla."

 

[vieras]

"Ei siinä mitään häviä, jos ei sitten loppujen lopuksi homma kiinnostakaa. Onpahan ainakin yksi ammatti lisää varastossa työmarkkinoilla."

No häviää siinä ne noin neljä vuotta, jotka ovat hukkaan heitettyä aikaa niin yksilön kuin yhteiskunnankin kannalta.

 

[miuu]

:hug:

Voisitko sä nyt ottaa tästä tuulta purjeisiin ja ajatella et kyllähän mä sille näytän

Juu näin mä olen ajatellut... mites noihin yliopistoihin on, haetaanko sinne erikseen jotain kautta vai miten se menee ja pystyykö sinne edes hakemaan enää?

Edit: Niihin onkin jo haku päättyny :|

Monet, jotka hakee yliopistoon, lukevat vuoden verran pääsykokeisiin. siis ota selvää, mitkä kirjat on luettavana ja aloita urakka samantien. ei muuten tule viikonlopussa luettua.

Kuten joku jo ehdottikin avointa yliopistoa, kannatan myös minä lämpimästi. siellä näet, mitä se yliopisto-opiskelu on ja voit miettiä sopiiko sulle. mä siirryin käytännönläheisemmälle opiskelulinjalle yhden avoimen yo vuoden jälkeen.

 

[PinkLily]

Minulle oma äiti ehdotti aborttia kun aloin esikoista odottaa.

niin teki munkin äiti tai oikeastaa koitti pakottaa siihen ja järkyttävä painostus koko raskauden ajan.....

 

[Darwinin leski]

Toi historia on semmonen, että siinä pitää osata käsittää melko laajoja kokonaisuuksia, vaikka sinne onkin ainakin tänä vuonna ollut vain yksi pääsykoekirja. Kaikki lukion historiankurssit pohjana + pääsykoekirja - ne pitää hallita. Joten suosittelisin minäkin että aloitat lukemisen jo nyt, ihan rauhassa ja hyvissä ajoin

Ja piutpaut tommoselle junttieinari-äidille joka ei kouluttautumaan kannusta!

 

[vicy]

Ehkä tyhmä (ja itsestäänselvä ) asia, mutta kysyn kun et maininnut siitä mitään.. Eli kai sulla on ylioppilas- tai ammattikoulupaperit jo valmiina??

ja kai olet varma että haluat juuri opettajaksi, koska opettajan homma on aika raskasta ja siinä ei häävit palkat ole ja lapset/nuoret osaa olla aika v-mäisiä...

 

[vieras]

Historia ja englantilainen filologia ovat melkein kaikkien yliopistojen suosituimpia hakukohteita -> pääsykokeisiin pitää tosiaan satsata.

 

[:/]

Ohhoh, enpä ole koskaan moisesta epätuesta kuullutkaan. Aika uskomatonta suoraan sanottuna. En pysty selittämään tuota millään muulla kuin kateudella. Äitisi tunti huonommuutta sinua kohtaan. Ja uskon myös, että sinulle tulee asiasta nolla-olo, sillä sinulle on varmaan aina tehty tuota kotona. Se varmaan oli äitisi tarkoituskin, saada sinut nollaksi.

Harmi, kun tuollaisia vanhempia on olemassa. Liian moni kuuntelee sitten vanhempiaan ja tuhoaa elämänsä väärillä valinnoilla, vaikka pystyisi toteuttamaan juuri sen oman unelmansa aivan hyvin. Sitten joskus myöhemmin vasta tajutaan, että olisi pitänyt tehdä juuri sitä ja tätä, eikä olisi pitänyt kuunnella ketään muuta. Äitisi ei ole elämässäsi ikuisesti, hän vanhenee ym. Mutta työsi on, ja perheesi, ja elämäsi muutenkin. Älä vaan anna periksi.

Vastaisuudessa suosittelen, älä enää kerro äidillesi mistään tuollaisista asioista ennen kuin olet toteuttanut ne. Hae ensin yliopistoon ja vasta sitten kerro se asia hänelle, kun olet päässyt sinne.

 

[Rieputarallaa]

"Ei siinä mitään häviä, jos ei sitten loppujen lopuksi homma kiinnostakaa. Onpahan ainakin yksi ammatti lisää varastossa työmarkkinoilla."

No häviää siinä ne noin neljä vuotta, jotka ovat hukkaan heitettyä aikaa niin yksilön kuin yhteiskunnankin kannalta.

Yhteiskunnan kannalta opiskeluun käytetty aika voi olla hukkaan heitettyä jos ei sitten työllistykään, mutta yksilön kannalta se ei sitä ole koskaan. Kaikkea ei voi mitata rahassa.

 

[Rieputarallaa]

Oikeastaan tiedän tunteen... mun veljen vaimo on samanlainen: kun olin yläasteella, se sanoi, etten pärjää lukiossa. Kun suunnittelin opiskelualaa, se sanoi, etten tule pärjäämään yliopistossa. Ja kas, kun viime lauantaina juhlittiin mun maisterintutkintoa - arvatkaa kuka ei tullut paikalle ollenkaan?!

Oikeasti, piutpaut tuollaisille dissaajille!

 

[vieras]

"Ei siinä mitään häviä, jos ei sitten loppujen lopuksi homma kiinnostakaa. Onpahan ainakin yksi ammatti lisää varastossa työmarkkinoilla."

No häviää siinä ne noin neljä vuotta, jotka ovat hukkaan heitettyä aikaa niin yksilön kuin yhteiskunnankin kannalta.

Yhteiskunnan kannalta opiskeluun käytetty aika voi olla hukkaan heitettyä jos ei sitten työllistykään, mutta yksilön kannalta se ei sitä ole koskaan. Kaikkea ei voi mitata rahassa.

No on se yksilönkin kannalta hukkaan heitettyä. Olet x määrän vuosia pois työmarkkinoilta, et saa/halua koulutustasi vastaavaa työtä, et ehkä enää pääse ensimmäistä tutkintoasikaan vastaavaan työhön (työnantajilla on vielä jonkinlainen urakäsitys, ei esim. lähihoitajan tehtäviin enää palkata lto:a). Naisilla muutenkin paljon tyhjäkäyntiä työurallaan (lapset, eoätyypilliset työsuhteet), niin fiksumpaa olisi kyllä miettiä etukäteen mihin satsaa aikaansa ja rahojaan.