yhden kanssa olleet..

[endie]

yllätyin aikamoisesti, kun lueskelin tuota toista ketjua, että kuinka monella on vain yksi seksikumppani ollut eli tämä nykyinen lasten isä. oikkesti, en ole itsekään mikään pahin panomatto ( :ashamed: ) ollut, mutta oikeesti, miten te olette nuin vähän ... ? siis oletteko ruvenneet seukkaamaan jo tosi nuorina vai mitä ? eikö ikinä ikinä ole tullut mielee etä millaistakohan se olisi jonkun muun kanssa tms ? ja tätä en kysele millään pahalla, ihan vaan utelias olen..

 

[vieras]

eipä oo aikasemmin tullu vastaan sellasta ihmistä jonka kanssa olis edes voinu kuvitella harrastavansa. en oo ollu edes mikään nuori tavatessamme. joo ja eikä oo tarvinnu edes kuvitella tai ajatella millasta olis jonku muun kans juu ja yhes on oltu jo 20 vuotta, joten ei valittamista siinä puolessa, sanosin et paranee, paranee...

 

[rekkis]

no... nuorena alettiin kyllä seukkaamaan mutta enemmän se on periaate/elämäntapakysymys. Ja kyllä, vakaumuksellinen myös. Kymmenen vuoden jälkeen rakastan ja haluan edelleen miestäni ja sama toisin päin kuulemma... toki välilä on kausia että seksielämäkin on vähän hiljaisempaa erinäisistä syistä johtuen mutta se on mielestäni normaalia. Pääsääntöisesti seksielämämme on aktiivista ja hyvää - pitää muistaa ettei kangistu kaavoihin Ja kahdenkeskiset hetket plus lomat ovat kultaakin kalliimpia! Mutta mielestäni pohjimmiltaan tämäkin asia on asennoitumisesta ja ajattelutavasta sekä tahdosta kiinni. Voisihan sitä ruveta haaveilemaan ja kuvittelemaan millaista se olisi sen ja sen kanssa... mutta luulempa että helpommin siihen vieraan lihan himoitsemiseen sortuvat ne joilla on aiemmin ollut useampi sänkykumppani ennen nykyistä. Ja toisaalta - maailmaan mahtuu niin paljon miehiä ettei taida kaikki tulla kuitenkaan kokeilluksi Eli parempi panostaa tähän nykyiseen ja hyväksi todettuun suhteeseen ja nauttia sen hedelmistä. Joku sanoikin osuvasti: Ruoho on vihreää siellä missä sitä kastellaan!

 

[hohhoijaa]

No mä olen ollut vain aviomieheni kanssa. Alettiin seurustella, kun olin 19v. Ja itse asiassa mentiin sänkyyn heti ekoilla varsinaisilla treffeillä (oltiin oltu kavereita siihen asti) Ei vaan aiemmin ollu kenenkään muun kanssa tuntunut siltä, että haluaisi suutelua yms. pitemmälle mennä. Enkä pelkän kokemusten kartuttamisen takia viittinyt itseäni siihen pakottaakaan.

Kyllä mä joskus olen yleisellä tasolla pohtinu pienessä päässäni, että oisko joskus aikanaan pitänyt muittenkin kanssa kokeilla. Mutta ei mulla ole ketään erityistä henkilöä mielessä ollut, vaan tosiaan ihan yleisellä tasolla on joskus tullut asiaa mietittyä. En mä tiedä, oonko jääny jostain paitsi, kun en ole ollut kuin mieheni kanssa. Tuskin.

 

[vili43]

Ota ap huomioon, jotta tämä on vain keskustelupalsta ja täällä voi kiillotella kruunua ja puhua mitä sattuu...

 

[Jaanuska]

Mie tapasin mun ukkoni kun olin 15 ja hän 21. Mut oon rakastanu jo 5.8.1987 lähtien, muutettii yhteen vuonna 1991 ja huomattii et seurusteltiin 25.10.1989 joten tuota oon pitäny vuosipäivänämme.

 

[Miss Piggy]

no... nuorena alettiin kyllä seukkaamaan mutta enemmän se on periaate/elämäntapakysymys. Ja kyllä, vakaumuksellinen myös. Kymmenen vuoden jälkeen rakastan ja haluan edelleen miestäni ja sama toisin päin kuulemma... toki välilä on kausia että seksielämäkin on vähän hiljaisempaa erinäisistä syistä johtuen mutta se on mielestäni normaalia. Pääsääntöisesti seksielämämme on aktiivista ja hyvää - pitää muistaa ettei kangistu kaavoihin Ja kahdenkeskiset hetket plus lomat ovat kultaakin kalliimpia! Mutta mielestäni pohjimmiltaan tämäkin asia on asennoitumisesta ja ajattelutavasta sekä tahdosta kiinni. Voisihan sitä ruveta haaveilemaan ja kuvittelemaan millaista se olisi sen ja sen kanssa... mutta luulempa että helpommin siihen vieraan lihan himoitsemiseen sortuvat ne joilla on aiemmin ollut useampi sänkykumppani ennen nykyistä. Ja toisaalta - maailmaan mahtuu niin paljon miehiä ettei taida kaikki tulla kuitenkaan kokeilluksi Eli parempi panostaa tähän nykyiseen ja hyväksi todettuun suhteeseen ja nauttia sen hedelmistä. Joku sanoikin osuvasti: Ruoho on vihreää siellä missä sitä kastellaan!

