Voisitko jättää 3 vko vauvan hoitoon 4-5:ksi tunniksi, koulutuksen takia?

["Äippäliini"]

[QUOTE="a p";23776454]Tämä ei varmaan onnistu

Mutta isänsä kanssa olisi vauva jäämässä.[/QUOTE]

Ethän sinä sitten vauvaa hoitoon jätä, vaan isälleen. Mun 1 vkoa vanha oli isänsä kanssa 3 vrk kun olin itse sairaalassa...

 

[Madicken04]

Juu, isä nyt varmatsi pärjäisi vauvan kanssa. Jos siis ei ole mahdollisuutta että isä ja vauva olisivat jossain lähistöllä ja vauva pääsisi tauolla syömään niin sitten harjoituttaisin pyllolle jo etukäteen. Pumpattua maitoa mieluiten ja varautuisin siihen että silloin tuaolla saisin olla myös pumppaamassa ylimäärisiä pois ettei olisi liian tukala olo loppukurssin aikaa.

Mutta en siis näkisi tuota ongelmana.

 

["..."]

No riippuu täysin, että kenelle. Esim. miehen kanssa kaksin jätin vauva jo parin viikon ikäisenä muutamaksi tunniksi, mummolle olen myös jättänyt jo viikkojen ikäisenä.

 

[ekekek]

Mihin ihmeen hoitoon?
Isälleenhän olet lasta jättämässä, minä en laske sitä hoitoon jättämiseksi.

 

[---]

Tottakai jättäisin isän kanssa. Vauva voi hyvässä lykyssä nukkua koko sen ajan, kun olet poissa. Jos imetät, niin syötät ennen lähtöä ja sitten heti, kun taas tulet kotiin.

Vointisi mukaan. Teet päätöksen pari päivää ennen , kun tuleva juttusi on.

 

["vieras"]

Vähän samaa ihmettelen että kenen tissit räjähtää 4-5 tunnissa. Monesti vastasyntynyt (tai kuukauden ikäinen) nukkuukin noin pitkiä pätkiä. Ja liivinsuojat on tosiaan keksitty, jos meinaa tulla yli. Tosin itselläni ei tule, rinnoista tulee maitoa vaan imettäessä mutta toki ihmisten maidoneritys on erilaista.

Joten kyllä jättäisin. Kyllä mä nykyäänkin jätän pariksi tunniksi, jos käydään esikoisen kanssa kerhossa tai kaupassa. Ja meillä siis kuukauden ikäinen vauva. Vauva on isänsä kanssa sen ajan.

Sitäpaitsi, korvikkeet on keksitty jos ei pysty pumppaamaan.

Niin, sinulla ei tule joten sinun on varmaan aika turha siinä sitten päsmäröidä ja päteä. Kaikki me emme ole samanlaisia katsos.. Ja mitä se korvike auttaa jos vauva ei osaa imeä tuttipullosta ja hörpätä. Pädeppä tähänkin vielä.

 

["Piparnakkeli"]

Tuohon korvikejuttuun, jos imetys on lähtenyt hyvin käyntiin, mielestäni on sulaa hulluutta tupata tuossa vaiheessa korvikkeita kehiin. Käsinkin voi lypsää maidon talteen, jos ei ole pumppua.

Ja tuossa vaiheessa se rinnalta tilattu maidonmäärä on merkityksellinen, annettu korvike on pois siitä määrästä ja yllättävän helposti siitä voi livetä kierteeseen että korvikemäärät kasvavat ja oma maitomäärä vähenee.

 

[....]

voisin jättää jos vauvan kanssa olisi isä tai joku muu läheinen ja luotettava aikuinen ihminen.
itse jätin viikon ikäisen kuudeksi tunniksi isälleen kun menin ylioppilaskirjoituksiin. hyvin olivat pärjänneet korvikkeen kanssa, minulla tosin oli hieman tukala olo täysien tissien kanssa.

 

["Äiti"]

Mielestäni tentit, työt yms pitäisi pystyä unohtamaan ainakin muutamaksi kuukaudeksi lapsen syntymisen jälkeen. Toistaalta jos tuo on ykisttäistapaus, isä voi hoitaa tuon ajan ja tuskin lapsi siitä särkyy.

