Voihan nyksä!

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja yksinäinen
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Y

yksinäinen

Vieras
En voi muuta sanoa kun tänään ensi kertaan näin ex mieheni nyksän. Vein tytöt isälleen kun lähtevät huomenna etelään kahdeksi viikoksi (mun kanssa ei koskaan voinut mennä Tallinnaa tai Tukholmaa pidemmälle).

Erosimme kaksi vuotta sitten minun tahdostani, löysin toisen ja suhteemme jatkuin vain puoli vuotta ja jäin yksin lasten kanssa. Ex taas oli jonkun aikaa yksin kunnes tapasi tämän nykyisen, muutti heti hänen luokseen ja menivät kihloihin. (Me olimme yhdessä 12 vuotta mutta ex ei halunnut naimisiin koska ei kuulemma muuta mitään).

Asuvat Helsingin keskustassa, minä taas Itä-Helsingin lähiössä missä kukaan ei haluaisi asua.

Nyksä on todella kaunis, hoikka ja ystävällinen. Lapset (10 ja 8 v) tuntuvat tykkäävän hänestä. Googlettamalla sain selville että on lääkäri... Ex alkoi tämän suhteen myötä maksamaan narisematta elarit ajallaan ja muutenkin on kuin eri ihminen.

Nyksä pyysi tänään jäämään kahville ja tottakain jäin enkä löytänyt hänestä mitään negatiivista vaikka kuinka yritin..

Sitten vielä soitin ex anopille jonka kanssa olemme edelleen hyvissä väleissä ja sain kuulla että menevät vielä tänä vuonna naimisiin!

Arvatkaa miltä tuntui? Miten pääsen eroon tästä alemmuudentunteesta ja kateudesta? Onko kukaan tuntenut samoin?
 
En ole ollut vastaavassa tilanteessa, mutta exäsi tuntuu ottaneen opikseen erostanne. Yritä olla onnellinen lastesi puolesta, ehkä hänellä on nyt isänäkin enemmän annettavaa lapsilleen.
 
Ei oikein ole mitään lohduttavaa sanottavaa, mutta niin se on, että joku toinen voi saada toisesta esiin kaikki mahdolliset parhaat puolet. Miehesi on varmasti kasvanut eronne jälkeen ihmisenä, ja on vasta nyt valmis tasa-arvoiseen suhteeseen jonkun kanssa.

Toivotaan, että se oikea osuu sinunkin kohdalle, pian.
 
No toisaalta ehkä sinäkin löydät vierellesi vielä sellaisen ihmisen, joka sinun kanssasi tahtoo naimisiin ja kaikkea muuta mitä exäsi ei halunnut. Jatka vaan elämääsi eteenpäin, koskaan ei tiedä mitä huominen tuo tullessaan! :)

 
Ajattele asiaa niin, että nyt sinulla on kaksi viikkoa aikaa keskittyä itseesi, voit aloittaa kuntoilun, käyt vaikkapa kampaajalla muuttamassa tyyliä, ja ostat jonkun ihanan vaatteen! vaikutat tasapainoiselta ja mukavalta ( et haukkunut exäsi uutta naista) Kyllä sinullakin on arvoa ja elämä edessä päin!
 
Tää voi tuntua kurjalta, mutta ehkäpä eksäsi löysi nyt sen "puuttuvan vastakappaleen"? Ehkä hän ei sisimmässään tuntenut siksi oikeaksi ja sitten, kun hän tapasi nykyisensä kaikki palaset loksahtivatkin heti paikoillensa. Raakaa sulle, mutta elämä on joskus.

Älä enää mieti eksääsi ja hänen elämäänsä, muuta kuin lastesi kautta ja anna palaa! Ala elämään omaa elämääsi, vain näin voit päästä kateudestasi eroon!
 
turhaan tunnet alemmuutta; olet tehnyt ihanat lapset ja niistä voit olla ylpeä. eikä se haittaa, jos tunnet kateutta. hyvä, että myönnät sen ja siten saat sen pois mielestäsi. ja voi kuinka ihanaa, että lapset pääsevät isänsä lomareissulle mukaan!
sä olet hieno ihminen ilman miestäkin :hug:
 
Kuulostaa kyllä sun kannalta tosi ikävältä. Jos kuitenkin ajattelisit asiaa niin, että ette olleet luodut toisille kuitenkaan. Ehkä sinäkin löydät vielä sen elämäsi suuren rakkauden. Mieti teidän suhdettanne, oliko siinä sittenkään tuhkimo-taikaa, vai oliko se sellainen kunhan vain joku jotenkin välittäisi-tarina. Tuskin syy kuitenkaan on sinussa. Ja voit tietysti miettiä heidän uutta suhdetta niin, että tuskin se tulee jatkumaan noin herkullisena, mässäile oikein sillä tunteella niin kyllä se kateus ja alemmuudentunnekin siitä sitten katoaa ajan myötä. Ei sinun ole pakko olla onnellinen ex:n puolesta.
 