veit jalat suustani me ollaan oltu yhdessä 16-vuotiaasta ja nyt 9 vuotta tulee täyteen

 

[Ked]

En mihinkään toiseen ketjuun ole vastannut, mutta yhden kanssa vain olen ollut. Seurustelemaan aloimme, kun olin 18v. Nyt olen 31v. ja ihan rehellisesti sanoen en ole vakasti koskaan miettinyt millaista olisi puuhailla jonkun toisen kanssa. Olen tyytyväinen tähän yhteen ja ainoaan.

 

[hohhoijaa]

Niin ja yhdessä ollaan oltu 11 vuotta.

Ja vilille vielä sen verta, että mitä kehän kiillotusta se muka on, jos on vaan yhden kanssa ollut? Mä olen itse asiassa ollut tosi hiljaa tuosta jutusta esimerkiksi kaveriporukassa (en tosin ole olemattomillakaan kokemuksilla kehunut), sillä olen tuntenut itseni aina jotenkin epänormaaliksi tuon asian suhteen ja jopa hävennyt sitä. Nykyaikana kun määrä näyttää useissa asioissa korvaavan laadun...

Mutta, jokainen tekee itselleen sopivalla tavalla, eikä sen mun mielestä pitäis aiheuttaa kenessäkään alemmuuden-/ylemmyydentunnetta.

 

[Loka]

Mie en oo aikasempiin edes vastannu mutta mieheni on ollut ainoani ja tulee olemaankin :heart: Eikä ole valittamista
Ja minä olen myös ollut mieheni ensimmäinen. Itse olin 17v kun alettiin seurustelemaan ja mieheni 24 =)

 

[Päivi]

Mieheni on ensimmäiseni ja ainoani joka suhteessa. Teininä en koskaan ymmärtänyt miksi pitäisi seurustella vain sen takia että sillä pääsisi kehumaan. Eikä kotipaikkakunnalla ollut yhtään sellaista poikaa, joka olisi niin paljon kiinnostanut, minkäänlaisessa kokeilumielessä. Sitten muutin eri paikkakunnalle opiskelemaan. Valinnanvaraa oli, mutta teiniajan malliin kiinnostusta pelkän kokeilemisen takia ei, en ollut niin pinnallinen. Sitten tapasin mieheni. Olemme olleet yhdessä yli 20 vuotta, onnellisesti. Ei ole milloinkaan käynyt edes mielessä pettäminen tai millaista jonkun toisen kanssa olisi. Olen äärettömän yksiavioinen, ja onnekas siinä, että olen löytänyt sen ainoan oikean minulle sopivan. Ei siinä sen kummempaa ole.

 

[Pauna]

No seurustelu tai "seurustelua" tuli kyllä "harrastettua" jo ennen nykyisen mieheni tapaamista, mutta eipä ollu tarvetta hypätä niiden kumppanien kanssa petiin. Nykyisen mieheni kanssa alettiin seurustella kun mie olin 17 ja hän 16 ja yhdessä oltiin oltu reilu ½ vuotta ennen ensimmäistä "petikertaa"

 

[rekkis]

Lisään vielä, että en usko ollenkaan että ne ihmiset, jotka useiden kanssa sekstaavat, ovat jotenkin onnellisempia tai rikkaampia - no joo, vertailukohteita löytyy kyllä, mutta mitä sillä loppujen lopuksi on merkitystä? Itsestäni ainakin on ihana ajatella että olemme toisiamme varten ja yhdessä tämän kaiken opetelleet ja opettelemme edelleen... Ei ole luurankoja kaapissa häiritsemässä, ei turhaa mustasukkaisuutta existä. Ja sädekehää on turha meidän päälle laittaa, eihän tää aina helppoa ja ihanaa oo, mutta varmasti helpompaa kuin exien muisteleminen tai vieraisiin himoaminen. Ja niitä vertailujuttuja täällä saa lukea pilvin pimein, ikävä kyllä.

 

[Josa]

Mä olin 16 ja mieheni 17, kun alettiin seurusteleen. Yhdessä ollaan oltu kohta 16 vuotta. Eipä oo kummemmin tullut haikailtua muiden perään. Ihan tuo oma mies on riittänyt ja varmaan ainoakseni jää.

 

[tyttöjen äiti]

Meillä olimme molemmat toistemme ensimmäisiä, kumpikaan ei oltu edes varsinaisesti seurusteltu ennen kun tapasimme ensimmäisen kerran, siitä meni vielä vuosi kunnes ihan oikeasti rupesimme seurustelemaan. Siitä on kohtapuoliin 13v. Hän vain jotenkin kolahti kerralla jo silloin kun tapasimme ensimmäisen kerran ja kolmesti olimme eri tanssipaikoissa "yhdessä yhden illan" ennen varsinaisen seurustelun alkamista. Minä olin silloin 17v ja mies 19v.