Voisitteko kommentoida avioeron alkuvaiheen asumisjärjestelyäni?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Anne
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
A

Anne

Vieras
Hei! Minulle ja miehelle tulee avioero 11 vuoden jälkeen, näistä 8 naimisissa. Meillä on kaksi ihanaa lasta, pian 5 vuotias poika ja 2 vuotias tyttö, hyvin pieniä siis. Miehelle oli alusta asti tärkeää, että hän haluaa olla lasten kanssa puolet ajasta ja minusta se on oikeudenmukaista. Emme kumpikaan tunteneet ainakaan alkuvaiheessa kovin oman näköiseksemme ratkaisua, että lapsilla olisi ns. kaksi kotia. Asiantuntijatkin tuntuivat sitä vähän karsastavan, koska lapset ovat noin pieniä. Sitouduimme sellaiseen ratkaisuun, että vuokrasimme yksiön, jossa me vanhemmat elämme vuorotellen. Lapset jäivät omaan kotiin ja meistä vanhemmista toinen on aina heidän kanssaan ja toinen sitten yksin siinä yksiössä. En vielä tiedä mitä teemme vuoden kuluttua. Mies näkee selvänä, että lapsilla on vain yksi koti joten päädymme tämän jälkeen varmaan ns. normiratkaisuun siten, että etävanhempi näkee lapsia vain joka toinen viikonloppu. Minä haluaisin jatkaa tätä noin 50/50 järjestelyä mutta siten, että molemmilla olisi ihan oikea oma koti ja lapset liikkuvat kotien väliä. Onko teillä kommentteja siitä, että kaksi pientä lasta on kulkenut kahden kodin väliä? Kuulisin niistä erittäin mielelläni!
 
Miehen lapset olivat 2 ja 4 kun vanhemmat erosivat. Lapset tottuivat hyvin järjestelyyn ja homma toimii edelleen, lapset 9 ja 11.

Muoks. Asumme äidin kans lähekkäin, lapset asuvat puolet ajasta meillä, puolet äidillä. Koulu lähellä molempia, samoin oli päiväkoti.
 
Muistatko minkälaisella välillä lapset vaihtoivat kotia, oliko se viikko ja viikko vai miten? Entä asunnot, ne varmaan täytyi olla lähekkäin, jos lapset olivat hoidossa ja jatkossa sitten koulussa.
 
Tuo järjestely on enemmän kuin loistava ja varmasti toimii hyvin kun molemmat siihen sitoutuvat mutta tenkkapoo tulee siinä kohtaa eteen jos ja kun tulee uusia kumppaneita kuvioon mukaan.
 
Mielenkiintoinen asenne asianuntijoilla. Meidn lapsesta tulee sitten varmaan ihan epänormi, vaikka olemme miehen kanssa edelleen naimisissa, mutta asumme lähes puolet ajasta kesämökillä ja puolet ajasta kaupungissa. Eli meillä koko perheellä, lapsi mukaanlukien on todellakin kaksi kotia ;)
 
Alkuperäinen kirjoittaja marhe:
Tuo järjestely on enemmän kuin loistava ja varmasti toimii hyvin kun molemmat siihen sitoutuvat mutta tenkkapoo tulee siinä kohtaa eteen jos ja kun tulee uusia kumppaneita kuvioon mukaan.
No juuri näin. Jos meistä nyt jompi kumpi löytää toisen niin häntä ei voi oikein tuoda kumpaankaan kotiin. Lapsille en ketään esittelisikään mutta eipä sinne yksiöönkään ketään voi viedä. Täytyy vaan toivoa, että uudella kumppanilla olisi parempi asumistilanne.

 
Alkuperäinen kirjoittaja Anne:
Muistatko minkälaisella välillä lapset vaihtoivat kotia, oliko se viikko ja viikko vai miten? Entä asunnot, ne varmaan täytyi olla lähekkäin, jos lapset olivat hoidossa ja jatkossa sitten koulussa.

Alkuun oli viikko ja viikko. Tai siis aina tammikuuhun 08 asti. Sit isompi sairastui leukemiaan ja nyt sitten vaihdot on noin 3pv välein kun ei tiedä milloin joutuu seuraavan kerran sairaalaan. Että siis ehtii olla molempien luona.

