T
tietoa
Vieras
Asiantuntijat ja poliitikot ovat jo kauan kiistelleet kannabiskysymyksestä. Mitä oikeastaan tapahtuisi, jos laittomasta tulisi laillinen?
Nykyinen päihdepolitiikka lietsoo kansalaisiin yleistä huumepelkoa ja valistus niputtaa kaikki huumeet samaan kastiin, vaikka niiden vaikutukset eroavat toisistaan kuin yö päivästä. Yhteiskunta elättelee utopiaa täysin huumevapaasta yhteiskunnasta sen sijaan, että huumeongelma yritettäisiin poistaa realistisin keinoin. Ei sotkuista huonettakaan voi siivota laittamalla ovi kiinni ja kieltämällä ihmisiä astumasta huoneeseen. Silloin sotku on ehkä piilossa, mutta ei siivottu. Huumeet on myös yritetty piilottaa, mutta niiden käyttö on lisääntynyt vuosien saatossa.
KANNABISTA KAUHISTELLAAN, ALKOHOLIA IHANNOIDAAN
Kannabis on yleisin Suomessa käytettävä huumausaine, mutta sen käyttäminen on laitonta. Suhtautuminen kannabikseen on ihmisten keskuudessa hyvin kaksinaismoralistista. Sen käyttöä kauhistellaan, mutta samaan aikaan ihannoidaan jokaviikkoista alkoholinjuontia ja tupakanpolttoa.
Tieteelliset tutkimukset ovat kuitenkin osoittaneet, että kannabis on terveydelle vähemmän haitallista kuin kulttuurimme lailliset alkoholi ja tupakka. Maailman Terveysjärjestö WHO:n vuonna 1997 tekemän tutkimuksen mukaan vallitsevien käyttömallien perusteella kannabis on paljon vähemmän vakavasti otettava kansanterveysongelma kuin alkoholi ja tupakka läntisissä yhteiskunnissa. Kannabis saattaisi kuitenkin muodostua ongelmaksi, jos se laillistettaisiin. Silloin sen käyttö luultavasti lisääntyisi ja kaikkien päihteiden kokonaiskulutus kasvaisi, mikä johtaisi terveydellisten haittojen nousuun.
Kansanedustaja Osmo Soininvaara on sitä mieltä, että uuden päihteen tuominen alkoholin rinnalle ei tekisi maailmaa paremmaksi. Hän on sitä vastoin huolissaan alkoholiongelman nopeasta pahenemisesta, vaikka se ei näytä kiinnostavan ketään.
- Suomessa on noin 15 000 huumeiden ongelmakäyttäjää, ja heistä yksi prosentti eli noin 150, kuolee vuosittain. Alkoholin suurkuluttajia on noin 300 000. Alkoholiin kuolee vuodessa 2500 - 3000 ja tupakkaan 6000 henkeä, mikä on todella paljon.
Kannabis ei tutkimuksien mukaan aiheuta ihmisille samanlaista riippuvuutta kuin alkoholi ja tupakka. Sen ei myöskään ole todettu tuhoavan aivosoluja alkoholin tapaan. Parhaimmillaan kannabista voidaan käyttää lääkkeenä, jos halutaan korvata nykyisen lääketeollisuuden tuotokset ikivanhalla luonnontuotteella. Kannabis auttaakin esimerkiksi kipuun, pahoinvointiin, liikapainoon, aivorappeumiin sekä pelkotiloihin.
PSYYKKISET SYYT ONGELMAKÄYTÖN TAUSTALLA
Eri aineriippuvuuksista kärsiviä ihmisiä hoitanut lääketieteen lisensiaatti ja psykoanalyytikko Juhani Salakari on huomannut, että kannabis koetaan kulttuurissamme uhaksi, koska se on meille vieras.
- Alkoholi on meille tuttu päihde, joka on ihmisten käyttäytymiselle paljon kannabista vaarallisempaa. Valtaosa väkivallasta ja henkirikoksista tehdään nimenomaan alkoholin vaikutuksen alaisena, koska alkoholi aiheuttaa estottomuutta myös väkivaltaisten tekojen kohdalla.
