Voisitko alkaa suhteeseen köyhän ja velkaantuneen miehen kanssa?

[Onaha]

Entä voisitko tehdä tämän kanssa lapsia (jos rakastaisitte toisianne ja molemmilla lapsitoiveita), jos tiedossa olisi että sinun pitäisi heti/pian äitiysloman jälkeen mennä töihin jotta saisit perheen elatettua? Miehen palkka menisi henkilökohtaisten lainojen maksamiseen. Oletetaan nyt vaikka että nämä lainat olisivat esim. takaustaakka tai konkurssiin menneen yrityksen jäännös.

 

[cothis]

Miksen. Ei se raha ole mulle kuitenkaan tärkein asia, enkä sen perusteella ratkaisisi kenen kanssa olisin.

 

[Scarlett O Harava]

Vaikea sitä olisi tunteitaan kieltää. Mä ainakin olen sellainen, että se raastaa niin helvetin kipeää jos ei saa olla rakastamansa ihmisen kanssa.

Ja mikä mä köyhä ja velkaantunut olen toisia arvottamaan tuolla tavoin.

 

[Kotona Kirves Kädessä]

En. Mä en rupee ketään elättämään.

 

[Bad Virgin-]

En.

 

[Tianna]

Mua ei nyt kyllä huvittaisi alkaa suhteeseen yhtään minkäänlaisen miehen kanssa. Olen varattu, mutta se ei ole läheskään AINOA syy.

 

[ei ei ei]

En koska en halua elättää ketään enkä sitten myöhemmin vinkua tällä palstalla kun rahat ei riitä.

 

[vieras]

En, eikä syy ole se, että olisin kovasti materian perään (en ole) eikä siinä, ettenkö haluaisi mennä pian äitiysloman jälkeen töihin (menisin jopa mielelläni), vaan se, että en voisi olla huithapelin kanssa, joka on sotkenut raha-asiansa perusteellisesti. Vaadin mieheltä suhteellisuudentajua rahankäytössään, sekä hyvää koulutusta ja työpaikkaa. Mun mielestä ne kertoo ihmisestä aika paljon.

 

[mikrokitumoppi]

Miksen. Ei se raha ole mulle kuitenkaan tärkein asia, enkä sen perusteella ratkaisisi kenen kanssa olisin.

:flower:

 

[mie vaan]

Voisin kai suhteeseen alkaa, mutta taloudet pitäisi pitää erillisinä eikä olla "virallisesti" parisuhteessa ettei velkojat laskisi että kappas, miehellä on elättäjä joten voidaanpa ottaa kaikki sen rahat velanlyhennykseen!
Mun tilanteessa ainaskin sen miehen tilipussista pitäisi pikkasen rahaa ruokapöytäänkin irrota koska itsekkin kituuttelen köyhyysrajan liepeillä. =/

Mutta kyllä tuommoisessa tilanteessa kaikenlaiset lastentekemiset kannattaisi siirtää hamaan tulevaisuuteen! Lapset vaan kärsii jos vanhemmat on ihan hajalla rahahuolien vuoksi ja joutuu sossussa ravaamaan tai tekemään kymmentuntista päivää ja silti kituuttamaan...

 

[Onaha]

Itse voisin alkaa suhteeseen, mutta niin että rahat ei olisi yhteisiä. Toki voisin käyttää rahojani myös miehen hyväksi, mutta en niin että elättäisin tämän kokonaan. Tällä kokemuksella en tekisi lasta tuollaiseen tilanteeseen tieten tahtoen. Jos vahinko kävisi niin pitäisin lapsen.

Jos taas tuollainen tilanne tulisi suhteeseen jossa aiemmin oli taloudellinen tasapaino, en hylkäisi miestäni vaan yhdessä etteenpäin kohti parempia aikoja.

 

[noup]

en voisi.

 

[seropi]

kyllä ja aloitinkin.mutta kun muutimme yhteen ehtoni oli että raha-asiat kuntoon ja näin kävi =)

 

[vieras]

En. Se kertoo paljon siitä, miten mies käyttää rahaa ja miten arvostaa sitä. Itse olen tarkka rahan käyttäjä, enkä voisi tuollaista miestä katsoa rinnallani. Ilman rahaa ei kuitenkaan ns. voi elää.

 

[Phoebsi]

Se voisi kaivertaa mieltä hetken, mutta kyllä alkaisin, silti. On se rakkaus aika voittava tunne kuitenkin. Lapsia en alkaisi tieten tahtoen tekemään, ellei tilanne olisi tasaantunut.

 

[Homo heidelbergensis]

En, eikä syy ole se, että olisin kovasti materian perään (en ole) eikä siinä, ettenkö haluaisi mennä pian äitiysloman jälkeen töihin (menisin jopa mielelläni), vaan se, että en voisi olla huithapelin kanssa, joka on sotkenut raha-asiansa perusteellisesti. Vaadin mieheltä suhteellisuudentajua rahankäytössään, sekä hyvää koulutusta ja työpaikkaa. Mun mielestä ne kertoo ihmisestä aika paljon.

Tää on ehkä aika hyvä vastaus. Toki työpaikkahan voi joskus puuttua itse kultakin, mutta silti mä arvostan sitä, että asenne on se, että tehdään töitä ja hoidetaan omat asiat hyvin. Jotenkin vakava velkaantuminen ei oikein anna ymmärtää, että mies osaisi ottaa vastuun omista raha-asioistaan.