 

[Mummeliisa]

[QUOTE="Äiti";23776886]Mielestäni tentit, työt yms pitäisi pystyä unohtamaan ainakin muutamaksi kuukaudeksi lapsen syntymisen jälkeen. Toistaalta jos tuo on ykisttäistapaus, isä voi hoitaa tuon ajan ja tuskin lapsi siitä särkyy.[/QUOTE]

Miksi tentit pitää unohtaa?
Miten lapsi siit kärsii että viettää kolmen tunnin päiväuniaikansa isän kanssa?

(Tentin normaalipituus lie 3 h, ainakin yliopistoilla)

 

["minä"]

[QUOTE="a p";23776454]Tämä ei varmaan onnistu

Mutta isänsä kanssa olisi vauva jäämässä.[/QUOTE]

Miksi ei onnistu?

Eli itse hoitaisin asian juuri niin, että isä olisi koko ajan lähellä vauvan kanssa. Tauoilla imettäisin ja isä työntelisi vaunuissa luentojen aikana. En jättäisi kotiin noin pitkäksi aikaa. Jos imetät, niin ei välttämättä onnistu pullosta syöttäminen noin vain.

 

["viEras"]

Miksi tentit pitää unohtaa?
Miten lapsi siit kärsii että viettää kolmen tunnin päiväuniaikansa isän kanssa?

(Tentin normaalipituus lie 3 h, ainakin yliopistoilla)

Ihan vaikka siksi, että keskittyisi hetkeksi siihen vauvaan ja hänen alkutaipaleeseensa. Mun mielestä ei ainakaan ole yhtään paha ihan hetki mennä ihan rauhassa ilman muuta häsläämistä. Mutta no, jokainen taaplaa tyylillään.

 

[Mummeliisa]

[QUOTE="viEras";23776934]Ihan vaikka siksi, että keskittyisi hetkeksi siihen vauvaan ja hänen alkutaipaleeseensa. Mun mielestä ei ainakaan ole yhtään paha ihan hetki mennä ihan rauhassa ilman muuta häsläämistä. Mutta no, jokainen taaplaa tyylillään.[/QUOTE]

Minä en oikein ymmärrä sitä keskittymistä.
Olen ennenkin kuullut vastaavia juttuja eikä mennyt tajuntaan miksi on ok seurata television saippuasarjoja samalla kun imettää, mutta ei lukea tieteellistä kirjallisuutta? Miksi on ok käydä kampaajalla, mutta ei tentissä? Jne.
Ihan arkijärjellä tuntuisi pikemminkin rakkaudellisemmalta lastakin kohtaan nuo jälkimmäiset vaihtoehot, mutta silti moni tuntuu pitävän ensimmäisiä parempana.

 

["vieras"]

voi olla että sitä tenttiä olisi hankala suorittaa vaikka vuoden päästä, saattaisi olla kova pänttääminen edessä jos asiat olisivat jo unohtuneet. ja silloin on varmasti parempaakin tekemistä sen 1-vuotiaan kanssa osallsituisin kokeeseen tai koulutukseen jos sellainen olisi, ei se yksi lyhyt kerta tarkoita sitä, että elämä olisi kaikkea sähläämistä vauvan synnyttyä.

jos ei voi pumpata tai lypsää maitoa, kannattaa varautua kunnollisilla liivinsuojilla ja mielellään maidonkerääjillä.

 

["vieras"]

Minä en oikein ymmärrä sitä keskittymistä.
Olen ennenkin kuullut vastaavia juttuja eikä mennyt tajuntaan miksi on ok seurata television saippuasarjoja samalla kun imettää, mutta ei lukea tieteellistä kirjallisuutta? Miksi on ok käydä kampaajalla, mutta ei tentissä? Jne.
Ihan arkijärjellä tuntuisi pikemminkin rakkaudellisemmalta lastakin kohtaan nuo jälkimmäiset vaihtoehot, mutta silti moni tuntuu pitävän ensimmäisiä parempana.