Kannabis rauhoittaa monia käyttäjiä ja useille heistä tulee tunne, että he saavat paremman kosketuksen tunteisiinsa. Kannabis koetaankin usein paremmin hallittavana päihteenä kuin alkoholi. Kannabiksesta ei myöskään tule krapulaa. Toisaalta kannabiksen runsas ja jatkuva käyttö aiheuttaa välinpitämättömyyttä ja vetäytyneisyyttä, minkä myötä sosiaalinen syrjäytyminen lisääntyy. Salakarin mukaan terve nuori ei kuitenkaan ala käyttää kannabista ongelmallisesti, vaan taustalla on yleensä psyykkisiä ongelmia.
- Paras tapa päihteiden ongelmakäytön ehkäisyyn on hyvä huolenpito lasten ja nuorten psykososiaalisesta hyvinvoinnista. Perinteinen huumevalistus pitäisi lopettaa, koska se ei tutkimusten mukaan vaikuta parhaimmillaan mitään, mutta useimmiten lisää huumeiden käyttöä, kertoo Salakari.
Youth Against Drugs ry:n toiminnanjohtaja Rosita Juurinen näkee käytön suurena ongelmana siitä aiheutuvan passivoitumisen. Hän on huolissaan siitä, miten se vaikuttaa suhteessa yhteiskunnan lisääntyviin tehokkuusvaatimuksiin työelämässä.
- Toisaalta pitää nähdä kuitenkin tosiasiat ja hyväksyä se, että päihteiden käyttö on osa ihmisten inhimillistä käyttäytymistä ja siten osa yhteiskuntaa, miettii Juurinen.
ONKO PORTTITEORIAAN USKOMISTA?
Kannabista pidetään hyvin eriävin mielipitein porttina kovempien aineiden käyttöön. Yleinen oletus on, että kannabis madaltaa kynnystä käyttää kovempia aineita. Asiantuntijoiden mielestä porttiteorian taustalla kummittelee kannabiksen laittomuus sekä nykyinen huumevalistus.
On olemassa sekä mietoja että kovia huumeita, mutta usein kaikki huumeet asetetaan samalle viivalle. Lääketieteen lisensiaatti Juhani Salakarin mielestä kannabis on haitoiltaan verrattavissa tupakkaan ja alkoholiin.
- Niin sanotut kovat huumeet ovat useammin ongelmakäyttäjien käytössä ja myös vaikutuksiltaan vaarallisempia. Näin ollen on perusteltua erottaa miedot ja kovat aineet toisistaan arvioitaessa suhtautumista niihin.
Valtiotieteiden maisteri ja historiantutkija Mikko Salasuo on tutkinut 1960-1970-lukujen huumeaaltoa Suomessa. Hänen mielestään kaikki huumeet pitäisi ehdottomasti erotella toisistaan, vaikka erottelu olisi pitkä yhteiskunnallinen prosessi.
- Ilman asianmukaista informaatiota ja valistusta nuoret saattavat mieltää kannabiksen ja heroiinin samanarvoiseksi huumeeksi. Varsinkin vanhempi sukupolvi uskoo kaikkien huumeiden olevan yhtä vaarallisia, mikä johtuu suomalaisesta valistustyylistä, toteaa Salasuo.
Europarlamentaarikko Ville Itälä on toista mieltä. Hänen mielestään kaikki huumeet kuuluvat samaan kastiin ja niitä on vaikea luokitella.
- Niin sanotut kevyemmät huumeet ovat portti kovempien aineiden käyttöön. Alkoholi ja tupakka valitettavasti ovat jo laillistettuja, joten niiden osalta asiaan ei enää voi puuttua. Huumeet ovat laittomia ja niin niiden tulee pysyäkin, toteaa Itälä jämäkästi.
Suomen Kannabisyhdistyksen uutistoimittaja Risto Mikkosen mielestä porttiteoria on hiekkaa kansalaisten silmille. Sillä yritetään peittää paljon tärkeämpiä asioita päihteiden käytössä. Mikkonen näkee nykyisessä politiikassa paljon parantamisen varaa.
- Kannabiksen laillistaminen johtaisi kansanterveyden kohenemiseen. Päihteiden käyttäjät saisivat turvallisemman vaihtoehdon ja potilaat liki ilmaisen, mutta tehokkaan lääkkeen, miettii Mikkonen.
