O
Omppu80
Vieras
Nyt ahdistaa niin ettei henki meinaa kulkea ja on pakko purkaa itseään jonnekkin.Tilanne on siis tämä:
Minulla on ollut muutaman kuukauden ajan seksisuhde nuoremman miehen kanssa. Mitään suurempia tunteita tätä ihmistä kohtaan minulla ei ole. Jokin aika sitten huomasin olevani raskaana ja tämä asia ei todellakaan kuulunut suunnitelmiini!
Ikäni puolesta haluan kuitenkin pitää lapsen ja toivon että kaikki menee hyvin. Päänvaivaa aiheuttaa kuitenkin tämä toinen osapuoli, jonka kypsyyttä isyyteen epäilen vahvasti. Hän vakuuttaa kyllä olevansa valmis tähän ja haluaa olla mukana kaikessa ja haluaisi myös muuttaa yhteen kanssani.
Mutta onko pelkkä lapsi hyvä syy muuttaa yhteen, jollei mitään muuta yhteistä ole? Emme ole rakastuneita ja alkuajan ihastuskin on mennyt jo ohi. Kaiken lisäksi tämä "mies" on minua monta vuotta nuorempi ja asuu vielä vanhempiensa luona ja pelkäänkin, että saan hänestä itselleni vain toisen huollettavan...
En todellakaan tiedä mitä tehdä tai ajatella kun toisaalta en tahtoisi tähän aivan yksinkään ryhtyä. Minulla on vakityö, oma asunto ja taloudellisesti kaikki kunnossa. Läheiset ovat myös luvanneet olla tukenani.
Onko täällä ketään muita jotka ovat muuttaneet yhteen vain ja ainoastaan lapsen takia? Olenko todella itsekäs, kun edes ajattelen että voisin ryhtyä tähän myös yksinkin? Tietenkin niin että mies osallistuisi niin paljon kuin haluaa, mutta kuitenkin eri osoitteesta.
Minulla on ollut muutaman kuukauden ajan seksisuhde nuoremman miehen kanssa. Mitään suurempia tunteita tätä ihmistä kohtaan minulla ei ole. Jokin aika sitten huomasin olevani raskaana ja tämä asia ei todellakaan kuulunut suunnitelmiini!
Ikäni puolesta haluan kuitenkin pitää lapsen ja toivon että kaikki menee hyvin. Päänvaivaa aiheuttaa kuitenkin tämä toinen osapuoli, jonka kypsyyttä isyyteen epäilen vahvasti. Hän vakuuttaa kyllä olevansa valmis tähän ja haluaa olla mukana kaikessa ja haluaisi myös muuttaa yhteen kanssani.
Mutta onko pelkkä lapsi hyvä syy muuttaa yhteen, jollei mitään muuta yhteistä ole? Emme ole rakastuneita ja alkuajan ihastuskin on mennyt jo ohi. Kaiken lisäksi tämä "mies" on minua monta vuotta nuorempi ja asuu vielä vanhempiensa luona ja pelkäänkin, että saan hänestä itselleni vain toisen huollettavan...
En todellakaan tiedä mitä tehdä tai ajatella kun toisaalta en tahtoisi tähän aivan yksinkään ryhtyä. Minulla on vakityö, oma asunto ja taloudellisesti kaikki kunnossa. Läheiset ovat myös luvanneet olla tukenani.
Onko täällä ketään muita jotka ovat muuttaneet yhteen vain ja ainoastaan lapsen takia? Olenko todella itsekäs, kun edes ajattelen että voisin ryhtyä tähän myös yksinkin? Tietenkin niin että mies osallistuisi niin paljon kuin haluaa, mutta kuitenkin eri osoitteesta.