Voihan tuttiriippuvuus!!!!!!!!!!!!! Mitä tehdä!!!!!!!!!!!

[tutti apua]

Neljäs lapsi ja kellää ei oo ollu tällaista ongelmaa.

Lapsella pitää olla nukkuessaan yksi tutti suussa ja yksi kummassakin kädessä. Kun nukahtaa niin nyplää käsissä olevia tutteja. Jos yksikin tippuu niin tulee kauhea huuto!!! Joten yöt on rikkonaisia.

Lapsi ei saa päiväkodissa tuttia kuin nukkumaan mennessä ja kun tulee hoidosta niin juoksee suoraan keittiöön ja huutaa tutteja. Raivoaa niin kauan että saa tutit. Laittaa heti yhden suuhun ja kaksi pitää saada käsiin. Tämän jälkeen oikaisee itsensä meidän karvamatolle ja oikein nauttii tutin syömisestä silmät kiinni. Tätä kestää ainakin 30min ja kun erehdyn huijaamaan tutit pois niin tulee kunnon raivari.

Ikää neidillä on 1v4kk....

Lapsella on allergioita, infektiokierre ym niin mietin onko tutista tullut siksikin niin tärkeä kun sillä tavallaan ollaan lohdutettu kun korvaa tai vatsaa särkee? Neiti alkoi syödä tuttia vasta 6kk vanhana. Sekin ihmetyttää. Siihen saakka ei tutti kelvannut.

 

[kielletty]

Yritä pikkuhiljaa vähentää, koita olla stressaamatta tutin syönnistä kun lapsi on kuitenkin vielä hyvin pieni.

Meillä tutit annettiin viikkotolkkujen juttelujen jälkeen tonttuvauvoille joulun aikaan, mutta sen se tosiaan vaati ja vähän enemmän ikää. Toki jos ne huudot jaksaa niin voithan nytkin vieroittaa "väkisin", mutta itse en korvatulehduskierteisten lasten opiskelevana yksinhuoltajaäitinä kertakaikkiaan kyennyt huudatusvieroitukseen. Mukavasti sujui noinkin, ja hampaat on molemmilla hammaslääkärin mukaan kunnossa.

 

["..."]

Voi pientä. Siis ymmärrän ongelman, mutta toisaalta, ajattele miten iloiseksi mokomat härpäkkeet voivat pienen saada.
Eli mitä jos antaisit toisen vielä vähän aikaa nauttia tuteistaan. Kiinnitä sellaisilla klipsuilla yöpaidan hihoihin, niin löytää ne itse yöllä.

 

[iipunen]

oon kuullut parinkin tarinaa että toinenkin tutti pitää olla lapsella kädessä, toista syödessä Yks tapaus piti tuttia suussa ja toisella nyysäsi nenäänsä ja toinen taisi haistella toista tuttia Pimeitä juttuja Mutta en mä olisi kovinkaan huolissani, jokin vaihe varmaan menossa... Ja olen huomannut, että mitä suuremman numeron tuosta asiasta järjestää, sitä tiukemmin lapsi takertuu tuttiin... Meillä tyttö söi tuttia vähän päälle 2vuotiaaksi :ashamed: Mutta vieroitus oli helpompaa mitä luulin! Meillä kans tontut vei tutin ja tyttö uskoi siihen ihan kympillä Pari päivää kyseli, missä tutti on, mutta nukahtamisen ym. kanssa ei tullut mitään ongelmaa, vaikka luulin!

 

["Annika"]

Ainakin meillä pojan kädet räpläsivät kovasti ja häiritsivät nukkumista kun hän oli muutaman kuukauden ikäinen. Siihen saumaan tarjottiin hänelle riepua, jota käyttää nukkuessa vielä 2-vuotiaanakin. Saisiko teidän tytöllä vaihdettua nuo "käsitutit" riepuun tai pehmoleluun? Sellainen pysyisi helpommin käsissä tai kainalossa ja löytyisi helpommin yöllä.

 

[Puuh]

Miten lapsi tyytyy päiväkodissa olemaan muun ajan ilman tuttia? Entä kotona viikonloppuna, saako silloinkin vain nukkumaan mennessä vai onko aamusta asti tutti suussa ja käsissä? Kuulostaa jotenkin hellyyttävältä tuo karvamatolla pötköttäminen ja tutista nauttiminen, ja mun mielestä tuon ikäiselle tuollaisen kotiinpääsyrituaalin vielä soisi. Kuukausi-kaksi vaikuttaa tuon ikäisellä todella paljon, ja vähän ajan päästä se tutin vähentäminen voi olla jo paljon helpompaa. Tai sitten ei, mulla ei ole kokemusta kun oma jätti itse tutin syömisen 6kk iässä. Tississä riippunut senkin edestä sitten, mutta sen vieroitus on mennyt jokseenkin helposti.

 

[:)))]

meillä jätettiin pupuvauvoille ulko-ovelle illalla ja aamulla olikin mukava yllätys odottamassa; pupuisi oli hakenut tutit ja jättänyt kivan lelun tilalle

 

["Irene"]

Hei!

Meillä on sama homma, tyttö on myös 1v 4kk. Päiväkodissa pärjää ilman tuttia, toki unille se annetaan. Mutta sitten kun iltapäivällä mennään hakemaan niin juoksee jo kopalle tuttia hakemaan !

