Voiko siitä avioliitto selvitä kun on sanonut jo liikaa?

["Surullinen"]

Mulla on sellainen tavallinen mies. Rauhallinen, kärsivällinen ja mukava kaikinpuolin mukava. Olemme ollet yhdessä 9v Itse olen hieman äkkipikainen. Lepyn kyllä nopeasti. Nyt viimeaikoina olen ollut apeampi ja sitäkautta sitten avioliittokin tuntuu jotenkin huonolta. Iltaisin kumpikin katsoo telkkaria ja vielä eri telkkareita. Päivät on arkea ja olen alkanut napista joka asiasta. Ja suusta olen päästänyt sellaisia asioita että pelkään että voiko tästä nyt mitenkään muka selvitä. Lapsuudenkodissani vanhempani aina riiteli ja vaikka kuinka vannoin että mun lapset ei sitä koe niin tässä sitä ollaan Mieskin on alkanut puhumaan ilkeästi koska itsekkin teen niin.

 

["vieras"]

Eiköhän kunnon riitely joskus puhdista ilmaa! Siitä vaan ja sovinto päälle. Jatkuvat naputus sen sijaan kyllä kuluttaa suhdetta.

 

["Surullinen"]

[QUOTE="vieras";28295670]Eiköhän kunnon riitely joskus puhdista ilmaa! Siitä vaan ja sovinto päälle. Jatkuvat naputus sen sijaan kyllä kuluttaa suhdetta.[/QUOTE]

No niin teki joskus. Ja ihanaa oli kun sovittiin. Nykyään ei edes sovita.

 

[2good2be4gotten]

Jätä jatkuva jokapäiväinen napina pois ja rysäyttäkää kerralla miehen kanssa ilmoille mikä mättää.
Ei tarvitse tappelemaan ruveta mutta käykää läpi kaikki asiat mitkä harmittaa/ärsyttää/huolettaa; puhdistakaa pöytä ja keskustelkaa.

Se on oikeasti ärsyttävää kitistä koko ajan pikku asioista, itse syyllistyn joskus samaan ja kummasti loppuu kitinä kun sanoo ääneen sen asian mikä oikeasti ottaa päähän. Ja mieskin on yhtäkkiä oppinut sellaisen tavan että kun hän näkee mua harmittavan jonkin asian niin hän itse kysyy mikä mua harmittaa. Noin on moni pikku asia jäänyt paisumatta isoksi.

Ja tietysti avioliitto voi selvitä; eikös siinä lupausten liirum laarumissa jotain luvattu myötä- ja vastoinkäymisistä?

 

[Entä meil?]

Mut meillä juuri ärsyttää ne pienet jutut. Mun miehes ei oo mitään suurta ärsytyksen aihetta mut jatkuva tavaroiden jättäminen, ajattelemattomuss aamuisin -kaikki muut herää hänen kelloonsa paitdi hän itse, se et mitään kotityötä ei tehdä ilman et pyydän, puita ei koskaan tuoda van saan amuisin pakkasel juosta pihal yms saa mut raivon partaalle. Vaik asoista sanon, keskustellaan, riidellään niin viikon pääst tilanne taas sama!

 

[Tír na nÓg]

Jos sun miehellä noi on tapana, niitä on vaikea muuttaa koska toinen käskee. Se pitäis lähteä miehestä itsestä ajatus ettei homma toimi. Muuttakaa arkea, hakekaa yhdessä illalla puut aamua varten valmiiksi, hoitakaa yhdessä pyykkirumba jne.
Tasainen arki on helppo jakaa "hoida sä kyökki ja mä pesen saunan" mutta eikö olisi mukavempi yhdessä touhuta samoja askareita?

 

[jalmir]

Nostakaa kissa reilusti pöydälle ja puhukaa kahdestaan siitä,mikä suhteessa mättää.

 

[Mites meil?]

Tasainen arki on helppo jakaa "hoida sä kyökki ja mä pesen saunan" mutta eikö olisi mukavempi yhdessä touhuta samoja askareita?