Äiti asuu tuossa puolen kilsan päässä.
 
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Mielenkiintoinen asenne asianuntijoilla. Meidn lapsesta tulee sitten varmaan ihan epänormi, vaikka olemme miehen kanssa edelleen naimisissa, mutta asumme lähes puolet ajasta kesämökillä ja puolet ajasta kaupungissa. Eli meillä koko perheellä, lapsi mukaanlukien on todellakin kaksi kotia ;)

:) Sulla taitaa olla se ero, että te molemmat vanhemmat olette lasten kanssa.Muun muassa Jari Sinkkonen mainitsee, että lapset voivat paeta esim äidin luota riitoja isän luo ja päinvastoin, jos vaihtavat viikottain. En vaan mitenkään käsitä miten näitä eroja voi hoitaa muuten kuin tuolla viikko ja viikko järjestelyllä. Sinkkonenkin kyllä antaa armon järjestelylle, jos lapset ovat kouluikäsiä.
 
Alkuperäinen kirjoittaja petomamma:
Alkuperäinen kirjoittaja Anne:
Muistatko minkälaisella välillä lapset vaihtoivat kotia, oliko se viikko ja viikko vai miten? Entä asunnot, ne varmaan täytyi olla lähekkäin, jos lapset olivat hoidossa ja jatkossa sitten koulussa.

Alkuun oli viikko ja viikko. Tai siis aina tammikuuhun 08 asti. Sit isompi sairastui leukemiaan ja nyt sitten vaihdot on noin 3pv välein kun ei tiedä milloin joutuu seuraavan kerran sairaalaan. Että siis ehtii olla molempien luona.

Äiti asuu tuossa puolen kilsan päässä.

Olen todella pahoillani tilanteestasi. Vaatii varmasti uskomattomia voimia sinulta, lapselta ja koko lähipiiriltä.

 
Meilläkin lapset ovat 50/50 minulla ja isällään.Hyvin ovat järjestelyyn soputuneet ja kutsuvat kumpaakin paikkaa kodiksi.Me asutaan kanssa lähekkäin eli samalla kylällä pyöritään.Lapsille siis paikat ovat tuttuja ja sama päiväkoti säilyi heillä.Lapset ovat aina viikon kerrallaan toisen vanhemman luona.
 
Tuollainen ap:n "lintukoto"-ratkaisu voi olla hyvä, mutta ehdottomasti vain väliaikainen ratkaisu, koska siihen ei mahdu puolisoiden uusia kumppaneita mukaan.

Onneksi lapset on yllättävän sopeutuvaisia, sopeutuvaisempia kuin itse uskommekaan. Paljon, erittäin paljon on kiinni miten aikuiset asiat hoitavat - sama asia voi olla oikein hoidettuna hyvä ja väärin hoidettuna ihan persiistä.
 
Itse toivon, että mies suostuu tämän jälkeen siihen noin puolet ja puolet ratkaisuun. Se olisi varmasti lapsille hyvä tulevaisuuden kannalta. Tämä ratkaisu on tosiaan mahdollinen vain määräajaksi, koska rajoittaa omaa elämää aikalailla. Tässä vaiheessa en voisi uutta suhdetta edes kuvitella mutta eihän sitä ikinä tiedä mitä elämä tuo tullessaan. Lisäksi olen alkanut pelätä, että tuleeko lapsille nyt vähän turhaan kaksi isoa muutosta. Ensin se, että eroamme ja sitten vuoden kuluttua taas ikäänkuin uusi ero, kun systeemi muuttuu. Eli aiheuttaako tämä lasten eduksi tekemämme ratkaisu heille vain ylimääräistä tuskaa. Mutta lapset ovat sopeutuneet tähän hyvin. Pienempi pitää jo nyt reilun kuukauden jälkeen tätä aika normaalina, vajaa 5-vuotias aina välillä siitä kyselee. Kysyi yksi päivä, että "äiti, miksi te ette osanneet hoitaa rakkauttanne". Mistä lie sen kuullut ja vähän vaikea siihen oli vastata. Lisäksi kysymykset, että miksi sen ja sen kaverin vanhemmat eivät eroa, ovat aika vaikeita.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Anne:
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Mielenkiintoinen asenne asianuntijoilla. Meidn lapsesta tulee sitten varmaan ihan epänormi, vaikka olemme miehen kanssa edelleen naimisissa, mutta asumme lähes puolet ajasta kesämökillä ja puolet ajasta kaupungissa. Eli meillä koko perheellä, lapsi mukaanlukien on todellakin kaksi kotia ;)

