Voinko mä oikeesti kaivata 6v takaista ihmistä vaiko vaan sitä tunnetta...?

[Jonna]

Niin siinäpä teille kysymys, kertokaa mitä ajatteletta... Olen elänyt huonossa suhteessa 7v ja koskaan sen aikana en ole unohtanut exääni. Miten pääsen siitä yli...

 

[mie]

olet tehnyt entisestäsi itsellesi mielessäsi fantasian, koska nykyinen suhde paska

 

[ap]

up

 

[vieras]

villi veikkaus....oisko tunnetta?? vaikea sanoa kun ei tiedä taustoja

 

[ap]

Niin sitä minkäkin mietin, että niin se taitaa olla, koska enhän edes enää tunne koko ihmistä, nuoria olimme silloin, nyt aikuisia...

 

[HyacinthBucket]

No, huonoina hetkinä mäkin olen kaivannut entisiä rakkauksiani... mutta kannattaa miettiä ehkä sitä miksi teillä joskus meni ex:n kanssa kattilat jakoon.

 

[ap]

No sitten,mites siitä tunteesta pääsee irti ? Ei oo kiva kaivata jotain päivästä toiseen,kun tietää ettei sitä ikinä voi saada takaisin

 

[ap]

No, huonoina hetkinä mäkin olen kaivannut entisiä rakkauksiani... mutta kannattaa miettiä ehkä sitä miksi teillä joskus meni ex:n kanssa kattilat jakoon.

No me nyt vaan oltiin aika nuoria ja itse tein kaikkea tyhmää...

 

[vieras]

mä ajattelen joskus ensirakkauttani ja siitä tosiaan on pitkä aika.kuitenkin tämä ihminen saa mun sydämmen edelleen sykkimään kun näen hänet eli mä ainakin kaipaan sitä tunnetta

 

[hei]

Minä otin eron ja menin kimppaan sen minun "mietinnän kanssa" en ole katunut päivääkään.
Aikainaan olin ujo enkä uskaltanut tehdä aloitetta mutta kaikkien näiden vuosien aikana ja eri suhteiden aikana mietin vain häntä. Sitten tartuin härkää sarvista ja tein radiikaalin ratkaisun.
Ei ole tarvinnut miettiä enää muita miehiä

 

[ap]

Niin ikävä kyllä mekin asutaan samassa kaupungissa eli silloin tällöin nähdään.

 

[mie]

mäkin pelkään että mieheni ex ajattelee kuten sinä ap!

 

[ap]

Minä otin eron ja menin kimppaan sen minun "mietinnän kanssa" en ole katunut päivääkään.
Aikainaan olin ujo enkä uskaltanut tehdä aloitetta mutta kaikkien näiden vuosien aikana ja eri suhteiden aikana mietin vain häntä. Sitten tartuin härkää sarvista ja tein radiikaalin ratkaisun.
Ei ole tarvinnut miettiä enää muita miehiä

Ihana Mutta tässä tapauksessa ei ole mahdollista..eikä ne tunteet ole aina molemmin puolisia Mutta mulla on ihan sama, että aina mietin vain häntä, vaikka tosi paljon elämässä tapahtunut (lapset ym.)

 

[ap]

mäkin pelkään että mieheni ex ajattelee kuten sinä ap!

No mutta jos se pysyy ajattelun tasolla, niin eikai se haittaa sinua tai muitakaan, korkeintaan ahdistaa exää itseään...? Tunteilleen kun ei mitään voi, mutta en minä ainakaan ole mitään konkreettista koskaan tehnyt näiden ajatusten ja tunteiden vuoksi.

 

[hei]

Minä otin eron ja menin kimppaan sen minun "mietinnän kanssa" en ole katunut päivääkään.
Aikainaan olin ujo enkä uskaltanut tehdä aloitetta mutta kaikkien näiden vuosien aikana ja eri suhteiden aikana mietin vain häntä. Sitten tartuin härkää sarvista ja tein radiikaalin ratkaisun.
Ei ole tarvinnut miettiä enää muita miehiä

Ihana Mutta tässä tapauksessa ei ole mahdollista..eikä ne tunteet ole aina molemmin puolisia Mutta mulla on ihan sama, että aina mietin vain häntä, vaikka tosi paljon elämässä tapahtunut (lapset ym.)

