Voi v*ttu että v*tuttaa tuo anoppi!!!!

[Hermot menee!]

En kohta kestä enää! Anoppi pakkaa puuttumaan joka asiaan! Ennen kestin joten kuten sisustukseen yms. puuttumisen, mutta nyt kun minusta on tullut äiti, en kestä, että hän arvostelee, neuvoo ja määräilee siinäkin asiassa!!

Ei millään mennyt kaaliin, että aion täysimettää 6kk. Jatkuvasti oli muuta ruokaa tuputtamassa. Nyt kun on aloitettu jo pikkuhiljaa kiinteitä, pitäisi kuulemma alkaa tunkea kaikkea mahdollista ruokaa yhtäaikaa! Luulin, että anoppi olisi mielissään, kun vauva sai jo pottua. Mutta ei: "ettekö te ole jo muuta antaneet?!"

Miestäni, eli poikaaansa juoksuttaa joka asiaa tekemässä. Tuntuu, ettei perheellämme ole omaa aikaa ollenkaan!

On tässä vuosien varrella kaikenlaista ollut, mutta nyt tosissaan alkaa mennä hermo!!!

 

[äiti täälläkin]

Muuttakaa kauemmaksi asumaan, niin ei pääse anoppi häiriköimään.

 

[evelie]

Mulla on anopin kans hyvät välit...n. 80 km... =) Vitsi, vitsi. Mun anoppi on ihana ihminen, eikä ole ikinä neuvojansa tyrkyttänyt.

 

[smirgelaine]

Mitenkähän se anoppi on saanut sinun miehesi kasvatettua vauvasta aikuiseksi?

 

[Piipi]

Teidän pitää molempien opetella sanomaan EI! Myös miehesi pitää osata katkasta napanuora jo nyt vihdoinkin.

 

[Smeagol]

musta tulee kans varmaan kamala anoppi... :ashamed:

 

[jybis]

meidän pojalla on atooppinen iho,ja tähän aikaan vuodesta pahan näköinen.
sanoin lähtiessämme että sibicorttia pitää laittaa myös selkään ja mahaan joka päivä kevyesti..sitten perusvoide..
no,tultiin takasin niin johan minä olin "huono äiti enkä osaa pitää huolt jälkikasvustani kun pojan selkää kutittaa ja siellä on varmaan jokin allerginen reaktio käläkäläkälä " |O
kysyin asiallisesti että oltiinko sibicorttia laitettu niin vastaus oli"ei kun luultiin sen olevan vaan kasvoille "
siis että mitä.minä annoin ohjeet mutta ei oltu viitsitty kuunnella.
eli pojan 10päivän sibicort-"kuuri" oli 4päivää katkolla kun nää ei ohjeista huolimatta uskaltanu laittaa sitä..ja sitten minä en sen takia osaa huolehtia pojan ihosta??

ja mitähän allergiaa arvon appiukko tuo voisi olla?poika on varmaan allerginen mulle koska ihottumaa on ollut hänellä koko pienen ikänsä :kieh:

toinen mistä sain pultit ol ise kun pojan sormien kynnet on leikattu iin lyhyiksi että ovta ihan tulehtuneet..2sormea on ok |O
varpaan kynsiä ei oo edes leikattu :/

 

[anika harmaana]

Meillä on nyt puolivuotias vauva ja runsaasti neuvovia sukulaisia. Esikoisemme on 10-vuotias.

Esikoisemme ollessa pieni tuo neuvominen ärsytti minua mahdottomasti ja koin sen todella loukkaavana. Nyt 10 vuotta myöhemmin olen itsekin yllättynyt siitä, miten eri tavalla asennoidun tuohon neuvontaan. Tiedän osaavani hyvin hoitaa vauvaani ja toisaalta senkin, että teen virheitä sinä missä muutkin. Tiedän, ettei eri tavoin ajatteleva ole väärässä ja että hän useimiten tarkoittaa hyvää neuvoillaan.

Uskon, että ensimmäisen lapsen kanssa on aika tavallista hermostua neuvomiseen, koska varmuus on vielä hiukan hakusessa. Ajan mittaan sitä alkaa uskoa itseensä paljon paremmin ja toisaalta huomaa sen, ettei vauva mene rikki vaikka joskus vähän oikoisikin.

En kirjoita tätä arvostellakseni tai loukatakseni, vaan osoittaakseni, että vaikka sinussa ei ole vikaa, ei välttämättä ole anopissakaan niin kamalasti. Nuo epävarmuuden tunteet eivät ole kenenkään syy vaan luonnollinen osa äitiyttä.

