Yhtä tappelua noiden lasten kanssa.

["Vieras"]

Ei vaan jaksa enää niiden kanssa. Hankalimmat on 10v, 11v ja 13v pojat. Kolmen pienemmän kans vielä jotenkin pärjää.
Ihan lopuntonta taistelua perusasioista. Vaatteet ei mee naulakkoon. Huoneen siivous on viikon/viikkojen urakka. Puhumattakaan jostain tiskien laitosta tai roskien viennistä.
Ei auta lahjoa tai kiristää.
Nytkin lähti ohjaimet pelikoneesta kun oli suunsoitto sitä luokkaa.

Oon vaan ihan loppu noiden kanssa. Mies tosi vähän kotona eikä tajua tilannetta. Lapset tottelee kyllä isäänsä mukisematta. Eikä mieskään jaksa sitä et täällä on aina joku riita mun ja lasten välillä kun tulee töistä kotiin.

On rastilistoja ja työvuorolistoja ym. Mikään vaan ei toimi käytännössä.

 

[Oldman]

Sulla ei siis ole auktoriteettia ja ne on tottuneet sun lässytykseen

 

["a p"]

Sulla ei siis ole auktoriteettia ja ne on tottuneet sun lässytykseen

Ja mistä päättelit että lässytän niille? Ok välillä on kausia että luovutan kun en vaan jaksa enää. Mutta silloinkin se on sitä että en edes pyydä lapsia tekemään mitään kun tiedän etteivät tottele. Mutta jos pyydän niin kyllä katon että kans tekee sen mikä pyydettiin.

 

[e]

Miks sä oot tehny noin älyttömän määrän lapsia, ettet saa pidettyä kurissa?

 

["a p"]

Miks sä oot tehny noin älyttömän määrän lapsia, ettet saa pidettyä kurissa?

Ja liitty asiaan jotenkin? Yhtä poikki oisin vaikkei noita kolmea pienempää olisikaan..

 

[Mummeliisa]

Oletpas saanut hassuja kommentteja aloitukseesi.

Kaikilla on väliin huonoja(kin) päiviä lastensa kanssa, on niitä sitten yksi, kaksi tai yksi-kaksitoista ja on hienoa, että voi vaikka sitten keskustelupalstalle purkaa tuntojaan.

Käytännön vinkkejä minulla ei ole antaa. "Nalkutusta" ja muistuttamistahan noiden takkijuttujen ja huoneiden siivoamisten kanssa se on, vuosia ja joskus vuosikymmeniäkin.
Hyvä kuitenkin, että homma on yhä opetuksessa ja siis rakkautta ja vastuullisuutta kasvatuksessa riittää. On niitäkin, jotka luovuttavat ja ajattelevat että "vähemmällä pääsen kun teen itse" - ja sehän on yksi lapsen laiminlyönnin muoto moinen.

Voimia jatkoon.
:flower:

 

["a p"]

Oletpas saanut hassuja kommentteja aloitukseesi.

Kaikilla on väliin huonoja(kin) päiviä lastensa kanssa, on niitä sitten yksi, kaksi tai yksi-kaksitoista ja on hienoa, että voi vaikka sitten keskustelupalstalle purkaa tuntojaan.

Käytännön vinkkejä minulla ei ole antaa. "Nalkutusta" ja muistuttamistahan noiden takkijuttujen ja huoneiden siivoamisten kanssa se on, vuosia ja joskus vuosikymmeniäkin.
Hyvä kuitenkin, että homma on yhä opetuksessa ja siis rakkautta ja vastuullisuutta kasvatuksessa riittää. On niitäkin, jotka luovuttavat ja ajattelevat että "vähemmällä pääsen kun teen itse" - ja sehän on yksi lapsen laiminlyönnin muoto moinen.

Voimia jatkoon.
:flower:

Kiitokset sulle. On täällä väliin tilanne ettei kukaan tee mitään kun ite ei ehdi kaikkea. Välillä vaan tuntuu ettei oo itestä mihinkään noiden isompien kanssa. Tietäis vaan millä konstilla ne sais jotain tajuamaan. Tällä sakilla kuitenkin ois pakko jokaisen se oma osansa tehdä (edes ne omat tavarat huolehtia) .

 

[No,]

ystävällisiä ihmisiä täälä taas tänään.
Pitäkää perhepalaveri missä yhdessä sovitaan ja allekirjoitetaan säännöt ja rangaistukset.Lisää tiukkuutta ap:lle,juu ei se helppoo ole,mutta joku roti tuohon pitäis saada.

 

["a p"]

ystävällisiä ihmisiä täälä taas tänään.
Pitäkää perhepalaveri missä yhdessä sovitaan ja allekirjoitetaan säännöt ja rangaistukset.Lisää tiukkuutta ap:lle,juu ei se helppoo ole,mutta joku roti tuohon pitäis saada.

Ollaan monesti tehtykin. toimii hetken tai sit ei tuu edes siitä sopimisesta mitään kun eivät ala oikeasti mukaan. Vaatii vaan iteltä todella paljon olla jatkuvasti tiukkana joka pikku asiasta. Ja se että monesti niin että yks tai kaks tekee ja sitte se yks joka saa muidenkin motivaation katoamaan kun ei ala mukaan.

 

[Mummeliisa]

[QUOTE="a p";22266641]Kiitokset sulle. On täällä väliin tilanne ettei kukaan tee mitään kun ite ei ehdi kaikkea. Välillä vaan tuntuu ettei oo itestä mihinkään noiden isompien kanssa. Tietäis vaan millä konstilla ne sais jotain tajuamaan. Tällä sakilla kuitenkin ois pakko jokaisen se oma osansa tehdä (edes ne omat tavarat huolehtia) .[/QUOTE]

Niinhän se on ja lahja lapsellekin kun opettaa hänet osallistumaan perheen arjen pyöritykseen.
Esimurkkujen kanssa tulee voimaton ja osaamaton olo itse kullekin aina välillä. Onneksi on noiden "murikuristaisin mielelläni"-tontemustenn välillä sitten niitä toisiakin hetkiä, jolloin ne ovat maailman ihanimpia...

Sinulla taitaa olla melkein samat ikäerot lapsilla kuin minulla kuudella (seitsemällä) vanhimmalla. Hekin ovat syntyneet 13-14 vuoden sisään. Se on haasteellista kun muksut ovat pieniä, mutta kovin kovin antoisaakin. Rikasta elämää.