Tuota, niin minäkin ennätin olla tosiaan naimisissa, kaksi lasta on syntynyt maailmaan, talo hommattu jne...eli rakensin elämää väärän ihmisen kanssa kunnes sen tajusin lopulta.
Tässä minun tilanteessa oli vielä sekin että me oltiin tämän minun "mietinnän" kanssa koko ajan ystäviä. Ei kovin kivaa ollut kun piti koko ajan yrittää pitää näpit erossa hänestä.
Yhteensä noin 13,5 vuotta meni tätä peliä ennen kuin uskalsin ottaa rohkeasti asian puheeksi ja kappas vaan kun toisella oli samat tunteet

 

[Liina]

Mulla sama juttu! Mietin jatkuvasti entistä, josta erosin n.5 vuotta sitten ja vaihdoin melkein lennosta tähän nykyiseen, joka ei ollutkaan sitä miltä näytti. Ex- halusi mua kauan takaisin, mutta en uskaltanut antaa tunteilleni valtaa. Nyt molemmilla uuden kanssa lapsia. Mä vaan mietin sitä ja vertaan nykyistä siihen. Ja näen siitä koko ajan unia. Asutaan eri kaupungeissa. En tiedä mitä se nykyään musta ajattelee. Itse vaihtaisin heti siihen takaisin, jos se ehdottais. Surullista.

 

[Jaska-]

Minä otin eron ja menin kimppaan sen minun "mietinnän kanssa" en ole katunut päivääkään.
Aikainaan olin ujo enkä uskaltanut tehdä aloitetta mutta kaikkien näiden vuosien aikana ja eri suhteiden aikana mietin vain häntä. Sitten tartuin härkää sarvista ja tein radiikaalin ratkaisun.
Ei ole tarvinnut miettiä enää muita miehiä

Ihana Mutta tässä tapauksessa ei ole mahdollista..eikä ne tunteet ole aina molemmin puolisia Mutta mulla on ihan sama, että aina mietin vain häntä, vaikka tosi paljon elämässä tapahtunut (lapset ym.)

Tuota, niin minäkin ennätin olla tosiaan naimisissa, kaksi lasta on syntynyt maailmaan, talo hommattu jne...eli rakensin elämää väärän ihmisen kanssa kunnes sen tajusin lopulta.
Tässä minun tilanteessa oli vielä sekin että me oltiin tämän minun "mietinnän" kanssa koko ajan ystäviä. Ei kovin kivaa ollut kun piti koko ajan yrittää pitää näpit erossa hänestä.
Yhteensä noin 13,5 vuotta meni tätä peliä ennen kuin uskalsin ottaa rohkeasti asian puheeksi ja kappas vaan kun toisella oli samat tunteet

Ja muut maksoivat hinnan sinun harjoittamasta epärehellisyydestä itseäsi kohtaan.

Kyllä se on hymyn arvoinen suoritus todellakin !

 

[Liina]

Täytyiskö vaan tunnustaa toiselle? Itse hänet jätin. Kysyin kuulumisia hetki sitten ja vastaus ei ollut mukavaa kuultavaa. Ehkä toinen on katkera kun jätin ja nyt "muina miehinä"kyselen kuulumisia. Jos vaan uskaltaisin kysyä tunteista?! Vai teenkö vaan hallaa hänen nykyiselle suhteelleen?

 

[hei]

Minä otin eron ja menin kimppaan sen minun "mietinnän kanssa" en ole katunut päivääkään.
Aikainaan olin ujo enkä uskaltanut tehdä aloitetta mutta kaikkien näiden vuosien aikana ja eri suhteiden aikana mietin vain häntä. Sitten tartuin härkää sarvista ja tein radiikaalin ratkaisun.
Ei ole tarvinnut miettiä enää muita miehiä

Ihana Mutta tässä tapauksessa ei ole mahdollista..eikä ne tunteet ole aina molemmin puolisia Mutta mulla on ihan sama, että aina mietin vain häntä, vaikka tosi paljon elämässä tapahtunut (lapset ym.)

Tuota, niin minäkin ennätin olla tosiaan naimisissa, kaksi lasta on syntynyt maailmaan, talo hommattu jne...eli rakensin elämää väärän ihmisen kanssa kunnes sen tajusin lopulta.
Tässä minun tilanteessa oli vielä sekin että me oltiin tämän minun "mietinnän" kanssa koko ajan ystäviä. Ei kovin kivaa ollut kun piti koko ajan yrittää pitää näpit erossa hänestä.
Yhteensä noin 13,5 vuotta meni tätä peliä ennen kuin uskalsin ottaa rohkeasti asian puheeksi ja kappas vaan kun toisella oli samat tunteet

Ja muut maksoivat hinnan sinun harjoittamasta epärehellisyydestä itseäsi kohtaan.

Kyllä se on hymyn arvoinen suoritus todellakin !

Onhan se, kun lopettaa itselleen ja toisille valehtelemisen.
Mitään hintaa muut eivät ole maksaneet siitä.
Lapset eivät ainakaan laittaneet pahakseen tätä "vaihtoa" vaan päin vastoin ja mies tiesi että ero on tulossa joka tapauksessa.
Eli olisi käynyt niin tai näin niin erottu oltaisiin varmaan vuoden sisällä muutenkin.
Kyllä siihen ei pääse entiset eikä uudet jos suhde on kunnossa ja siinä vaiheessa kummankaan on turha ruikuttaa mitään.