Itse koen samaa ärtymystä edelleen silloin, kun minua neuvotaan esimurrosikäisen kanssa pärjäämisessä. Ymmärrän nyt, että kyse on lähinnä omasta epävarmuudestani äitinä ja jätän siksi ärtymykseni omaan arvoonsa.

Anoppisi ei varmastikaan ole mikään pyhimys, niinkuin ei kukaan meistä, mutta hän on oman aikakautensa ja ympäristönsä "tuote". Yritä asettua hänen asemaansa: miltä tuntuisi myöntää tehneensä lukuisia virheitä lapsen hoidossa? Jos hän osoittaa sinun olevan oikeassa, tulee hän myöntäneeksi olevansa väärässä. Hän ei halua sitä. Ethän sinäkään halua uskoa olevasi väärässä ja anoppisi oikeassa?

En usko, että normaali äiti hoitaa lastaan "väärin". On monia tapoja ja sinä olet omasi valinnut. Koeta ajatella, että anoppi tuo vain oman tapansa esille sinua auttaakseen. Hyvää ne useimiten tarkoittavat, vaikka ärsyttäviä ovatkin.

 

[4-kerroksen väkeä]

onneks onkin EX-anoppi

 

[Tyttöni Tuulispää]

Miten musta tuntuu siltä, että anopilta on vaikeampi ottaa neuvoja vastaan, kuin parhaalta ystävältä tai omalta äidiltä.

 

[jybis]

onhan nuo neuvot hyviä ja niitä osaa sitten josku arvostaa...se vaan ketuttaa kun tehdään jotain mitä ei tarvitsisi ja sekin päin prinkkalaa :/
niinkun tuo kynsijuttu..sormien kynnet leikataan liian lyhyiksi ja varpaankynnet on kun apinalla

 

[kokemusta on]

Mulla oli kans aivan kamala anoppi joskus. Mutta onneksi ei ole enää. Nykyinen on ihan mukava eikä puutu meidän perheen asioihin. Ihana rauha nyt! Muuta vähän kauemmaksi tai ota etäisyyttä muuten. Vaikeahan tuo voi olla toteuttaa, tiedän...

 

[Hermot menee!]

Nyt asutaan jo(?) 40km päässä anopista (mikä on minusta liian lähellä!). Mies haluaisi muuttaa kotipaikalleen eli anopin naapuriin pitäisi talo rakentaa! Tonttikin on kuulemma siellä valmiina! Anoppihan se olikin vähän pahalla päällä, kun ostettiin muutama vuosi sitten kerrostaloasunto täältä 40km päästä eikä muutettukaan naapuriin... Itse aina valittaa, kun ei tule samassa pihapiirissä olevan anoppinsa kanssa toimeen, mutta ei ymmärrä miten vaikeaa minun on tulla hänen kanssaan toimeen! Raivostuttavaa!

 

[WTF]

oltiin la apen ja langon synttäreillä ja vaihdoin anopin kans ehkä kymmenen sanaa... mulla EI ole hänelle mitään asiaa... jo pelkkä näkeminen saa mun veren kiehumaan... olen pitkävihainen ihminen ja epäilen ettein ole omasta puolestäni hänen kanssaan piiiiitkään piiiiitkään aikaan väleissä..nähdä kun pakosta, no onneks olen niin onnekas, ettei anoppia tarvi nähdä ku synttäreillä...

 

[Tyttö]

oltiin la apen ja langon synttäreillä ja vaihdoin anopin kans ehkä kymmenen sanaa... mulla EI ole hänelle mitään asiaa... jo pelkkä näkeminen saa mun veren kiehumaan... olen pitkävihainen ihminen ja epäilen ettein ole omasta puolestäni hänen kanssaan piiiiitkään piiiiitkään aikaan väleissä..nähdä kun pakosta, no onneks olen niin onnekas, ettei anoppia tarvi nähdä ku synttäreillä...

Juu, en minäkään voi sietääkään anoppiani! Tosiaankin jo pelkkä näkeminen tai äänen kuuleminen saa ärsyyntymään. Monesti en paljon puhu enkä pukahda, jos näen häntä, hymähtelen vaan vastaukseksikin, jos hän jotain kysyy. Miestä tämä ärsyttää. Hänen mielestään pitäisi osata käyttäytyä (siis esittää mukavaa), kun kerta niin harvoin nähdään - vaikka kerran viikossa on mielestäni liian usein....