Ja nyt uusimpana ollut, että toista tuttia pidetään yöllä myös kädessä.

Minä olen antanut olla ja annankin ennen kuin on niin iso, että jo ymmärtää. Ajattelin, että josko kesällä vierottaisin ja Muumitalon kattilaan käytäisiin tutti heittämässä. Saas nähdä onnistuuko.

Älä stressaa pikkuinenhan hän vielä on.

 

[murukka]

Otat ne tutit pois, paitsi sen yhden. Piste. Toki lapsi voi huutaa, mutta silloin ongelma on vanhemmilla, ei niinkään lapsella.
Infektio kierteestä tuli mieleen, että keitättehän tutit päivittäin?

Kyllä se lapsi selviää ilman tuttejaan hengissä ja ihan hyvissä voimissakin. En muutenkaan ymmärrä tuon ikäisellä tuttia muussa kuin uni käytössä. Ei yli yksi vuotiaalla ole enää mitään luonnollista imemisen tarvetta, se tutin kaipuu on opittu tapa. Vaatii tietenkin jaksamista vierottaa lapsi totutuita turvaa tuovista tavoista, mutta eiköhän tässä tapauksessa ole aika selvää, että ylimääräiset tutit nyt pois ja uni tuttikin sitten viimeistään parivuotiaana pois kokonaan.


Muoks*

Voisikohan ongelma liittyä myös noin pienen lapsen päivähoitoon? Jos päivät ovat pienelle liian stressaavia ja turvattomuus ja stressi purkautuu nyt tällaisena yli korostuneena tapana hakea turvaa esineistä ja tavoista. Päivähoitoon laittamiselle on epäilemättä hyvät syyt, mutta yrittäisin keskittyä nyt lapsen sylkyttämniseen tiiviisti iltaisin ja hoidon jälkeen. Ainahan päivähoito noin pienelle on kova stressi, vaikka lapsi näyttäisi hodossa viihtyvänkin, mutta saattaa ilmetä juuri tällaisena käytöksdenä. Toiset oireilee näkyvämmin kuin toiset.

 

[tutti apua]

En tiedä miten päiväkodissa on suhtautunut siihen ettei saa tuttia? Ei hoitajat ole ainakaan mitään sanoneet? Eivät anna hoidossa tuttia kuin nukkumaan mennessä, koska lapset vaihtelevat tuttejaan keskenään.

Mutta kun kotiin tulee niin on pakko saada ne tutit. Ja on tosiaan hellyttävä näky kun tuttiensa kanssa menee karvamatolle silmät kiinni niistä nauttimaan. Loppuilta meneekin niin ettei tahdo päästä tutteja näkyvistään ja yksi pitää ainakin olla suussa tai kädessä. Viikonloppuisin olen aina tilaisuuden tullen nostanut tutit pois näkyvistä ja hetkeksi ne unohtaakin, mutta jossain vaiheessa ne muistuu mieleen ja silloin juoksee sinne keittiöön kiukuttelemaan että sais ne takas.

Ehkä tosiaan vois muutaman kk vielä odottaa, ennenkuin niistä yrittää eroon päästä. Ja ne klipsit hihoihin oli hyvä idea

 

[Glenn]

[QUOTE="Annika";25886174]Ainakin meillä pojan kädet räpläsivät kovasti ja häiritsivät nukkumista kun hän oli muutaman kuukauden ikäinen. Siihen saumaan tarjottiin hänelle riepua, jota käyttää nukkuessa vielä 2-vuotiaanakin. Saisiko teidän tytöllä vaihdettua nuo "käsitutit" riepuun tai pehmoleluun? Sellainen pysyisi helpommin käsissä tai kainalossa ja löytyisi helpommin yöllä.[/QUOTE]

Meillä on pojalla tuollainen riepu. Se on yhtätärkeä kuin tutti. Onneksi meillä riittää yksi tutti kerrallaan. Samalla ku tutti on suussa täytyy rievun pesulapulla hiuttaa nenää tai sitten se pesulappu on tungettu tutin reunan välistä suuhun myös

Nytkin poika istuu sohvalla tutti suussa, hiuttaa rievun pesulapulla nenäänsä ja katsoo unelmatarhaa. Ikää on 1v 5kk.

 

["sini"]

Meillä oli nuorimmainen myös erittäin tuttiriippuvainen. Hänellä oli myös kädessä kaksi tuttia. Ensin toinen niistä "meni rikki", leikkasin saksilla kumiosan pois. Toista sai vielä aika pitkään pitää kädessään. Päivisin ei tuttia juurikaan käyttänyt. Oli jo niin vanha, että söi vaan sängyssä tuttia. Toki meni sitten päivisin välillä sänkyyn tutistaan nauttimaan.

En hänen kohdallaan edes yrittänyt virottaa aikaisin. Jotenkin se riippuvuus oli niin vahva ja se turvallisuuden tunne oli käsin kosketeltava minkä hän niistä sai.

Unitutti olikin käytössä 4-vuotiaaksi asti. Silloin heitti itse tutin roskikseen.

Sisaruksensa olen vieroittanut jo alle 2-vuotiaana, mutta heillä ei tuollaista suhdetta tuttiin koskaan ollutkaan