Miksipä sitä alkaa sitten jankkaamaan samoja asioita jos et kerta tajua =) Itse ei ole tarvinnut tenttiä äloman alkuvaiheilla eikä muutenkaan. Kampaajallakaan ei tarvitse käydä kun harvoin, ei edes kerran vuodessa. Kuka muuten kielsi tieteellisen lukemisen imettäessä? älä vedä omiasi.

 

[Mummeliisa]

[QUOTE="vieras";23777003]Miksipä sitä alkaa sitten jankkaamaan samoja asioita jos et kerta tajua =) Itse ei ole tarvinnut tenttiä äloman alkuvaiheilla eikä muutenkaan. Kampaajallakaan ei tarvitse käydä kun harvoin, ei edes kerran vuodessa. Kuka muuten kielsi tieteellisen lukemisen imettäessä? älä vedä omiasi.[/QUOTE]

Kyse ei ollut tarvitsemisesta vaan siitä, millä lailla lasta oletetaan hyödyttävän sen jos äiti lastenhoidon ohella " häslää" mitään älyllisesti vaativaa tai henkisesti palkitsevaa vaikkapa viikko synnytyksen jälkeen?

 

[Madicken04]

Minä en oikein ymmärrä sitä keskittymistä.
Olen ennenkin kuullut vastaavia juttuja eikä mennyt tajuntaan miksi on ok seurata television saippuasarjoja samalla kun imettää, mutta ei lukea tieteellistä kirjallisuutta? Miksi on ok käydä kampaajalla, mutta ei tentissä? Jne.
Ihan arkijärjellä tuntuisi pikemminkin rakkaudellisemmalta lastakin kohtaan nuo jälkimmäiset vaihtoehot, mutta silti moni tuntuu pitävän ensimmäisiä parempana.

Tätä peesailen mielelläni.

Itse olen varmaan monen mittapuun mukaan ollut liikaakin kiinni vauvoissani, mutta tosissaan muutama tunti sinne tai tänne. Sen muutaman tunnin olen saattanut vauvan nukkuessa katsella tv:tä, istua netillä tai lueskellä jotain hömpälehtiä, miksi sitten olisi väärin käyttää sama aika johonkin oikeatsi hyödylliseen?

Itse näkisin eriasiana suorittaa jotain tenttejä tai yksittäisi lyhyitä kursseja vauvan ollessa isän kanssa kuin esim. jatkaa kokopäivä työskentelyä tai opiskelua niin että vauva on kokoajan jonkun vieraan hoidossa. Itse mm kakkosen ollessa 2kk aloitin viittomakurssin joka oli kerran viikossa sen 3h kerrallaan, siihen päälle sitten matkat. Kurssilla oli toinen äiti jolla oli samanikäinen vauva mukana ja tästä rohkaistuneena yritin pari kertaa itsekin pitää vauvaa mukana, mutta sain todeta oman vauvani olevan haastavampi tapaus jolloin paremmaksi vaihtoehdoksi jäi jättää tämä isän ja isoveljen kanssa kotiin. Vauva söi hyvin rintamaitoa pullosta sen kerran kun sattui hereillä olemaan, ainoa ongelma oli omalla kohdallani se että kotimatkasta alkoi olla jo tukala olo.

Mutta siis tuollaiset satunnaiset - apn:n kohdalla jopa yksittäiset- muutaman tunnin erossaolot nyt ei varmaan meinaa sitä ettei äiti keskittyisi vauvaansa. =)

 

["vieras"]

Kyse ei ollut tarvitsemisesta vaan siitä, millä lailla lasta oletetaan hyödyttävän sen jos äiti lastenhoidon ohella " häslää" mitään älyllisesti vaativaa tai henkisesti palkitsevaa vaikkapa viikko synnytyksen jälkeen?

No itse ainakin viikko synnytyksestä en todellakaan olisi halunnut olla noinkaan kauaa erossa vauvasta. Ja sen verran rankka kokemus synnytys on, niin yläpäälle kuin alapäällekin, että minusta rauhoittuminen on todellakin hyvä siinä kohtaa. Mutta minä puhunkin ihan vain itsestäni, muut saa juosta tuli pyrstön alla vaikka tunti synnytyksestä. Enkä mä usko, että rauhoittunut äiti lapselle olisi hyödytön.