LAITTOMUUS AJAA NUORET ASIOIMAAN HUUMEKAUPPIAALLA
Kannabiksen laittomuutta pidetään suurena syynä siihen, miksi päihde toimii porttina kovemmille aineille. Kun kotikasvatus on laitonta, ei uskalleta itse kasvattaa kannabista rangaistusten pelossa. Tällöin käännytään huumekauppiaan puoleen ja joudutaan usein tekemisiin rikollisten ja epäpuhtaiden aineiden kanssa. Esimerkiksi Turun heroiiniongelman kerrotaan syntyneen siten, että huumekauppiaat myivät ensin nuorille hasista. Sitten hasis yllättäen "loppui", mutta tarjolla oli heroiinia. Sen he uskottelivat olevan yhtä vaaratonta kuin hasis.
Kannabista kaksi ja puoli vuotta käyttänyt 19-vuotias Kimmo (*) käyttää kannabista vaihtoehtona alkoholille. Häneen porttiteoria ei ole tepsinyt.
- Jos kannabis olisi laillista, ei kenenkään tarvitsisi ostaa epäpuhdasta ja vaarallista kannabista rikollisilta katumyyjiltä. Kun kannabiksensa voisi jokainen ostaa valvotuista oloista, ei tarvitsisi altistua muiden aineiden tarjonnalle. Lisäksi kannabis olisi aina laatutarkastettua, miettii Kimmo.
Ville Itälän mielestä kannabiksen laillistaminen johtaisi vain siihen, että rikollisten olisi helpompi verhota kovempien aineiden markkinointia.
- Kannabispolitiikkaa ei voi kehittää yhtään mitenkään, vaan se on edelleenkin pidettävä kiellettynä aineena, toteaa Itälä.
TULOT VALTIOLLE VAI ITÄMAFIAN IGORILLE?
Laiton kannabis mahdollistaa valtavien rahavirtojen kulkeutumisen suoraan rikollisorganisaatioiden haaviin ja pimeän talouden pyörittämiseen. Historiantutkija Mikko Salasuon mielestä kannabiksen laillistamisen myötä rikollinen osa-alue poistuisi kannabiskaupasta.
- Tällöin ei esiintyisi kytkykauppaa, jossa käyttäjät ostavat rikollisilta helposti kovempiakin huumeita, kuten ekstaasia ja amfetamiinia. Rahat eivät päätyisi rikollisille, vaan valtio saisi verotuloja, toteaa Salasuo.
Rikollisuutta on vaikea poistaa kokonaan, ja aina löytyy uusia rikoksia tehtäviksi. Youth Against Drugs ry:n toiminnanjohtaja Rosita Juurinen ei usko, että rikollisorganisaatiot
luovuttaisivat menestyvän liiketoimintansa valtion käsiin, vaan muiden huumeiden kaupustelusta saattaisi tulla entistä aggressiivisempaa, jos myynti haluttaisiin pitää totutulla tasolla.
KRP:n rikoskomisario Jarmo Keskitalon mukaan poliisi ei ole kovin kiinnostunut yksittäisistä kannabiskäyttäjistä. Painopiste on sen sijaan käytön taustalla toimivassa organisoidussa rikollisuudessa.
- Poliisin tehtävä on hoitaa ammattimaiset rikolliset edesvastuuseen teoistaan, mutta siinä sivussa jää kiinni myös käyttäjiä, toteaa Keskitalo.
Psykoanalyytikko Juhani Salakarin mielestä kieltolaki on toimimaton ratkaisu ja hyödyttää lähinnä rikollisuutta. Hänen mielestään kaikki aineet olisi syytä laillistaa ja ottaa yhteiskunnan kontrolliin.
- Ensimmäiseksi voisi lopettaa kannabiksen käytön rankaisemisen.
Salakari ei näe syytä epäillä, ettei Hollannin malli toimisi hyvin myös meillä. Nykyisessä tilanteessa maailman kansantaloudesta noin 10 % päätyy rikollisten käsiin, mikä on Salakarin mielestä paljon vaarallisempaa kuin minkään aineen käyttö.
- Laillistamisesta seuraisi valtavat taloudelliset säästöt, joiden avulla voisi järjestää erittäin hyvän terveydenhoidon ja sosiaalihuollon myös ongelmakäyttäjille.