On mukavampi tottakai. Mut toisen tarvii olla lapsen kans esim puiden haun ajan.
Mut eniten raivostuttaa juuri se et mitään ei mitään tehdä ilman pyyntöä. Pyydettäes kyllä, jos muistaa. Jos tiskipöydäl on kasa ni ei tuu mieleenkään laittaa konetta täyteen, jos roskapussi on oven edes ni sen yli kävellään, pöydlle jätetään likaset kupit ja leivänmurut. Aarghhh!

 

["mie"]

Lähtekää kaksistaan matkalle, ilman lapsia!

 

[Tír na nÓg]

Eli sun mies on epäsiisti eikä lainkaan oma-aloitteinen ja sä puolestas äkkipikainen jota raivostuttaa tilanne?
onko hän aina ollut sotkuinen tapaus? Toimisiko hänen kanssa ihan sovitusti että hänellä
on tietyt vähimmäisaskareet kuten sullakin ja sitten jotain yhteistäkin? Työstää tuota kannattaa, ei ole ylitsepääsemätön ongelma jos kumpikin haluatte panostaa suhteeseenne.

 

[..]

Aika samanlaista täällä ja luulenpa että monilla muillakin! Jotkut ehdottaa että jätä tekemättä, mutta ei siisti ihminen voi elää sonnan keskellä, varsinkaan jos on lasten kanssa kotona ja mies töissä. Mut, älä pese hänen pyykkejään, älä vie hänen roskiaan vaan kasaa ne vaikka sen nukkumapaikalle.

 

["viiraska"]

Minua vähän kammottaa suhteet, joissa säikähdetään riitelyä. Jos uskaltaa näyttää myös huonoja ja heikkoja puoliansa, se kertoo vain hyvää suhteen elinkelpoisuudesta ja luottamuksesta toiseen ihmiseen.

 

["Sari"]

Aika samanlaista täällä ja luulenpa että monilla muillakin! Jotkut ehdottaa että jätä tekemättä, mutta ei siisti ihminen voi elää sonnan keskellä, varsinkaan jos on lasten kanssa kotona ja mies töissä. Mut, älä pese hänen pyykkejään, älä vie hänen roskiaan vaan kasaa ne vaikka sen nukkumapaikalle.

Juuri näin. Minä pesen vain omat ja lasten pyykit. Ruokaa teen useimmiten vain lapsille. Välillä on pidetty tulikivenkatkuisia huutokonsertteja toisen laiskuudesta ja tekemättä jättämisistä. Nyt on löydetty jonkinlainen tasapaino. Mies osallistuu paljon, vaikka mielestäni saisi osallistua vielä enemmän kodinhoitoon ja lastenhoitoon.

 

[Orion-]

Jos on ihan erilaiset siisteyskäsitykset ja jos ei sotkuisempaa osapuolta oikeasti kiinnosta opetella parempaan siisteyteen, ni eipä siinä auta muu ku lakata odottamasta että se toinen niitä asioita tekis. Hyväksyä toinen semmosena kuin on. Kun lakkaa odottamasta, ni ei enää raivostuta.
Tai sitten voi erota.

 

["Nappa"]

Jos on ihan erilaiset siisteyskäsitykset ja jos ei sotkuisempaa osapuolta oikeasti kiinnosta opetella parempaan siisteyteen, ni eipä siinä auta muu ku lakata odottamasta että se toinen niitä asioita tekis. Hyväksyä toinen semmosena kuin on. Kun lakkaa odottamasta, ni ei enää raivostuta.
Tai sitten voi erota.

Eka järkevä kommentti. Miksi se Teidän tapanne olisi se oikea? Naisten kardinaalivirhe parisuhteessa. Lakatkaa tuijottamasta omaa napaanne.

 

["Surullinen"]

On tullut ehdotuksia nostakaa kissa pöydälle ja sitten että kahdestaan matkalle. Kissa on kyllä nostettu monet kerrat pöydälle ja silti se ei auta mihinkään. Sama taas hetken päästä. Matkoille lähtö ei onnistu lastenhoidon takia. Joskus saadaan lapsivapaata vuorokausi ja silloin ollaan oltu kotona.