 

[Nalkuttava Talonmies]

Minä en oikein ymmärrä sitä keskittymistä.
Olen ennenkin kuullut vastaavia juttuja eikä mennyt tajuntaan miksi on ok seurata television saippuasarjoja samalla kun imettää, mutta ei lukea tieteellistä kirjallisuutta? Miksi on ok käydä kampaajalla, mutta ei tentissä? Jne.
Ihan arkijärjellä tuntuisi pikemminkin rakkaudellisemmalta lastakin kohtaan nuo jälkimmäiset vaihtoehot, mutta silti moni tuntuu pitävän ensimmäisiä parempana.

Mäkään en ymmärrä, miten jonkun on viikkotolkulla "rauhoituttava", "tutustuttava", jne ja kaikki normaali eläminen on seis... Mä olisin ollut valmis hermoparantolaan, jos olisi pitänyt huopatossuissa hissutella kotona tekemättä yhtään mitään. Vastasyntynyt nimittäin ei vaadi kyllä paljon mitään aikaa hoidon suhteen.

Mitä ihmettä sitä keskitytään? Tuijotetaan sitä lasta 24/7, kuunnellaan joka ikistä henkäystä ja röyhtäystä, jne? Miten siihen pitää erityisesti keskittyä?

 

["vieras"]

Mäkään en ymmärrä, miten jonkun on viikkotolkulla "rauhoituttava", "tutustuttava", jne ja kaikki normaali eläminen on seis... Mä olisin ollut valmis hermoparantolaan, jos olisi pitänyt huopatossuissa hissutella kotona tekemättä yhtään mitään. Vastasyntynyt nimittäin ei vaadi kyllä paljon mitään aikaa hoidon suhteen.

Mitä ihmettä sitä keskitytään? Tuijotetaan sitä lasta 24/7, kuunnellaan joka ikistä henkäystä ja röyhtäystä, jne? Miten siihen pitää erityisesti keskittyä?

Sun ei ehkä tarvi, etä näemmä halua. Joku haluaa ja tarvii, mitä sitten. Edelleen kaikki ollaan erilaisia. Mä en nyt ymmärrä mitä te voukaatte, kukaan ei ole edes ketjussa sanonut, etteikö ap voisi mennä. Jokainen puhuu omista kokemuksistaan ja tavoistaan!!

 

[Mummeliisa]

[QUOTE="vieras";23777082]No itse ainakin viikko synnytyksestä en todellakaan olisi halunnut olla noinkaan kauaa erossa vauvasta. Ja sen verran rankka kokemus synnytys on, niin yläpäälle kuin alapäällekin, että minusta rauhoittuminen on todellakin hyvä siinä kohtaa. Mutta minä puhunkin ihan vain itsestäni, muut saa juosta tuli pyrstön alla vaikka tunti synnytyksestä. Enkä mä usko, että rauhoittunut äiti lapselle olisi hyödytön.[/QUOTE]

En minäkään usko että rauhallinen, onnellinen äiti on lapselle hyödytön.
Enkä missään tapauksessa tarkoita että kaikkien pitäisi opiskella/tehdä töitä pian synnytyksen jälkeen vaan peräänkuulutan ymmärrystä sille, että kaikki eivät ole sohvanurkkarauhottujia.
Joku voi rauhottua paremmin hyvällä luennolla ja nautiskella siellä syntyneistä oivalluksista vielä monenmonta äivää siinä imettäessään ja vaavin kanssa puuhatessaan.
Joku toinen taas ei tarvitse muuta kuin sen vaavin ja kodin ensimmäisien kuukausien ajaksi.

Se mitä vastustan on se, kun yritetään pakottaa oma malli ainoaksi oikeaksi - ihan siitä riippumatta mikä se oma malli on.