KOHTI TEHOKKAAMPAA KANNABISPOLITIIKKAA
Nykyiset huumeongelmat voi rinnastaa 1920-luvun alkoholikieltolakien seurauksiin. Tuolloin juopottelu yleistyi, alkoholin hinnat laskivat ja laittoman alkoholin kauppa synnytti vahvoja rikollisorganisaatioita. Väkivalta ja korruptio lisääntyivät, koska alkoholin laittomuus ja taistelu markkinoista johtivat rikolliset aseistautumaan.
Historiallisesti tarkasteltuna huumeiden käytöstä tuli sosiaalinen ongelma Suomessa vasta 1960-luvulla, jolloin huumelainsäädäntöä kiristettiin. Asetustasolla huumeiden käyttö määriteltiin rikokseksi vuonna 1966. Huumekysymys huipentui vuonna 1972, jolloin säädettiin huumausainelaki. Kannabiskäytön rangaistavuuden osalta äänet menivät eduskunnassa tasan, mutta arpa ratkaisi lopputuloksen kannabiksen kriminalisoinnin eduksi.
Humaania päihdepolitiikkaa ry:n hallituksen jäsen Juha Alakulppi parantaisi nykyistä politiikkaa sallimalla kannabiksen ostamisen ja kasvatuksen omaan käyttöön.
- Myös asiallista tietoa aiheesta ilman tuomiopäivän pasuunoiden pauhua tulisi lisätä, pohtii Alakulppi.
Kannabiskäyttäjillä on asiasta erinäisiä mielipiteitä. Kolme vuotta kannabista käyttänyt 20-vuotias Jussi (*) on tyytyväinen nykyiseen malliin, koska se pitää tyhmät pois piireistä. 26-vuotias kannabiksen päivittäiskäyttäjä ja kotikasvattaja Timo (*) ei myöskään kaipaa kannabiksen vapautusta, mutta haluaisi kotikasvatuksen ja yksityiskäytön lailliseksi oman mielenrauhansa säilyttämiseksi. Kuusi vuotta kannabista käyttänyt 22-vuotias Heikki(*) luulee, että kannabiksen laillistaminen johtaisi maailmanrauhaan.
Nyt koko EU:n alueella on kiinnostuttu haittojen vähentämiseen tähtäävästä politiikasta. Lähtökohtana pidetään sitä, etteivät kiellot ja rangaistukset voi poistaa yksinään niitä ongelmia, jotka ovat kehittyneet kielloista ja rangaistuksista huolimatta.
(*) = nimi muutettu
*********** KOMMENTTI ***********
Hyvällä vai pahalla?
Kun olin pieni, muistan kuulleeni kysymyksen: "Hyvällä vai pahalla?". Kysymys viittaa tottelemattomuuksiin, joita joskus lapsena tuli tehtyä Joku vanhempi ja viisaampi siinä sitten ihmetteli, kummalla tavalla uusi asia menisi paremmin jakeluun. Valitsin aina sen hyvän vaihtoehdon, sillä rankaisut olisivat herättäneet minussa vain kapinahenkeä.
Voisiko sama lause päteä myös huumeasioissa? En tiedä, mutta itseäni kiellot ja rangaistukset eivät ole koskaan muuta kuin motivoineet tekemään lisää pahaa. Kun taas joku on kouluttanut minua hyväntahtoisesti, olen myös antanut periksi ja huomannut, että olinpas taas typerä.
En koe yhteiskunnan kannabisongelmaa suurimpana huolenaiheenamme, mutta kannatan mieluummin raittiutta. En haluaisi Suomeen Hollannin kannabispolitiikkaa, koska alkoholi on jo näyttänyt kuinka päihdehakuista kansaa suomalaiset ovat. Muuten maamme vilisisi kokemattomia pilvipäitä, jotka eivät tiedä mitä tekevät. Myös huumeturistit muista maista alkaisivat tallata Suomen poluilla päihtyminen päätarkoituksenaan.
Sen sijaan kannabiksen dekriminalisointi kuulostaisi hyvältä vaihtoehdolta, sillä näin kannabiksen käyttäjät saisivat kasvattaa omat yrttinsä itse ilman Itämafian Igorin epäpuhdasta tavaraa ja kovien aineiden tyrkytystä. Myöskään rajojaan kokeilevat nuoret eivät leimautuisi rikollisiksi huumeidenkäyttäjiksi tai joutuisi sakkokierteeseen grammasta kannabista. On kuitenkin väärin, jos suhteellisen pienestä teininä tehdystä asiasta saa rikosrekisterin ja elämä lähtee heti väärälle polulle.
