vuodot > saikkua?

[Piukki 6+2]

Hei! Mulla alkoi torstaina pienet vuodot. Torstaina tuli illalla ihan pienesti semmosta toffeen väristä vuotoa (tyyliin muutama tippa housuissa). Perjantaina 6+0 eli toissapäivänä alkoi sitten tulla aamuyöstä verta pyyhittäessä. Toissapäivänä tulikin sitten välillä ihan kunnollakin paperiin verta, mutta siteeseen tosi vähän. Eilen ei tullut kuin muutaman kerran paperiin, samoin nyt aamulla ihan tippa paperiin. Kävin perjantaina paniikissa lääkärillä kun ajattelin, että se on menoa nyt, mutta löytyi 6 mm pitkä toukkis ja sykekin jo näkyi. Lääkäri sanoi, että kaikki ihan kunnossa toistaiseksi ja ei tarvi huolestua vuodosta ellei sitä tule enemmän kuin kuukautisvuotoa.

Mulla on myös koko ajan ollut mahakipuja, aikamoisiakin. Semmosia menkkakipumaisia. Nyt niitä on ollut vähemmän siitä lähtien kun noi vuodot alkoi.

Mutta siis kysymykseni on se, että oletteko saaneet/hakeneet saikkua noiden vuotojen takia? Itse huomaan, että nyt kun lepäsin (=makasin) lähes koko eilisen päivän (vaikka oltiinkin sukulaisilla joulun vietossa), ei niitä kipuja ja vuotoja paljoa tule. Heti taas kun lähden liikkeelle, esim. rauhalliselle lenkille koiran kanssa, alkaa kivut tulla (ja pelkään vuotoja). Eli ilmeisesti lepo olisi parasta nyt? Pelottaa mennä tiistaina töihin, vaikka mulla on istumatyö, mutta kyllä siinä tulee jos jonkinlaista juoksua toisinaan ja eihän se työnteko nyt mitään lepoa ole henkisestikään.

Mietin vaan, että jos menisin tiistaina töihin ja soittaisin samantien neuvolaan kun se puhelinaika alkaa. Neuvolassa kysyttiin heti ensimmäisellä kerralla kun varasin sinne aikaa, että miten pärjään töissä jne. Nyt tuntuu, että en oikeasti välttämättä pärjää, ainakaan henkisesti. Koen heti laiminlyöväni vauvaa, jos heilun täällä kotonakin, esim. teen ruokaa. En siis ole käytännössä tehnytkään juuri mitään, enkä kyllä uskalla lumitöihinkään mennä vaikka lunta näyttää tulevan. (Mies töissä...) Koira on pakko käyttää ulkona tosin.

Ylireagoinkohan mä nyt vähän? Vai olisiko oikeesti lepo tärkeää? Lääkärit ei mitään maininnut mitään, enkä sitten edes paniikissani tajunnut kysyä.
Mistä sitä saikkua edes kysellään sitten? Antaako ne neuvolasta vai pitääkö työterveyteen soitella? Hoidetaankohan siellä tämmösiä...? Vaikka nyt on jo suht rauhallinen mieli, mutta kuitenkin pelottaa että jos saan omalla toiminnallani keskenmenon aikaiseksi kun hosun enkä lepää...

Onko kellään ollut samantyylisiä kokemuksia?

(Ainiin ja kuukautisten mukaan rv on nyt 7+1, mutta tiedän tuon 6+2 olevan lähempänä totuutta kun on pitkä kierto.)

 

[lepo]

Hei!

Hae sairaslomaa, LEPO on ensisijaisen tärkeää, olo raskauden alussa on jo muutenkin todella hankalaa, oli ainakin minulla ( nyt viikolla 29), mutta vauva on nyt etusijalle, etkä yhtään panikoi turhasta, nyt lepäät ja keskityt vaan itseesi ja vauvaasi, ja et stressaa töistä tai mitä ne siellä ajattelee. Soitat terveysasemalle heti tiistaina ja selität tilanteen. En tidä työpaikkasi käytäntöä, mutta terveysasemalle voi soittaa jo heti aamu kahdeksalta ja ne kyllä siellä kertoo mitä sun kannattaisi tehdä. Minulla itselläni oli todella vaikea alkuraskaus ja oli vuotoa ja tuskaisen kipeä maha,ja olin paniikissa että nyt se menee kesken, mutta selvisin siitä ja nyt vauva voi hyvin., mutta olin silloin kuukauden lomalla, joten ei tarvinnut sairaslomaa hakea. Olen huomannut omalta kohdaltani että lepääminen on parasta lääkettä kipuun, kun raskausaikana ei lääkkeitäkään suositella. Koitahan jaksaa ja uskon ja että kaikki menee hyvin kohdallasi!

 

[Piukki]

Kiitos vastauksestasi! Itsekin uskon jo nyt, että kaikki menee hyvin, JOS saan vaan levätä. En tässä koneellakaan kovin paljoa viitsi istuskella, vaan aion makoilla tämänkin päivän. Nyt kun sain vielä vahvistuksen omille mietteilleni, soitan varmasti tiistaina samantien lääkärille (ehkä työterveyteen), jotta saan saikkua. En ainakaan itse halua aiheuttaa keskenmenoa itselleni. Jos menee kesken, niin ei tarvi syyttää itseään kun on lepäillyt. Ja tosiaan uskon, että kaikki meneekin hyvin jos pääsen lepäilemään.