 

["vieras"]

En minäkään usko että rauhallinen, onnellinen äiti on lapselle hyödytön.
Enkä missään tapauksessa tarkoita että kaikkien pitäisi opiskella/tehdä töitä pian synnytyksen jälkeen vaan peräänkuulutan ymmärrystä sille, että kaikki eivät ole sohvanurkkarauhottujia.
Joku voi rauhottua paremmin hyvällä luennolla ja nautiskella siellä syntyneistä oivalluksista vielä monenmonta äivää siinä imettäessään ja vaavin kanssa puuhatessaan.
Joku toinen taas ei tarvitse muuta kuin sen vaavin ja kodin ensimmäisien kuukausien ajaksi.

Se mitä vastustan on se, kun yritetään pakottaa oma malli ainoaksi oikeaksi - ihan siitä riippumatta mikä se oma malli on.

Haukotus..
Edelleenkin, puhun itsestäni. Ihan sama EDELLEEN mitä muut tekee.

 

[Nalkuttava Talonmies]

[QUOTE="vieras";23777125]Sun ei ehkä tarvi, etä näemmä halua. Joku haluaa ja tarvii, mitä sitten. Edelleen kaikki ollaan erilaisia. Mä en nyt ymmärrä mitä te voukaatte, kukaan ei ole edes ketjussa sanonut, etteikö ap voisi mennä. Jokainen puhuu omista kokemuksistaan ja tavoistaan!![/QUOTE]

Ihan valaistumisen takia sitä kysyn Aina kerrotaan, että pitää rauhoittua synnytyksen jälkeen ja mietin itse aina miksi ihmeessä? Paniikissako sitä synnytetään?

 

[Mummeliisa]

[QUOTE="vieras";23777149]Haukotus..
Edelleenkin, puhun itsestäni. Ihan sama EDELLEEN mitä muut tekee.[/QUOTE]

Olen phaoillani jos loukkasin.
Oikeastaan vastannut koko ajan lähtökohtaisesti mielessäni jonkin nimimerkin lause:

"Mielestäni tentit, työt yms pitäisi pystyä unohtamaan ainakin muutamaksi kuukaudeksi lapsen syntymisen jälkeen."

Sitä en tajunnut. Sen toki tajuan että eri ihmiset haluavat eriasioita itselleen, mutta en sitä että oma halu korotetaan normiksi.

 

[Madicken04]

[QUOTE="vieras";23777082]No itse ainakin viikko synnytyksestä en todellakaan olisi halunnut olla noinkaan kauaa erossa vauvasta. Ja sen verran rankka kokemus synnytys on, niin yläpäälle kuin alapäällekin, että minusta rauhoittuminen on todellakin hyvä siinä kohtaa. Mutta minä puhunkin ihan vain itsestäni, muut saa juosta tuli pyrstön alla vaikka tunti synnytyksestä. Enkä mä usko, että rauhoittunut äiti lapselle olisi hyödytön.[/QUOTE]

Eiköhän tuo ole yksilöllinen juttu. Jos siis ap.n vointi tuon kurssin aikana (minkä ikäinen se vauva sitten silloin lieneekään) on selalinen että hänellä on voimia ja haluakin mennä sinne kurssille niin en näe mitään syytä miksi hänen pitäisi sen kurssin suorittamisen sijaan jäädä kotiin rauhoittumaan vauvalle. Vauva tuskin edes huomaa poissaoloa ja kun kurssi on suoritettu niin se voi rauhoittaa äitiä henkisesti niin että tämä pystyy olemaan kokoajan paremmin läsnä kuin siinä vaihtoehdossa että se suorittaminen siirtyy jonnekin tulevaisuuteen ja jää noin vaivaamaan mieltä.

Jos taas ap kokee ettei ole edes riittävässä fyysisessä kunnossa kurssia varten ja henkisesti tuo ero vauvasta tekisi liian tiukkaa niin silloin en näe syytä miksi hänen pitäisi lähteä sinne itseään kiusaamaan.

Ihmiset on erilaisia ja joillekin se rauhoittuminen voi vaatia sitä että saa vaikka samalla tehdä jotain muutakin, suorittaa pois muutoin rästiin jääviä tehtäviä jne.