Valitkaamme siis hyvä, auttava ja opastava vaihtoehto.
Nykyinen päihdepolitiikka lietsoo kansalaisiin yleistä huumepelkoa ja valistus niputtaa kaikki huumeet samaan kastiin, vaikka niiden vaikutukset eroavat toisistaan kuin yö päivästä. Yhteiskunta elättelee utopiaa täysin huumevapaasta yhteiskunnasta sen sijaan, että huumeongelma yritettäisiin poistaa realistisin keinoin. Ei sotkuista huonettakaan voi siivota laittamalla ovi kiinni ja kieltämällä ihmisiä astumasta huoneeseen. Silloin sotku on ehkä piilossa, mutta ei siivottu. Huumeet on myös yritetty piilottaa, mutta niiden käyttö on lisääntynyt vuosien saatossa.
KANNABISTA KAUHISTELLAAN, ALKOHOLIA IHANNOIDAAN
Kannabis on yleisin Suomessa käytettävä huumausaine, mutta sen käyttäminen on laitonta. Suhtautuminen kannabikseen on ihmisten keskuudessa hyvin kaksinaismoralistista. Sen käyttöä kauhistellaan, mutta samaan aikaan ihannoidaan jokaviikkoista alkoholinjuontia ja tupakanpolttoa.
Tieteelliset tutkimukset ovat kuitenkin osoittaneet, että kannabis on terveydelle vähemmän haitallista kuin kulttuurimme lailliset alkoholi ja tupakka. Maailman Terveysjärjestö WHO:n vuonna 1997 tekemän tutkimuksen mukaan vallitsevien käyttömallien perusteella kannabis on paljon vähemmän vakavasti otettava kansanterveysongelma kuin alkoholi ja tupakka läntisissä yhteiskunnissa. Kannabis saattaisi kuitenkin muodostua ongelmaksi, jos se laillistettaisiin. Silloin sen käyttö luultavasti lisääntyisi ja kaikkien päihteiden kokonaiskulutus kasvaisi, mikä johtaisi terveydellisten haittojen nousuun.
Kansanedustaja Osmo Soininvaara on sitä mieltä, että uuden päihteen tuominen alkoholin rinnalle ei tekisi maailmaa paremmaksi. Hän on sitä vastoin huolissaan alkoholiongelman nopeasta pahenemisesta, vaikka se ei näytä kiinnostavan ketään.
- Suomessa on noin 15 000 huumeiden ongelmakäyttäjää, ja heistä yksi prosentti eli noin 150, kuolee vuosittain. Alkoholin suurkuluttajia on noin 300 000. Alkoholiin kuolee vuodessa 2500 - 3000 ja tupakkaan 6000 henkeä, mikä on todella paljon.
Kannabis ei tutkimuksien mukaan aiheuta ihmisille samanlaista riippuvuutta kuin alkoholi ja tupakka. Sen ei myöskään ole todettu tuhoavan aivosoluja alkoholin tapaan. Parhaimmillaan kannabista voidaan käyttää lääkkeenä, jos halutaan korvata nykyisen lääketeollisuuden tuotokset ikivanhalla luonnontuotteella. Kannabis auttaakin esimerkiksi kipuun, pahoinvointiin, liikapainoon, aivorappeumiin sekä pelkotiloihin.
PSYYKKISET SYYT ONGELMAKÄYTÖN TAUSTALLA
Eri aineriippuvuuksista kärsiviä ihmisiä hoitanut lääketieteen lisensiaatti ja psykoanalyytikko Juhani Salakari on huomannut, että kannabis koetaan kulttuurissamme uhaksi, koska se on meille vieras.
- Alkoholi on meille tuttu päihde, joka on ihmisten käyttäytymiselle paljon kannabista vaarallisempaa. Valtaosa väkivallasta ja henkirikoksista tehdään nimenomaan alkoholin vaikutuksen alaisena, koska alkoholi aiheuttaa estottomuutta myös väkivaltaisten tekojen kohdalla.