 

[heips]

juu on hyvä jäädä saikulle ja levätä...itse sain keskenmenon 2005 kesällä ja kaikki alkoi ja tapahtui niin nopeasti etten kerennyt reagoimaan...tosian kaikkialla sanottiin että jos se on keskenmenossa niin se on ihan sama mitä teet niiin luonto korjaa ""virheet"", mutta tietenkin jos lep auttaa olotilaasi niin suosittelen...ja ainkakin tampereella työterveyteen ei kuulu mitkään odotusajan ""vaivat"" vaan ilmeisesti äitiysneuvolaan ja sen lääkärille....voithan soitaa nvl.aan jä kysyä jos lääkäri tekisi tutkimuksen tai pääsisit sairaalaan niastentaudeille sisätutkimukseen ja ultraan...ONNEA ja TOIVON SINULLE ja VAUVELILLE vain PARASTA ja kaikke hyvää vuodelle 2006!!!!!!!!1(nyt muuten odotan toista ja meillä vissiin melkein samoihin aikoihin la....

 

[Piukki]

Kiitos onnentoivotuksista! La on 12.8., mutta tod. näk siirtyy noin viikkoa myöhemmäksi.

Kävinkin siis perjantaina jo ultrassa naistentautien poliklinikalla, kun tk-lääkäri epäili keskenmenoa, mutta kaikki oli hyvin ja se sykekin siellä näkyi. Tänään verta ei ole tullut juuri mitään ja mahakin on ollut oikein hyvä, mitä nyt maha on taas sekaisin ja siitä tulee kivoja ""ripulikipuja"". Olo on muutenkin vähän karsea, vetämätön, oksettaa koko ajan ja joka paikkaa kolottaa kun en uskalla edes lenkkeillä. Ja pieni pelko on kuitenkin koko ajan ilmassa, vaikka nyt jo uskonkin kaiken menevän parhain päin.

Taidan kuitenkin mennä töihin tiistaina, kertoa esimiehelle tilanteen ja soitella heti ysiltä neuvolaan ja kysyä, kenen puoleen pitää kääntyä. Osaavat varmasti sieltä neuvoa

Se on kyllä totta, että jos keskenmeno tulee niin ei siinä mikään sitten auta, mutta toisaalta uhkaaviin keskenmenoihin annetaan aina lääkkeeksi lepoa ja monilla se auttaa eikä keskenmenoa sitten tulekaan. Eli uskon itse levon olevan nyt tärkeää. Tuntuu ehkä jotenkin lusmulta ololta (etenkin kun anoppi soitteli ja sen mielestä töihin vaan pitää mennä), mutta en jaksa nyt välittää muiden mielipiteistä vaan teen niinkuin itse koen hyväksi ja oikeaksi. Ja mitä siellä töissäkään puolikuntoisena tekee, kun en kuitenkaan saisi keskityttyä yhtään hommiini kun ravaisin koko ajan vessassa paniikissa... Oon niin väsynytkin, että viime viikollakin ei meinannut tulla hommista mitään kun silmät suunnilleen lupsui kiinni.

Mutta pitää nyt katsella oloa

 

[?]

Minulle lääkäri sanoi, että alkuraskaudesta ei lepo auta. Tulee pois, jos on tullakseen. Vasta myöhemmin levolla on merkitystä.

 

[tico rv 5+4]

kivakuulla että olet saanut apua vaivoihin ja etenkin et kaikki on sinulla ja vauvalla kunnossa!!!!!!nyt on tärkrää kuunnella omaa kehoa ja toimia sen mukaan..pieni lepo tauko ilman ""pelkoa"" voisi tehdä sinulle itsellesi ihan hyvää saisit koottua ajatukset ja jaksaisit jatkaa tätä odottamisen iloa ja saisit nauttia tilanteesta..... Onneksi oma pomo todella mukava ja ymmärtäväinen on meinaan terveydenhoitaja ja itsellä laipsia!!!!!!!!!!KAIKKEA HYVÄÄ kummallekkin.... onneksi ne oli varmasti ne kuuluisat valemenkat......

 

[zuz]

Heippa,

Teet tietenkin niinkuin itse parhaaksi näät. Hae sairaslomaa, jos siltä tuntuu, ei sitten tarvitse murehtia turhia! Työ on työtä, se on ja pysyy siellä!

Mulla oli tuollaista vuotoa vko 5-12 lähes joka päivä, mutta terve tyttö sieltä onneksi pullahti. Mulle gyne sanoi vko 7 kun kävin ultrassa, että alkuraskaudessa tuollainen vuoto on kovin yleistä.

 

[Piukki]

Kiitos kaikille vastauksista! Kyllähän tämä vuoto kait aika yleistä on, mutta silti se pelottaa :/ Valemenkat nää ei ole, koska menkkojen pitäisi tulla vasta parin kolmen viikon päästä. Jotain muuta vuotoa on tämä.

Tänään on taas ollut mahakin kipeämpi, vaikka eilen makasinkin koko päivän. En tiedä onko siitä levostakaan sitten loppujen lopuksi hyötyä. Alkoi tympiä jo tosissaan eilen se makaaminen ja illalla kävinkin vähän vauhdikkaamman lenkin koiran kanssa kun huomasin, että sitä verta ei tullut oikein nimeksikään koko päivänä. Happi tekee hyvää.

Tänään on taas tullut vähän jotain ruskeaa pyyhkiessä. Pirauttelen huomenna neuvolaan, mitä mieltä siellä ovat tästä. Jos olo on tällainen kuin nyt, niin lepäisin ihan mielelläni vaikka viikon, jotta saisin mielenrauhan. Mutta jos olo on sellainen kuin eilen illalla, niin voisin mennä töihinkin ihan mieluusti. Saas nähdä, mikä huomenna on tilanne. Täytyy yrittää nyt edetä olotilan mukaan

 

[stitch]

Stressi ja huoli lienevät pahimmat ""vihollisesi"" tässä vaiheessa joten koita ottaa rennosti ja levätä jos siltä tuntuu.