voihan rähmä, en sitten osannutkaan peitellä tunteitani (kaveri soitti..)

["Neith"]

oltiin kaverilla käymässä ja hänellä siis nyt 7 viikkoinen vauva.. ja mieheni stten piti elämänsä ensimmäistä kertaa vauvaa sylissä (koska mä sen siihen laitoin) ja muhun iski järjettömän surullinen fiilis.. luulin että osasin peittää sen mutta en näköjään kun kaveri soitteli ja kyseli et oonko ok. hän oli huomannut että oli vähän tiukka paikka mulle : (

siis joo, koitan hyväksyä sen ettei meille tule lasta ja luulinkin edistyneeni asiassa, mutta nyt kun näin miehen vauva sylissä ja sen miten se sille jutteli jne niin iski takapakki, mutta en olisi halunnut sitä kaverille näyttää (koska kaverini haukkuu mun miehen maanrakoon aina tälläisen jälkeen, siis mulle ei miehelle ja silloin on entistä vaikeampi koittaa hyväksyä koko asia)

miksi ihmeessä tää ei voi olla helpompaa, ja miksi ihmeessä pitää tunteiden saada voitto järjestä |O

(ja anteeksi taas aloitus aiheesta lapsensaanti ongelmat)

 

["kirsi"]

miks teille ei tuu lapsia?

 

[ais]

Miksi se sun kaveri haukkuu sun miestä sulle? Mikä kaveri se silloin on.

Ymmärrän hyvin lapsettomuudentuskanne, voimia sen keskellä *halaus*

 

["huoh"]

Siis mitä ihmettä? Miehesi ei kykene siittämään teille lapsia? Mikä aihe se on haukkua miestä? :O

 

["Neith"]

[QUOTE="kirsi";23813950]miks teille ei tuu lapsia?[/QUOTE]

yritystä on ollut pitkään, ilman minkäänlaista tulosta ja tutkimukset ei edisty kun mies ei omaa osuuttaan ole hoitanut (vaikka asiasta on puhuttu,väännetty jne)
ja tästä syystä homma ei edisty ja mä en jaksa enää toivoa ja siksi koitan hyväksyä sen ettei lasta tule.
mies tietää mitä sen pitäisi tehdä mutta eipä se ole kohta 6kk saanut sitä aikaiseksi, mä en jaksa enää edes puhua sille siitä ja siispä koko yrityskin on mun osalta loppunut, eli en laske päiviä, en tikuta, en ota enää yhteyttä lekuriin enkä millään tavalla enää tee asian eteen mitään, koska se tuntuu liian pahalat ylläpitää toiveita kuukaudesta toiseen.
mutta helppoa se ei nähtävästi ole, siis olla tuntematta surua asiasta tietyissä tilanteissa

 

["Neith"]

Miksi se sun kaveri haukkuu sun miestä sulle? Mikä kaveri se silloin on.

Ymmärrän hyvin lapsettomuudentuskanne, voimia sen keskellä *halaus*

koska mies ei hoida omalta osaltaan niitä testejä jotta saataisiin selville onko vika miehessä.. ja mä taasen en mene enempää itseäni testaamaan ja maksa satoja euroja siitä, syö turhia hormooneja ja maksa niistä ellen tiedä että vika ei ole miehessä.

 

["vieras"]

[QUOTE="Neith";23813968]yritystä on ollut pitkään, ilman minkäänlaista tulosta ja tutkimukset ei edisty kun mies ei omaa osuuttaan ole hoitanut (vaikka asiasta on puhuttu,väännetty jne)
ja tästä syystä homma ei edisty ja mä en jaksa enää toivoa ja siksi koitan hyväksyä sen ettei lasta tule.
mies tietää mitä sen pitäisi tehdä mutta eipä se ole kohta 6kk saanut sitä aikaiseksi, mä en jaksa enää edes puhua sille siitä ja siispä koko yrityskin on mun osalta loppunut, eli en laske päiviä, en tikuta, en ota enää yhteyttä lekuriin enkä millään tavalla enää tee asian eteen mitään, koska se tuntuu liian pahalat ylläpitää toiveita kuukaudesta toiseen.
mutta helppoa se ei nähtävästi ole, siis olla tuntematta surua asiasta tietyissä tilanteissa[/QUOTE]

No eihän tuollaisesta suhteesta mitään tule! Tuut vaan katkeraksi, jos miehen saamattomuuden takia menee kaikki mahkut lapsen saamisesta.

 

[kookosta]

Auttaiskohan jos joku muu sanoisi miehelles tuosta? Jos se ei vaanole tajunnut miltä susta tuntuu kun teille ei lasta tule. Välillä ihmiset on hassun sokeita joillekin asioille lähipiirissä.

Toivon kovasti että teille pieni ihme suodaan.

 

["Neith"]

[QUOTE="vieras";23814006]No eihän tuollaisesta suhteesta mitään tule! Tuut vaan katkeraksi, jos miehen saamattomuuden takia menee kaikki mahkut lapsen saamisesta.[/QUOTE]

no mulla on jo yksi lapsi, joten ehkä en täysin katkeroidu
mulla on halu saada lapsi mieheni kanssa, ei halua saada vain lapsi.. eli eroaminen ei tässä tapauksessa tästä syystä hyödyttäisi mitään.

koitan vain hyväksyä tämän (koska alusta lähtien on ollut tiedossa että meillä saattaa olla vaikeuksia saada lapsi, ja alunperin suhteen alkaessa on miehen mielipide ollut ettei hän koskaan tule hankkimaan lapsia ja sen olen silloin hyväksynyt.. mutta koska miehen mielipide muuttui niin nyt tämä onkin vaikeampaa)

 

["hei"]

Meillä oli miehen kanssa vähän samanlainen tilanne, ei millään testeihin, niin etsinpä sitten netistä kotiin tilattavan spermatestin, joka yhdessä tehtiin ja kun näyttikin, ettei siittiöitä ole, halusi mies lähteä itse tarkistamaan tilanteen. Onneksi!
Kannattaa kokeilla, josko olisi helpompi testata kotona. Lääkärit kyllä testin haukkui, mutta sainhan miehen klinikalle!

Onhan tuo sulta turhan suuri uhraus, jos joudut luopumaan noin isosta asiata.

 

["Neith"]

Auttaiskohan jos joku muu sanoisi miehelles tuosta? Jos se ei vaanole tajunnut miltä susta tuntuu kun teille ei lasta tule. Välillä ihmiset on hassun sokeita joillekin asioille lähipiirissä.

Toivon kovasti että teille pieni ihme suodaan.

kyllä mä oon sille kertonut miltä musta tuntuu kun se ei asiaa hoida, se vaan jostain syystä ei lupauksista huolimatta sitä saa aikaseksi
jos joku ulkopuolinen asiasta sille sanois niin voihan se olla että hoitaisikin sen tai sitten rykis sen 4kg herneitä nenään ja ihan vaan osoittaakseen mietlä ei varmasti tutkimuksiin menis : /
kovasti haluaisin pienen ihmeen, mutta aika heikolta näyttää

mutta elämä on.. jos ja kun asialle ei mitään tapahdu tämän vuoden aikana niin mä koitan saada itselleni jonkun sellaisen ehkäisyn joka poistaa menkat kokonaan kun kohdunpoisto ei ole mahdollista. olen niin kurkkuani myöten täynnä näitä mun hilloviikkoja että jos ei kerran lasta tule niin en mä aio niistä enää kärsiäkkään