Kannabis rauhoittaa monia käyttäjiä ja useille heistä tulee tunne, että he saavat paremman kosketuksen tunteisiinsa. Kannabis koetaankin usein paremmin hallittavana päihteenä kuin alkoholi. Kannabiksesta ei myöskään tule krapulaa. Toisaalta kannabiksen runsas ja jatkuva käyttö aiheuttaa välinpitämättömyyttä ja vetäytyneisyyttä, minkä myötä sosiaalinen syrjäytyminen lisääntyy. Salakarin mukaan terve nuori ei kuitenkaan ala käyttää kannabista ongelmallisesti, vaan taustalla on yleensä psyykkisiä ongelmia.
- Paras tapa päihteiden ongelmakäytön ehkäisyyn on hyvä huolenpito lasten ja nuorten psykososiaalisesta hyvinvoinnista. Perinteinen huumevalistus pitäisi lopettaa, koska se ei tutkimusten mukaan vaikuta parhaimmillaan mitään, mutta useimmiten lisää huumeiden käyttöä, kertoo Salakari.
Youth Against Drugs ry:n toiminnanjohtaja Rosita Juurinen näkee käytön suurena ongelmana siitä aiheutuvan passivoitumisen. Hän on huolissaan siitä, miten se vaikuttaa suhteessa yhteiskunnan lisääntyviin tehokkuusvaatimuksiin työelämässä.
- Toisaalta pitää nähdä kuitenkin tosiasiat ja hyväksyä se, että päihteiden käyttö on osa ihmisten inhimillistä käyttäytymistä ja siten osa yhteiskuntaa, miettii Juurinen.
ONKO PORTTITEORIAAN USKOMISTA?
Kannabista pidetään hyvin eriävin mielipitein porttina kovempien aineiden käyttöön. Yleinen oletus on, että kannabis madaltaa kynnystä käyttää kovempia aineita. Asiantuntijoiden mielestä porttiteorian taustalla kummittelee kannabiksen laittomuus sekä nykyinen huumevalistus.
On olemassa sekä mietoja että kovia huumeita, mutta usein kaikki huumeet asetetaan samalle viivalle. Lääketieteen lisensiaatti Juhani Salakarin mielestä kannabis on haitoiltaan verrattavissa tupakkaan ja alkoholiin.
- Niin sanotut kovat huumeet ovat useammin ongelmakäyttäjien käytössä ja myös vaikutuksiltaan vaarallisempia. Näin ollen on perusteltua erottaa miedot ja kovat aineet toisistaan arvioitaessa suhtautumista niihin.
Valtiotieteiden maisteri ja historiantutkija Mikko Salasuo on tutkinut 1960-1970-lukujen huumeaaltoa Suomessa. Hänen mielestään kaikki huumeet pitäisi ehdottomasti erotella toisistaan, vaikka erottelu olisi pitkä yhteiskunnallinen prosessi.
- Ilman asianmukaista informaatiota ja valistusta nuoret saattavat mieltää kannabiksen ja heroiinin samanarvoiseksi huumeeksi. Varsinkin vanhempi sukupolvi uskoo kaikkien huumeiden olevan yhtä vaarallisia, mikä johtuu suomalaisesta valistustyylistä, toteaa Salasuo.
Europarlamentaarikko Ville Itälä on toista mieltä. Hänen mielestään kaikki huumeet kuuluvat samaan kastiin ja niitä on vaikea luokitella.
- Niin sanotut kevyemmät huumeet ovat portti kovempien aineiden käyttöön. Alkoholi ja tupakka valitettavasti ovat jo laillistettuja, joten niiden osalta asiaan ei enää voi puuttua. Huumeet ovat laittomia ja niin niiden tulee pysyäkin, toteaa Itälä jämäkästi.
Suomen Kannabisyhdistyksen uutistoimittaja Risto Mikkosen mielestä porttiteoria on hiekkaa kansalaisten silmille. Sillä yritetään peittää paljon tärkeämpiä asioita päihteiden käytössä. Mikkonen näkee nykyisessä politiikassa paljon parantamisen varaa.
- Kannabiksen laillistaminen johtaisi kansanterveyden kohenemiseen. Päihteiden käyttäjät saisivat turvallisemman vaihtoehdon ja potilaat liki ilmaisen, mutta tehokkaan lääkkeen, miettii Mikkonen.