 

[ehkä]

Täytyiskö vaan tunnustaa toiselle? Itse hänet jätin. Kysyin kuulumisia hetki sitten ja vastaus ei ollut mukavaa kuultavaa. Ehkä toinen on katkera kun jätin ja nyt "muina miehinä"kyselen kuulumisia. Jos vaan uskaltaisin kysyä tunteista?! Vai teenkö vaan hallaa hänen nykyiselle suhteelleen?

No, jos hän on katkera niin silloin hänellä on jotain tunteita oltava.
Siis se voi olla myös vihaa, mutta osoittaa ettet ole yhdentekevä hänelle.
Jos ihminen ei välitä yhtään, ei se jaksa riidella, tms.
Mutta, tosiaan se tunne voi olla vihaa, eli ei välttämättä mitään postiivistä.
Toisaalta taas tuollainen käytös voi olla hänen oma varotoimi.
Eli "räyhää" jotta saa itse itsesä pidettyä tunteiden osalta kurissa.
Paha arvailla mistä tilanteesta sinun kohdalla voisi olla kyse, mutta se ei
selviä kuin kysymällä.
Jos tiedät hänen kännykkänumeron tai sähköpostin niin laita viestiä.
Siitä sitten näet mitenkä käy.

 

[Vaikea sanoa]

Itse mietin useinkin erästä miestä, jonka kanssa seurustelin aikanaan noin 1,5 vuotta. Suhde päättyi varsin dramaattisissa merkeissä ja äkillisesti, kun hän joutui muuttamaan takaisin kotimaahansa. Menin pian sen jälkeen naimisiin ja takana on nyt reilu 10 yhteistä vuotta. Silti usein mietin tätä toista, jota rakastin syvästi. Rakastan toki miestäni myös, mutta jotenkin eri tavalla. Varmaan säälittävää miettiä häntä vielä, mutta minkäs teet. Minkäs tunteilleen mahtaa.

 

[Liina]

Sillion mies käski mun poistaa sen numeron... En tiedä vastaisiko rehellisesti, jos kysyn. Eronkin jälkeen vannoi rakastavansa mua ikuisesti. Kai myös hommasi korvike suhteen. Itselläni ei ole koskaan ollut tälläisiä tunteita muita kohtaan. Enkä usko, että kellään muulla on ollut mua kohtaan niin vahvat tunteet kuin hänellä. Kolme vuotta oltiin yhdessä, eikä kipinä sammunut. Jätin hänet kun hän poti sitoutumiskammoa. Kummasti vain uuden kanssa sitoutui heti...? Mutta johtuisiko siitä, että minäkin olin niin jo tehnyt?

 

[juu]

Meillä seuraavanlainen tilanne: mieheni ex on päättänyt, että mieheni on hänen elämänsä mies ja että hän on miehelleni juuri se oikea nainen. Mieheni seurusteli teininä kyseisen naisen kanssa reilun vuoden, nainen petti ja jätti hänet. Mies tapasi minut pari vuotta heidän eronsa jälkeen ja me olemme nyt olleet yhdessä reilut 12 vuotta (joista avioliitossa 9v), lapsia on kolme.

No, nyt tuo ex pommittaa miestäni viesteillä hänen työpuhelimeensa ja työsähköpostiinsa. Yhteensä tätä on jatkunut siinä kolmen kk:n ajan. Mieheni on sanonut useasti kyseiselle naiselle, ettei häntä oikeasti voisi vähempää kiinnostaa mitkään menneisyyden haamut ja että hän on jo naimisissa elämänsä naisen kanssa. Tuo ex vain ei usko ja jatkaa ja jatkaa (mies kuulemma piiloutuu omilta tunteiltaan yms). Mieheni ilmoitti kyseiselle naiselle tänään, että mikäli tuo ahdistelu ei lopu, hän ottaa yhteyttä poliisiin. Kaikki sähköpostit puolin ja toisin ovat tallessa. Saa nähdä nyt sitten.

Kerroin tämän jutun siitä syystä, että toivottavasti te sitten osaatte lopettaa ajoissa, jos se teidän elämänne mies ilmoittaa, ettei tunnekaan samoin teitä kohtaan. Mun mielestä asian selvittämisessä ei ole mitään pahaa, mutta siinä on, jos se menee vainoamisen ja jankkauksen puolelle.

 

[Cassyput]

Mitään hintaa muut eivät ole maksaneet siitä.
Lapset eivät ainakaan laittaneet pahakseen tätä "vaihtoa" vaan päin vastoin ja mies tiesi että ero on tulossa joka tapauksessa.

Niin, miksi se nyt lapsia haittaisi että niiden isä vaihdetaan toiseen mieheen, päinvastoin!