 

[vaimoke]

Mulla on ihanan kamala anoppi. Aina kun se puuttuu meidän asioihin ja alkaa selitää jotain, se sanoo "älä kuutele nyt" tai "nyt sitten toisesta korvasta ulos"

 

[Ei kiroilua]

Minua ärsyttää, kun meidän anoppi ei osaa hillitä kielenkäyttöään edes silloin kun on lapsia paikalla. Meidän lapsemme ovat saaneet vauvasta asti kuulla mummunsa kovaäänistä kiroilua ja selostusta (anoppi on siis kova puhumaan, puhuu isolla äänellä ja kirosanat lentävät jutun höysteeksi). Pienenpänä ihan pelkäsivät mummuaan tämän takia. Miehelle olen yrittänyt sanoa, että vihjailisi edes äidilleen, että edes lasten ollessa paikalla siistisi suutaan...

 

[Munmunmun]

Minua ärsyttää, kun meidän anoppi ei osaa hillitä kielenkäyttöään edes silloin kun on lapsia paikalla. Meidän lapsemme ovat saaneet vauvasta asti kuulla mummunsa kovaäänistä kiroilua ja selostusta (anoppi on siis kova puhumaan, puhuu isolla äänellä ja kirosanat lentävät jutun höysteeksi). Pienenpänä ihan pelkäsivät mummuaan tämän takia. Miehelle olen yrittänyt sanoa, että vihjailisi edes äidilleen, että edes lasten ollessa paikalla siistisi suutaan...

No ei minustakaan kyllä mummu tuntuisi mummulta, jos se kiroilisi

 

[WTF]

Mulla on ihanan kamala anoppi. Aina kun se puuttuu meidän asioihin ja alkaa selitää jotain, se sanoo "älä kuutele nyt" tai "nyt sitten toisesta korvasta ulos"

joo tota anna mennä toisesta korvasta jne sanoo munkin mies...
miehen seuras anoppi on mun kas niin mielinkielin,mut auta armias ku mies ei ole paikalla, ni alkaa se armoton vi**uilu... ny tolen ottanu sen linjan, et sanon sit miehel et joo teidä äiti sano tällee ja tollee... sit mun mies sanoo muille suorat sanat, mut äidilleen EI sano mitään!! ttu toi mua ärsyttää eniten...

la anoppi kysy onko meil hiihtiksel jotai ohjelmaa, sanoin ettei ole johon hän et no tulkaa sitten heille... siihen sanoin et kyl nyt aina sen verran ohjelmaa löytyy... ilkeesti sanottu, mut mitäs on suututtanu minut...

 

[anoppi]

mix te miniät otatte loukkauksena sen että anoppi kysyy että pelkkää perunaako vauvalle syötät.... siis ei siitä ole kun 25 v. kun alettiin heti kasvismössöillä yms. kiinteiden anto

 

[Entistä haikaillen]

Anopit on kamalia! Nyt ihan harmittaa, kun tuli ero entisen poikakaverin kanssa, kun häenllä oli niin mukava äiti Poika tosin ei ollut....

 

[Annu]

mix te miniät otatte loukkauksena sen että anoppi kysyy että pelkkää perunaako vauvalle syötät.... siis ei siitä ole kun 25 v. kun alettiin heti kasvismössöillä yms. kiinteiden anto

Miksi anoppi kysyy, että "pelkkää perunaako vauvalle syötät?". Eikö anoppi voisi olla vain hiljaa ja luottaa miniäänsä. Ja auttaa vain siinä tapauksessa, että sitä apua pyydetään?

 

[Aivan]

mix te miniät otatte loukkauksena sen että anoppi kysyy että pelkkää perunaako vauvalle syötät.... siis ei siitä ole kun 25 v. kun alettiin heti kasvismössöillä yms. kiinteiden anto

Miksi anoppi kysyy, että "pelkkää perunaako vauvalle syötät?". Eikö anoppi voisi olla vain hiljaa ja luottaa miniäänsä. Ja auttaa vain siinä tapauksessa, että sitä apua pyydetään?

Aivan!

 

[Vieras]

Meillä anoppi syytti minua siitä, että vauva vierastaa häntä; "Täällä kun olet vaan äitin kanssa päivät pitkät niin ethän sinä muihin totu" -näin jutteli 4kk ikäisellä tytöllemme.

 

[Muksu]

Meillä anoppi syytti minua siitä, että vauva vierastaa häntä; "Täällä kun olet vaan äitin kanssa päivät pitkät niin ethän sinä muihin totu" -näin jutteli 4kk ikäisellä tytöllemme.

Joo, meillä myös arvostelee siitä, kun en harrasta vauvan kanssa mitään eli en tapaa muita mammoja tai vauvoja. Mielestäni 4-5kk ikäiselle riittää hyvin vielä äidin seura. Samalla anoppi kauhistelee, kun lapsemme menee vuoden ikäisenä päivähoitoon (ja minä palaan koulunpenkille).