LAITTOMUUS AJAA NUORET ASIOIMAAN HUUMEKAUPPIAALLA
Kannabiksen laittomuutta pidetään suurena syynä siihen, miksi päihde toimii porttina kovemmille aineille. Kun kotikasvatus on laitonta, ei uskalleta itse kasvattaa kannabista rangaistusten pelossa. Tällöin käännytään huumekauppiaan puoleen ja joudutaan usein tekemisiin rikollisten ja epäpuhtaiden aineiden kanssa. Esimerkiksi Turun heroiiniongelman kerrotaan syntyneen siten, että huumekauppiaat myivät ensin nuorille hasista. Sitten hasis yllättäen "loppui", mutta tarjolla oli heroiinia. Sen he uskottelivat olevan yhtä vaaratonta kuin hasis.
Kannabista kaksi ja puoli vuotta käyttänyt 19-vuotias Kimmo (*) käyttää kannabista vaihtoehtona alkoholille. Häneen porttiteoria ei ole tepsinyt.
- Jos kannabis olisi laillista, ei kenenkään tarvitsisi ostaa epäpuhdasta ja vaarallista kannabista rikollisilta katumyyjiltä. Kun kannabiksensa voisi jokainen ostaa valvotuista oloista, ei tarvitsisi altistua muiden aineiden tarjonnalle. Lisäksi kannabis olisi aina laatutarkastettua, miettii Kimmo.
Ville Itälän mielestä kannabiksen laillistaminen johtaisi vain siihen, että rikollisten olisi helpompi verhota kovempien aineiden markkinointia.
- Kannabispolitiikkaa ei voi kehittää yhtään mitenkään, vaan se on edelleenkin pidettävä kiellettynä aineena, toteaa Itälä.
TULOT VALTIOLLE VAI ITÄMAFIAN IGORILLE?
Laiton kannabis mahdollistaa valtavien rahavirtojen kulkeutumisen suoraan rikollisorganisaatioiden haaviin ja pimeän talouden pyörittämiseen. Historiantutkija Mikko Salasuon mielestä kannabiksen laillistamisen myötä rikollinen osa-alue poistuisi kannabiskaupasta.
- Tällöin ei esiintyisi kytkykauppaa, jossa käyttäjät ostavat rikollisilta helposti kovempiakin huumeita, kuten ekstaasia ja amfetamiinia. Rahat eivät päätyisi rikollisille, vaan valtio saisi verotuloja, toteaa Salasuo.
Rikollisuutta on vaikea poistaa kokonaan, ja aina löytyy uusia rikoksia tehtäviksi. Youth Against Drugs ry:n toiminnanjohtaja Rosita Juurinen ei usko, että rikollisorganisaatiot
luovuttaisivat menestyvän liiketoimintansa valtion käsiin, vaan muiden huumeiden kaupustelusta saattaisi tulla entistä aggressiivisempaa, jos myynti haluttaisiin pitää totutulla tasolla.
KRP:n rikoskomisario Jarmo Keskitalon mukaan poliisi ei ole kovin kiinnostunut yksittäisistä kannabiskäyttäjistä. Painopiste on sen sijaan käytön taustalla toimivassa organisoidussa rikollisuudessa.
- Poliisin tehtävä on hoitaa ammattimaiset rikolliset edesvastuuseen teoistaan, mutta siinä sivussa jää kiinni myös käyttäjiä, toteaa Keskitalo.
Psykoanalyytikko Juhani Salakarin mielestä kieltolaki on toimimaton ratkaisu ja hyödyttää lähinnä rikollisuutta. Hänen mielestään kaikki aineet olisi syytä laillistaa ja ottaa yhteiskunnan kontrolliin.
- Ensimmäiseksi voisi lopettaa kannabiksen käytön rankaisemisen.
Salakari ei näe syytä epäillä, ettei Hollannin malli toimisi hyvin myös meillä. Nykyisessä tilanteessa maailman kansantaloudesta noin 10 % päätyy rikollisten käsiin, mikä on Salakarin mielestä paljon vaarallisempaa kuin minkään aineen käyttö.
- Laillistamisesta seuraisi valtavat taloudelliset säästöt, joiden avulla voisi järjestää erittäin hyvän terveydenhoidon ja sosiaalihuollon myös ongelmakäyttäjille.
KOHTI TEHOKKAAMPAA KANNABISPOLITIIKKAA
Nykyiset huumeongelmat voi rinnastaa 1920-luvun alkoholikieltolakien seurauksiin. Tuolloin juopottelu yleistyi, alkoholin hinnat laskivat ja laittoman alkoholin kauppa synnytti vahvoja rikollisorganisaatioita. Väkivalta ja korruptio lisääntyivät, koska alkoholin laittomuus ja taistelu markkinoista johtivat rikolliset aseistautumaan.