Ja olisipa meillä kyse vaan siisteydestä. Mies on siisti ja tykkää siisteydestä paljon enempi kun minä. Meillä mättää joku muu.

 

[Tír na nÓg]

Oisko syy sitten sussa? Ainakin nyt tuli niin ristiriitaista kommenttia tilanteesta:

"Jos tiskipöydäl on kasa ni ei tuu mieleenkään laittaa konetta täyteen, jos roskapussi on oven edes ni sen yli kävellään, pöydlle jätetään likaset kupit ja leivänmurut. Aarghhh! " (vaikuttaa ihan keskenkasvuiselta sottapytyltä)

"Mies on siisti ja tykkää siisteydestä paljon enempi kun minä."

Jos tilanne ahdistaisi vain minua, voisin kenties mennä purkamaan oloani ensin terapeutille joka ehkä osaisi antaa vinkkejä ja näkökulmaa miten kotioloissa käydä asian kimppuun.

 

["Surullinen"]

Oisko syy sitten sussa? Ainakin nyt tuli niin ristiriitaista kommenttia tilanteesta:

"Jos tiskipöydäl on kasa ni ei tuu mieleenkään laittaa konetta täyteen, jos roskapussi on oven edes ni sen yli kävellään, pöydlle jätetään likaset kupit ja leivänmurut. Aarghhh! " (vaikuttaa ihan keskenkasvuiselta sottapytyltä)

"Mies on siisti ja tykkää siisteydestä paljon enempi kun minä."

Jos tilanne ahdistaisi vain minua, voisin kenties mennä purkamaan oloani ensin terapeutille joka ehkä osaisi antaa vinkkejä ja näkökulmaa miten kotioloissa käydä asian kimppuun.

Eikun nää siisteyskommentit oli eräältä toiselta nimimerkiltä entäs meil? Kyseli niihin apuja.

Siihen viitaten siis vastasin että olisikin pelkkä siisteyskysymys. Voisi olla helpompi lähtee ratkomaan. Ehkä.

 

[Tír na nÓg]

[QUOTE="Surullinen";28296855]Eikun nää siisteyskommentit oli eräältä toiselta nimimerkiltä entäs meil? Kyseli niihin apuja.

Siihen viitaten siis vastasin että olisikin pelkkä siisteyskysymys. Voisi olla helpompi lähtee ratkomaan. Ehkä.[/QUOTE]

No niinpäs olikin, pahoitteluni

Oisko pariterapia mitään? Mä en usko että mikään viikonloppuloma auttaa, se ongelma odottaa kuitenkin kotona olipa se mikä tahansa.

 

[2good2be4gotten]

Eli ap Surullinen, teillä mättää jokin mitä et osaa nimetä ja tiuskit miehelle. Haluatko olla vielä miehesi kanssa? Oletko tyytymätön itseesi ja purat sen mieheesi?

Ja Mites meil; mun mies on samanlainen. Itse olen todella tarkka siisteydessä ja mies on aivan päinvastoin. Mutta mä olen tiedostanut sen asian jo alusta asti ja hyväksynyt sen tosi asian että jos mä haluan sen oman siisteys tasoni säilyvän niin silloin se tarkoittaa sitä että mä teen myöskin enemmän.
Kyllä mä miehelle aina välillä sanon että voisi olla vähän siistimpi mutta en mä siitä joka päiväistä streesiä ota, silloinhan me saataisiin joka päivä tapella aiheesta. Ja se olisi aivan turhaan, sillä en mä voi olettaa että mies alkaa siivousfanaatikoksi mun mieliksi. Ihan samalla tavalla mies voisi mua vaatia ottamaan rennommin(=sotkusemmin).
Niinkuin joku jo sanoikin niin kannattaa joko hyväksyä toinen sellaisena kuin se on tai sitten erota. Kärjistettynä.