:) Sulla taitaa olla se ero, että te molemmat vanhemmat olette lasten kanssa.Muun muassa Jari Sinkkonen mainitsee, että lapset voivat paeta esim äidin luota riitoja isän luo ja päinvastoin, jos vaihtavat viikottain. En vaan mitenkään käsitä miten näitä eroja voi hoitaa muuten kuin tuolla viikko ja viikko järjestelyllä. Sinkkonenkin kyllä antaa armon järjestelylle, jos lapset ovat kouluikäsiä.

Joo, ymmärrän Sinkkosen pointin. Tosin elämässä lapset voivat tehdä sitä ihan vaikka kummatkin vanhemmat ovat samassa kodissa, mikäli vanhemmat eivät vedä yhtä köyttä. En edelleenkään näkisi ongelmana niin kauan kun vanhemmat erosta huolimatta ovat 100% samoilla linjoilla lasten kasvatuksen kanssa ja pystyvät kommunikoimaan toistensa kanssa.

En myöskään näkisi ongelmana sitä, että kahden kodin kuvioon tulisi uusi puoliso. Mikäli se olisi ongelma, niin silloinhan ei yksikään yksinhuoltaja voisi enää muuttaa yhteen / mennä naimisiin uudestaan.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Anne:
Alkuperäinen kirjoittaja petomamma:
Alkuperäinen kirjoittaja Anne:
Muistatko minkälaisella välillä lapset vaihtoivat kotia, oliko se viikko ja viikko vai miten? Entä asunnot, ne varmaan täytyi olla lähekkäin, jos lapset olivat hoidossa ja jatkossa sitten koulussa.

Alkuun oli viikko ja viikko. Tai siis aina tammikuuhun 08 asti. Sit isompi sairastui leukemiaan ja nyt sitten vaihdot on noin 3pv välein kun ei tiedä milloin joutuu seuraavan kerran sairaalaan. Että siis ehtii olla molempien luona.

Äiti asuu tuossa puolen kilsan päässä.

Olen todella pahoillani tilanteestasi. Vaatii varmasti uskomattomia voimia sinulta, lapselta ja koko lähipiiriltä.

3vk sitten synnytin kuolleen vauvan, oli kuollu 3-4vk aiemmin kun asia tajuttiin. Ynnä kaikkea muuta pienempää vastoinkäymistä. Jotenkin tuntuu että välillä saisi olla elämä IHAN tylsää ja tasaista.1

:ashamed:
 
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Alkuperäinen kirjoittaja Anne:
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Mielenkiintoinen asenne asianuntijoilla. Meidn lapsesta tulee sitten varmaan ihan epänormi, vaikka olemme miehen kanssa edelleen naimisissa, mutta asumme lähes puolet ajasta kesämökillä ja puolet ajasta kaupungissa. Eli meillä koko perheellä, lapsi mukaanlukien on todellakin kaksi kotia ;)

:) Sulla taitaa olla se ero, että te molemmat vanhemmat olette lasten kanssa.Muun muassa Jari Sinkkonen mainitsee, että lapset voivat paeta esim äidin luota riitoja isän luo ja päinvastoin, jos vaihtavat viikottain. En vaan mitenkään käsitä miten näitä eroja voi hoitaa muuten kuin tuolla viikko ja viikko järjestelyllä. Sinkkonenkin kyllä antaa armon järjestelylle, jos lapset ovat kouluikäsiä.

