Voi rakkautta muuttaa?

[vieras]

Koitan kertoa lyhyesti.

Olin 19v kun tulin vahingossa raskaaksi. Abortti ei ollut missään vaiheessa vaihtoehto, joten pidimme lapsen. Vaikka lapsi oli yllätys, oli se maailman paras yllätys meille. Olimme vasta hiljakkoin lyöneet hynttyyt yhteen mieheni kanssa vaikka olimmekin tunteneet toisemme jo usean vuoden ajan. Ennen raskautumista elin villiäkin sinkku elämää. Mutta sittenhän kaikki tietysti muuttui aivan täysin.

Päivääkään en ole katunut. Rakastan lastani suuresti. Mutta näin jälkeenpäin tajuan että olen ollut silloin jollainlailla masentunut. Hoisin vauvaa kyllä rakkaudella, mutta se oli koneellista hoitamista. Olin tosi väsynyt mutten koskaan myöntänyt sitä kellekkään. Olin aina iloinen kun oltiin sukuloimassa tai meillä oli ystäviä/vieraita. Mutta yksin itkin useasti mutten kuitenkaan koskaan tajunnut että se olisi jotain normaalista poikkeavaa. Haastoin riitaa mieheni kanssa ihan tahallaan ja purin pahan oloni häneen. SUoraan sanottuna olin aivan kamala. Pistin kaiken hormonien piikkiin.


Ja tämän kaiken olen tajunnut vasta nyt kun kuopus on 6kk ja hoidan häntä ihan erilailla. Olen hassu, höpsöttelen, pusuttelen halittelen ja olen iloinen. Väsynyt mutta iloinen. Olo on ihan erilainen kuin esikoista hoitaessa.

Ja mulla on todella, todella paska fiilis koska mä tunnen olleeni esikoiselleni huono äiti. Vaikka häntä rakastankin. Miksi en tajunnut että kaikki ei olekkaan vaan hormonien tuotosta.


Mun pitää kovasti tehdä töitä sen eteen että osaan hoitaa/olla esikoisenkin kanssa vapautuneemmin. Ymm'rtääköhän kukaan mitä tarkoitan.
Tai siis kun mä halaan kuopusta se on jotenkin luontevampaa. Tätä on tosi vaikea selittää. Kun esikoinen on mennyt illalla nukkumaan menen useasti häen sängyn viereen ja silittelen ja halaan ja mä oikeasti tunnen niin suurta syyllisyyttä siitä että olen ollut hänelle koneellinen äiti. Ja mä itken.

 

[ap]

mietin useasti että luuleekohan esikoinen etten rakasta häntä. Tai että pikkusisar on jotenkin parempi kuin hän.

 

[miina]

Oliko kuopus suunnitellumpi kuin esikoinen? Sekin voi selittää alitajuista käytöstä. Älä itseäsi syyllistä, aivan varmasti olet ollut maailman paras äiti - molemmille lapsillesi :heart:

 

[ap]

Oliko kuopus suunnitellumpi kuin esikoinen? Sekin voi selittää alitajuista käytöstä. Älä itseäsi syyllistä, aivan varmasti olet ollut maailman paras äiti - molemmille lapsillesi :heart:

Kuopus on suunniteltu.

 

[Huumekoira]

mietin useasti että luuleekohan esikoinen etten rakasta häntä. Tai että pikkusisar on jotenkin parempi kuin hän.

No sano sille, että rakastat. Turha sun on itseäsi syyllistää siitä, että tulit nuorena äidiksi ja masennuit. :hug: Aina voit opetella olemaan esikoisenkin kanssa, kuten olet nuoremmankin kanssa.

 

[ap]

mietin useasti että luuleekohan esikoinen etten rakasta häntä. Tai että pikkusisar on jotenkin parempi kuin hän.

No sano sille, että rakastat. Turha sun on itseäsi syyllistää siitä, että tulit nuorena äidiksi ja masennuit. :hug: Aina voit opetella olemaan esikoisenkin kanssa, kuten olet nuoremmankin kanssa.

Kyllä mä usein kerron rakastavani. Ja halailen ja pussaan paljon.

Niin eihän sille minkä mahda että tulin nuorena raskaaksi. Hyvin olen suoritunut mutta olisinko suoritunut paremmin,oppinut rakastamaan erilailla jos olisin tajunnut että olen ollut masentunut.

 

[ap]

mietin useasti että luuleekohan esikoinen etten rakasta häntä. Tai että pikkusisar on jotenkin parempi kuin hän.

No sano sille, että rakastat. Turha sun on itseäsi syyllistää siitä, että tulit nuorena äidiksi ja masennuit. :hug: Aina voit opetella olemaan esikoisenkin kanssa, kuten olet nuoremmankin kanssa.

Kyllä mä usein kerron rakastavani. Ja halailen ja pussaan paljon.

Niin eihän sille minkä mahda että tulin nuorena raskaaksi. Hyvin olen suoritunut mutta olisinko suoritunut paremmin,oppinut rakastamaan erilailla jos olisin tajunnut että olen ollut masentunut.

Eihänn tälläisiä asioita tulisi enää miettiä vaan keskittyä tulevaan mutta ne vaan vaivaa mua.

 

[vierAS]

teet kovasti töitä sen eteen niin voi.

 

[hiljaa hyvä tulee]

Sinä teet surutyötä ja se kuulostaa hyvältä. Olet itsekin menettänyt jotakin ihanaa mitä välillänne olisi voinut olla. Varmasti pystyt rakentamaan läheisemmän suhteen esikoiseesi. Älä anna syyllisyyden haudata alleen kepeää ja hauskaa yhdessäoloa hänen kanssaan, te ansaitsette molemmat läheisemmän suhteen toisiinne. Varaa aikaa ihan teille kahdelle, tehkää jotain kahdenkeskistä. Se että tunnet syyllisyyttä epätäydellisyydestäsi paljastaa sen että aidosti välität.

 

[ap]

Sinä teet surutyötä ja se kuulostaa hyvältä. Olet itsekin menettänyt jotakin ihanaa mitä välillänne olisi voinut olla. Varmasti pystyt rakentamaan läheisemmän suhteen esikoiseesi. Älä anna syyllisyyden haudata alleen kepeää ja hauskaa yhdessäoloa hänen kanssaan, te ansaitsette molemmat läheisemmän suhteen toisiinne. Varaa aikaa ihan teille kahdelle, tehkää jotain kahdenkeskistä. Se että tunnet syyllisyyttä epätäydellisyydestäsi paljastaa sen että aidosti välität.

Kauniita sanoja. Kiitos.

Ollaan pyritty tekemään esikoisen kanssa asioita kaksinkin mutta aina se ei kuitenkaan onnistu. Tai no päivittäin saadaan ihan kaksin touhuta sen aikaa kun kuopus nukkuu päikkäreitä. Kahdesti päivässä. Mutta täytyisi varmaan lähteä ihan kotoa kaksin ja puuhailla jotain.