Voisiko joku auttaa...

[vieras]

Tilanne on seuraavanlainen.
Meillä on mieheni kanssa ennestään kaksi lasta ja pari kuukautta sitten saimme vauvan. Tämän jälkeen pikkuhiljaa mieheni on muuttunut täysin. Hän tekee paljon töitä, pitkiä päiviä ja tästä syystä minä hoidan kaiken kotona. Mieheni ei ole esim. kertaakaan joutunut edes viikonloppuisin heräämään vauvan kanssa (en imetä enää).
Silti saan päivittäin haukkuja joka asiasta, mies suuttuu minulle jos itken väsymyksestä johtuen tai jos on vaan huono fiilis, en tee kuulemma tarpeeksi ja kaiken mitä teen, teen väärin.
Mitä on tapahtumassa? Olen niin lopussa, että lähes kaikki illat itken itseni uneen.

 

[ap]

Olen kysynyt mieheltäni, että voisimmeko jutella ja siitäkin hän suuttuu, käskee painua v*ttuun tai pitää turpani kiinni.
Hyviäkin hetkiä toki on mutta olen todella huolissani.

 

[se on tuttu juttu]

Se on se elämänmuutos, paljon haluttu lapsi mutta ei siltikään haluttu lapsi, annapa se vaavi syötettynä, kuivana ja nukkuneena isällensä käteen ja pyydä höpöttelemään sille niin jospa ne tunteet tulisi mukaan ja vaavi alkaisi taas kiinnostamaan.

 

[ap]

Vauva kiinnostaa miestä kyllä, iltaisin hän yleensä kerran syöttää ja on hetken vauvan kanssa. Minä taas tunnun olevan pelkästään huono juttu.

 

[siru]

Valitettvastai asia on niin, että miehesi ei rakasta sinua. Edessä on kärsimystä ja sinun kannattaa erota hänestä sitten kun parhaaksi näet. Itselleni tarvitsisi sanoa vain kerran: "painu vittuun" ja potkaisisin äijän pihalle.

 

[ap]

Olen kysynyt mieheltäni rakastaako hän minua, hyvinä hetkinä hän kertoo sen itsekin ja pitää minua hyvänä ym. Mutta näinä hetkinä, kun hän huutaa ilman syytä ja ei suostu puhumaan kanssani mitään vaan sulkeutuu toiseen huoneeseen, mietin rakastaako sittenkään...

 

[ap]

Nostan tätä