Historiallisesti tarkasteltuna huumeiden käytöstä tuli sosiaalinen ongelma Suomessa vasta 1960-luvulla, jolloin huumelainsäädäntöä kiristettiin. Asetustasolla huumeiden käyttö määriteltiin rikokseksi vuonna 1966. Huumekysymys huipentui vuonna 1972, jolloin säädettiin huumausainelaki. Kannabiskäytön rangaistavuuden osalta äänet menivät eduskunnassa tasan, mutta arpa ratkaisi lopputuloksen kannabiksen kriminalisoinnin eduksi.
Humaania päihdepolitiikkaa ry:n hallituksen jäsen Juha Alakulppi parantaisi nykyistä politiikkaa sallimalla kannabiksen ostamisen ja kasvatuksen omaan käyttöön.
- Myös asiallista tietoa aiheesta ilman tuomiopäivän pasuunoiden pauhua tulisi lisätä, pohtii Alakulppi.
Kannabiskäyttäjillä on asiasta erinäisiä mielipiteitä. Kolme vuotta kannabista käyttänyt 20-vuotias Jussi (*) on tyytyväinen nykyiseen malliin, koska se pitää tyhmät pois piireistä. 26-vuotias kannabiksen päivittäiskäyttäjä ja kotikasvattaja Timo (*) ei myöskään kaipaa kannabiksen vapautusta, mutta haluaisi kotikasvatuksen ja yksityiskäytön lailliseksi oman mielenrauhansa säilyttämiseksi. Kuusi vuotta kannabista käyttänyt 22-vuotias Heikki(*) luulee, että kannabiksen laillistaminen johtaisi maailmanrauhaan.
Nyt koko EU:n alueella on kiinnostuttu haittojen vähentämiseen tähtäävästä politiikasta. Lähtökohtana pidetään sitä, etteivät kiellot ja rangaistukset voi poistaa yksinään niitä ongelmia, jotka ovat kehittyneet kielloista ja rangaistuksista huolimatta.
(*) = nimi muutettu
*********** KOMMENTTI ***********
Hyvällä vai pahalla?
Kun olin pieni, muistan kuulleeni kysymyksen: "Hyvällä vai pahalla?". Kysymys viittaa tottelemattomuuksiin, joita joskus lapsena tuli tehtyä Joku vanhempi ja viisaampi siinä sitten ihmetteli, kummalla tavalla uusi asia menisi paremmin jakeluun. Valitsin aina sen hyvän vaihtoehdon, sillä rankaisut olisivat herättäneet minussa vain kapinahenkeä.
Voisiko sama lause päteä myös huumeasioissa? En tiedä, mutta itseäni kiellot ja rangaistukset eivät ole koskaan muuta kuin motivoineet tekemään lisää pahaa. Kun taas joku on kouluttanut minua hyväntahtoisesti, olen myös antanut periksi ja huomannut, että olinpas taas typerä.
En koe yhteiskunnan kannabisongelmaa suurimpana huolenaiheenamme, mutta kannatan mieluummin raittiutta. En haluaisi Suomeen Hollannin kannabispolitiikkaa, koska alkoholi on jo näyttänyt kuinka päihdehakuista kansaa suomalaiset ovat. Muuten maamme vilisisi kokemattomia pilvipäitä, jotka eivät tiedä mitä tekevät. Myös huumeturistit muista maista alkaisivat tallata Suomen poluilla päihtyminen päätarkoituksenaan.
Sen sijaan kannabiksen dekriminalisointi kuulostaisi hyvältä vaihtoehdolta, sillä näin kannabiksen käyttäjät saisivat kasvattaa omat yrttinsä itse ilman Itämafian Igorin epäpuhdasta tavaraa ja kovien aineiden tyrkytystä. Myöskään rajojaan kokeilevat nuoret eivät leimautuisi rikollisiksi huumeidenkäyttäjiksi tai joutuisi sakkokierteeseen grammasta kannabista. On kuitenkin väärin, jos suhteellisen pienestä teininä tehdystä asiasta saa rikosrekisterin ja elämä lähtee heti väärälle polulle.
Valitkaamme siis hyvä, auttava ja opastava vaihtoehto.