Joo, ymmärrän Sinkkosen pointin. Tosin elämässä lapset voivat tehdä sitä ihan vaikka kummatkin vanhemmat ovat samassa kodissa, mikäli vanhemmat eivät vedä yhtä köyttä. En edelleenkään näkisi ongelmana niin kauan kun vanhemmat erosta huolimatta ovat 100% samoilla linjoilla lasten kasvatuksen kanssa ja pystyvät kommunikoimaan toistensa kanssa.

En myöskään näkisi ongelmana sitä, että kahden kodin kuvioon tulisi uusi puoliso. Mikäli se olisi ongelma, niin silloinhan ei yksikään yksinhuoltaja voisi enää muuttaa yhteen / mennä naimisiin uudestaan.

Niin taisit kyllä tarkoittaa, että ongelma tulee tuossa yksiöratkaisussa...? Sori, silmät hieman harittaa, kun ne on jo unihiekkaa täynnä... ;)
 
Alkuperäinen kirjoittaja petomamma:
Alkuperäinen kirjoittaja Anne:
Alkuperäinen kirjoittaja petomamma:
Alkuperäinen kirjoittaja Anne:
Muistatko minkälaisella välillä lapset vaihtoivat kotia, oliko se viikko ja viikko vai miten? Entä asunnot, ne varmaan täytyi olla lähekkäin, jos lapset olivat hoidossa ja jatkossa sitten koulussa.

Alkuun oli viikko ja viikko. Tai siis aina tammikuuhun 08 asti. Sit isompi sairastui leukemiaan ja nyt sitten vaihdot on noin 3pv välein kun ei tiedä milloin joutuu seuraavan kerran sairaalaan. Että siis ehtii olla molempien luona.

Äiti asuu tuossa puolen kilsan päässä.

Olen todella pahoillani tilanteestasi. Vaatii varmasti uskomattomia voimia sinulta, lapselta ja koko lähipiiriltä.

3vk sitten synnytin kuolleen vauvan, oli kuollu 3-4vk aiemmin kun asia tajuttiin. Ynnä kaikkea muuta pienempää vastoinkäymistä. Jotenkin tuntuu että välillä saisi olla elämä IHAN tylsää ja tasaista.1

:ashamed:

Toivottavasti olet jaksanut hakea ammattiapua tilanteeseesi. En ole mikään neuvoja mutta tuntuu, että tuollaisista tragedioilta ei voi yksin selvitä.
 
En tiedä, takana koetut avioero ja avoero, yksinhuoltajuus ensin yhden ja sit kahden lapsen kans, paniikkihäiriö ja masennusta, nyt miedot masennuslääkkeet ja olo on ihan hyvä. Kun muistaa miten helppoa on elämä ilman raskasta vauva-aikaa, ei ole kamala olo.
 
Mä en ikinä haluaisi tuollaista systeemiä. Likalla on kaksi kotia ja hyvin on homma toiminut reilun 3 vuotta, likka oli eron tullessa 1v7kk. Likka on isällään yleensä tiistai ja torstai-illat (ehkä yötkin ) ja sitten viikonlopusta toisen yön.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Scarlett-:
Mä en ikinä haluaisi tuollaista systeemiä. Likalla on kaksi kotia ja hyvin on homma toiminut reilun 3 vuotta, likka oli eron tullessa 1v7kk. Likka on isällään yleensä tiistai ja torstai-illat (ehkä yötkin ) ja sitten viikonlopusta toisen yön.

Tuohan kuullostaa tosi hyvältä systeemiltä, että on vähän niinkuin joka toinen päivä ja tapaa tasaisesti molempia vanhempiaan. Täytyypä muistaa tällainen ratkaisu, kun tätä asiaa lähdetään pohtimaan. Yritän pitää itsellä fiilikset positiivisena vaikka tämä ratkaisu on minunkin mielestä välillä aika hurja. Halusin itse avioeron ja tämä ratkaisu oli miehelle erittäin tärkeä. Se oli suurin syy miksi tähän suostuin. Lisäksi hän on erinomainen isä ja lapset viihtyvät hänen kanssa todella hyvin. Sehän on tietysti tämän edellytys.
 

Yhteistyössä