N
"Neith"
Vieras
oltiin kaverilla käymässä ja hänellä siis nyt 7 viikkoinen vauva.. ja mieheni stten piti elämänsä ensimmäistä kertaa vauvaa sylissä (koska mä sen siihen laitoin) ja muhun iski järjettömän surullinen fiilis.. luulin että osasin peittää sen mutta en näköjään kun kaveri soitteli ja kyseli et oonko ok. hän oli huomannut että oli vähän tiukka paikka mulle : (
siis joo, koitan hyväksyä sen ettei meille tule lasta ja luulinkin edistyneeni asiassa, mutta nyt kun näin miehen vauva sylissä ja sen miten se sille jutteli jne niin iski takapakki, mutta en olisi halunnut sitä kaverille näyttää (koska kaverini haukkuu mun miehen maanrakoon aina tälläisen jälkeen, siis mulle ei miehelle ja silloin on entistä vaikeampi koittaa hyväksyä koko asia)
miksi ihmeessä tää ei voi olla helpompaa, ja miksi ihmeessä pitää tunteiden saada voitto järjestä |O
(ja anteeksi taas aloitus aiheesta lapsensaanti ongelmat)
siis joo, koitan hyväksyä sen ettei meille tule lasta ja luulinkin edistyneeni asiassa, mutta nyt kun näin miehen vauva sylissä ja sen miten se sille jutteli jne niin iski takapakki, mutta en olisi halunnut sitä kaverille näyttää (koska kaverini haukkuu mun miehen maanrakoon aina tälläisen jälkeen, siis mulle ei miehelle ja silloin on entistä vaikeampi koittaa hyväksyä koko asia)
miksi ihmeessä tää ei voi olla helpompaa, ja miksi ihmeessä pitää tunteiden saada voitto järjestä |O
(ja anteeksi taas aloitus aiheesta lapsensaanti ongelmat)