Kiitos vastauksista. Jotenkin vaan tänä iltana tunsin itseni niin epäonnistuneeksi... minä halusin erota uuden miehen vuoksi joka ei kuitenkaan tullut toimeen tyttöjeni kanssa joten siitä suhteesta ei tullut mitään. Nyksän sen sijaan ovat ottaneet vastaan ilomielin... käyvät ravintolassa syömässä ja ovat saaneet hienoja uusia vaatteita. Tänään katselivat innostuneina netistä huvipuistoa missä aikovat käydä tuolla lomareissulla. Minun kanssani ei ulkomaanmatkat ole mahdollisia. Kohta varmaan haluavat muutta isän luo asumaan.

Eikä minulla todellakaan ole mitään tätä nyksää vastaan. Tyttöjen takia toivon että isä on onnellinen.

Anteeksi tämä vuodatus mutta kun ei tiedä kenelle muulle kertoisin tuntemuksiani. Kaikki ystävät ovat onnellisessa parisuhteessa olevia joten ajattelin täältä löytäväni kohtalotoverin.


 
Kuten jo itsekin sanoit on hienoa että lapset tulevat nyksän kanssa toimeen ja lasten takia on hyvä että isä on onnellinen.
Elämä on vähän tommoista ja tämmöistä, luulen että tunteet vellovat kun olet epäonnistunut siinä omassa suhteessasi. Mutta sitä en usko että kukaan turhan takia eroaa.
Yritä edetä vähän kerrassaan ja keskity omaan onnellisuuteesi , kyllä se päivä paistaa risukasaankin. Ja tosiaan on hienoa että pystyt analysoimaan tunteitasi, se on terve merkki.
 
Varmasti tuntuu kurjalta, mutta tosi hienoa että sä kuitenkin suhtaudut nyksään noin hyvin ja lapset tykkäävät. Ja muista, että vaikka lapset saisivat kuinka hienoja uusia vaatteita ja huvipuistomatkoja niin sinä olet kuitenkin heidän oma rakas äitinsä ja sitä ei mitkään rahamäärät muuta :) Nyksä on sitten vaan uusi turvallinen aikuinen lasten elämässä lisää.
 
Alkuperäinen kirjoittaja yksinäinen:
Kiitos vastauksista. Jotenkin vaan tänä iltana tunsin itseni niin epäonnistuneeksi... minä halusin erota uuden miehen vuoksi joka ei kuitenkaan tullut toimeen tyttöjeni kanssa joten siitä suhteesta ei tullut mitään. Nyksän sen sijaan ovat ottaneet vastaan ilomielin... käyvät ravintolassa syömässä ja ovat saaneet hienoja uusia vaatteita. Tänään katselivat innostuneina netistä huvipuistoa missä aikovat käydä tuolla lomareissulla. Minun kanssani ei ulkomaanmatkat ole mahdollisia. Kohta varmaan haluavat muutta isän luo asumaan.

Eikä minulla todellakaan ole mitään tätä nyksää vastaan. Tyttöjen takia toivon että isä on onnellinen.

Anteeksi tämä vuodatus mutta kun ei tiedä kenelle muulle kertoisin tuntemuksiani. Kaikki ystävät ovat onnellisessa parisuhteessa olevia joten ajattelin täältä löytäväni kohtalotoverin.
Mä itken kun luen tätä.. :-(

 
Lemmikkieläimet taitavat olla täysin eri asemassa kuin miehet?

Lemmikki yleensä pidetään viimeiseen asti, paitsi jos siitä joutuu pitovaikeuksien takia väistämättä luopumaan. (Poikkeuksena yx entinen ministeri, joka lopetti terveet koirat, koska vauva oli tulossa.)

Mies usein tämän palstan juttujen mukaan luovutetaan palkkiota vastaan (palkkio on yleensä joku toinen mies) pois, vaikka siinä ei olisi mitään varsinaista vikaa. Toisaalta miehistä ei aina vakavienkaan pitovaikeuksien (aggressiivinen käytös, ei-sisäsiisteys esim. alkoholismin johdosta tms.) vuoksi luovuta, vaikka syytä saattaisi olla. :|

Kuinka moni vaihtaisi Mirri-kissansa Turri-kissaan vain siksi, että Turri kehrää vähän enemmän kuin Mirri ja on kiiltäväturkkisempi? Eläimiin kiinnytään enemmän kuin ihmisiin? :|
 

Yhteistyössä