Tyttö on 10kk ikäinen. Hän on juuri tehnyt uuden hampaan ja mahdollisesti on tekemässä niitä parhaillaan lisää. Hän on myös juuri oppinut kävelemään muutama päivä sitten, eli silläkin toki saattaa olla vaikutusta. Olemme myös juuri muuttaneet, mutta sekään ei nyt koko tilannetta selitä.
Mutta silti nyt huolestuttaa.
Nukkumaanmeno on aina ollut haastavaa sillä hän ei halua nukahtaa. Näin varsinkin iltaisin, päiväunet menee vähän helpommin, aika usein jopa ilman ongelmaa.
Ollaan kokeiltu nyt myös toisten unien poisjättöä jotta nukahtaminen/nukkuminen illalla olisi helpompaa, mutta tämä ei ole tuottanut toivottua tulosta.
Nukahtaminen kestää 20-120 min, päivästä riippuen. Yleensä neiti nukahtaa noin 45 min päästä. Olemme kokeilleen erilaisia uniritueaaleja, eli tassutukset, silitykset, viereen nukutukset, omaan sänkyyn nukutukset, valoilla, ilman, yksin, äidin kanssa, isän kanssa jne. Mikään ei auta. Neiti huutaa 99% illoista.
Tänään jätettiin myöhäisemmät päikkärit väliin, koska neiti ei niille suostunut nukahtamaan. Illalla likka sitten tippui viereeni sohvalle, josta hänet kannettiin omaan sänkyyn. Kului 30 min ja hän heräsi. Tästä alkoi yli tunnin kestävä huuto. Lapsi on todella väsynyt, huutaa siis silmät kiinni ja piehtaroi sängyssään ympäriinsä. Hän yrittää kyllä nukahtaa, muttei onnistu. Hänen luonaan ollaan ihan kokoajan, välillä pitäen kiinni, välillä hyssytellen, mutta mikään ei auta. Jos huoneesta lähtee pois, huuto vain yltyy.
Tätä 30 min kuluttua heräämistä tapahtuu myös silloin, kun lapsi on nukahtanut omaan sänkyynsä eli ei johtunut siitä että hänet siirrettiin.
Normaalisti illalla hänen kanssaan mennään makkariin, hänet laitetaan omaan sänkyyn (nukuttaja menee makaamaan aikuisten sänkyyn, pinniksen viereen) ja annetaan mahdollisesti vielä pullo, mikäli hän ei ole iltamaitoa vielä juonut. Pulloon hän ei kuitenkaan nukahda kuin vain harvoin. Jos hän saa pullon, juo hän sen tyytyväisenä jonka jälkeen hän aloittaa huudon. Jos hän ei saa pulloa, hän aloittaa huudon heti.
Nukkuminen on ollut todellinen ongelma 3kk ajan, mutta nyt viikon ajan se on ollut jo aivan järjetöntä.
Päivällä lapsi on mitä iloisin pirpalainen, jolla ei ole huolta, taikka häivää yhtikäs mistään.
Onko tämä normaalia, onko jollakulla vastaavaa kokemusta?
Mutta silti nyt huolestuttaa.
Nukkumaanmeno on aina ollut haastavaa sillä hän ei halua nukahtaa. Näin varsinkin iltaisin, päiväunet menee vähän helpommin, aika usein jopa ilman ongelmaa.
Ollaan kokeiltu nyt myös toisten unien poisjättöä jotta nukahtaminen/nukkuminen illalla olisi helpompaa, mutta tämä ei ole tuottanut toivottua tulosta.
Nukahtaminen kestää 20-120 min, päivästä riippuen. Yleensä neiti nukahtaa noin 45 min päästä. Olemme kokeilleen erilaisia uniritueaaleja, eli tassutukset, silitykset, viereen nukutukset, omaan sänkyyn nukutukset, valoilla, ilman, yksin, äidin kanssa, isän kanssa jne. Mikään ei auta. Neiti huutaa 99% illoista.
Tänään jätettiin myöhäisemmät päikkärit väliin, koska neiti ei niille suostunut nukahtamaan. Illalla likka sitten tippui viereeni sohvalle, josta hänet kannettiin omaan sänkyyn. Kului 30 min ja hän heräsi. Tästä alkoi yli tunnin kestävä huuto. Lapsi on todella väsynyt, huutaa siis silmät kiinni ja piehtaroi sängyssään ympäriinsä. Hän yrittää kyllä nukahtaa, muttei onnistu. Hänen luonaan ollaan ihan kokoajan, välillä pitäen kiinni, välillä hyssytellen, mutta mikään ei auta. Jos huoneesta lähtee pois, huuto vain yltyy.
Tätä 30 min kuluttua heräämistä tapahtuu myös silloin, kun lapsi on nukahtanut omaan sänkyynsä eli ei johtunut siitä että hänet siirrettiin.
Normaalisti illalla hänen kanssaan mennään makkariin, hänet laitetaan omaan sänkyyn (nukuttaja menee makaamaan aikuisten sänkyyn, pinniksen viereen) ja annetaan mahdollisesti vielä pullo, mikäli hän ei ole iltamaitoa vielä juonut. Pulloon hän ei kuitenkaan nukahda kuin vain harvoin. Jos hän saa pullon, juo hän sen tyytyväisenä jonka jälkeen hän aloittaa huudon. Jos hän ei saa pulloa, hän aloittaa huudon heti.
Nukkuminen on ollut todellinen ongelma 3kk ajan, mutta nyt viikon ajan se on ollut jo aivan järjetöntä.
Päivällä lapsi on mitä iloisin pirpalainen, jolla ei ole huolta, taikka häivää yhtikäs mistään.
Onko tämä normaalia, onko jollakulla vastaavaa kokemusta?
Alle vuoden ikäisenä ja sen jälkeenkin meidän neiti oli vähintäänkin yhtä vaikea nukahtaja, mutta nyt vajaa 2-vuotiaan kanssa ei enää hädintuskin muistakaan että jotain ongelmia joskus olikaan! 