Voititteko avioerossa, rahallisesti tai muuten?

["Kirsikka"]

Meillä ollut ongelmia jo pitkään, lasten takia on kituuteltu. Mies ei tiedä, mutta olen jo aikapäiviä sitten ruvennut laskeskelemaan, että taloutemme on siinä kunnossa, että voisimme aivan hyvin erota, ja silti molemmat pärjäisivät ihan hyvin, ts. molemmat voisivat pitää/ostaa asunnon ja autot, molemmilla vakityö jne. Mutta sitten lapset... Onko ydinperheen menetys siltikin suurempi tappio kuin vapaa elämä vanhemmille. Lapset jo sen verran isoja, että osaavat kulkea yksin julkisilla jne. Pitäisikö vaan pysyä tässä, vaikka tiedän että tulisin onnellisemmaksi jonkun toisen kanssa? Mitä te olette tehneet, lähtisittekö te tässä tilanteessa? (Tiedän että pari kaveriani lähtisivät, mutta eivät "voi", koska joutuisivat vuokralle asumaan, mikä olisikin heidän tilanteessaan köyhyyden alku.)

 

[Puuhippa]

Vastaus löytyy kysymyksestä.

 

[moraalisaarna]

Aika julmaa miettiä asiaa vain rahan ja oman nautinnon kautta. Avioeron jälkeen ihmiset on henkisesti täysin rikki eikä siinä ole voittajia. Ainoastaan kaksi häviäjää, sekä lähtijä että jätetty. Avioero on viimeisimpiä keinoja, silloin jos parisuhteessa on henkistä tai fyysistä väkivaltaa tai toinen on täysin alkoholisoitunut ja peliriippuvainen jne.
Yrittäkää tehdä suhteelleenne jotain, eikä vähiten lasten takia. Yrittäkää. Olette luvanneet rakastaa toisianne niin myötä- kuin vastamäessä.

 

[Laina elämää]

Voitinko...rahallisesti en,en ottanut mukaani muuta kuin omat henk-koht tavarani,vaatteeni ja lpsille sen mitä tarvitsivat.Oma henkipolo meni asioiden edelle ja se,ettei lasten tarvihe olla kahtomassa jatkuvaa riitaa ja huutoa.

 

[Hermione Granger]

Ei tullut voittaminen mieleen. Mies jätti ja lähti. Rahallisesti on pärjätty huonosti. Velkojen ja pienen palkan takia. Ex muutti silloin ulkomaille. Olin lapsen kanssa koko ajan.

 

[astrolabe]

No oma kokemus oli hieman toisenlaisissa olosuhteissa. Rahalla tms. ei ollut mitään väliä, koska VAPAUS oli se mitä halusin, kirjaimellisesti.

 

["Emmi"]

Jaaha, miten sen nyt ottaa. Sain kyllä lapsiin yksinhuoltajuuden, talo jäi meille ja rahaakin tuli riittävästi kun ei ollut avioehtoa. Voitinko? En. Mies petti ja jätti. Meni parisuhde ja lapsilta isä (tapaa harvoin lapsia kun uusi nainen ja uudet lapset vie aikaa). Onhan tässä kolmen vuoden aikana jotenkin toivuttu ja minullakin jo uusi puoliso, mutta on tämä jättänyt minuun ja lapsiini ikuiset arvet.

 

["mies1"]

Aika kylmä ajatusmaailma joillain äideillä, tuli ihan vilu... :/

 

[Data]

Voitin saamalla unelmieni kumppanin. Mutta lapsille ero on kova isku ja se tulee vaikuttamaan heihin loppuelämän.

 

["vieras."]

Voi ehkä ajatella että mies voitti avioerossa jos ajattelee sitä kuinka paljon hänellä on lapsetonta aikaa.
Joka toinen vkl lapset isällään.

Rahallisesti ei tullut "tappiota" kummallekaan kun ei ollut omaisuutta mitä jakaa.
Toisaalta, minä ehkä "voitin" nyt rahallisesti kun saan lapsilisät, asumistuen ja elarit.
Toki nuokin jossain vaiheessa muuttuvat ja loppuvat.

En silti sanoisi että tässä on sellainen "hiphurraa" olotila eron jälkeen.