Pakolaisbisnes: 25 800 euroa päivässä – 2 miljoonan investointi kuolettuu parissa vuodessa
Entiseen hotelli Aavarantaan on Kirkkonummella pikavauhtia remontoitu satojen ihmisten vastaanottokeskus. Peseytymistilat on rakennettu hotellin ulkopuolelle. Vesi tulee läheisestä Vitträsk-järvestä.
Kirkkonummen kunta
Turvapaikanhakijoiden asuttamisesta on tullut Suomessa kymmenien miljoonien eurojen kasvubisnes, eikä kasvulle ainakaan näillä näkymin näy rajaa.
Ilmiö on tuttu Ruotsista ja muualta Euroopasta, mutta Suomessa poikkeuksellista on, että bisnes polkaistiin pystyyn liki tyhjästä – ja jopa muutamassa viikossa.
Yhden arvion mukaan pakolaisbisneksessä pyörisi nyt noin miljoona euroa päivässä. Arvio perustuu Maahanmuuttoviraston (Migri) ilmoittamaan lukuun, jonka mukaan yhden ihmisen majoituksesta tulevat kulut ovat olleet tähän asti keskimäärin 43 euroa vuorokaudessa.
Arvio pohjaa menneisiin kuluihin, ja luku voi Maahanmuuttoviraston mukaan olla jatkossa pienempi, sillä ihmisiä on jouduttu majoittamaan kymmeniin hätämajoituskeskuksiin. Niissä asuinolot voivat poiketa paljonkin tavallista.
Mutta yhtä hyvin summa kasvaa myös suuremmaksikin. Maahanmuuttovirasto on myöntänyt, että se joutui alkuhässäkässä tekemään kalliita sopimuksia yksityisten toimijoiden kanssa. Sopimusten hintoja viranomaiset eivät paljasta vedoten liikesalaisuuteen. Ruotissa, missä asunnoista on akuutti pula, kulut ovat ampaisseet paikoin tähtitieteellisiksi.
Vastaanottokeskusten ja hätämajoitusten kuluissa on myös suuria eroa. Korkeimmillaan vuorokausikulu on ollut Migrin mukaan Jousenon vastaanottokeskuksessa: 443 euroa.
Silläkin on merkitystä, keitä Suomen nyt noin 110 vastaanottokeskuksessa ja hätämajoituspaikassa asuu. Alaikäisten tulijoiden majoitus maksaa ymmärrettävästi monta kertaa keskiarvoa enemmän.
Niin tai näin, rahan haistaneille sijoittajille pakolaiset tarjoavat erittäin houkuttelevia bisnesmahdollisuuksia.
Tehdäänpä laskelma:
Nyt uutisotsikoissa oleva Aavaranta Oy osti entisen Johtamistaidon opiston Kirkkonummen Aavarannasta viime keväänä. Kauppahinta oli hieman yli 2,1 miljoonaa euroa.
Aavarantaan saapui ensimmäiset turvapaikanhakijat syyskuussa, ja nyt majoituksessa on noin 350 ihmistä. Yhtiö ilmoitti lokakuun alussa, että tulijoita voidaan majoittaa muutostöiden jälkeen 500.
Nyt puhutaan jopa 600 asukkaasta.
Keskuksen kulut on painettu minimiin: Johtaja
Seppo Rantanen SPR:sta kertoi aiemmin, että asukkaita opastetaan hoitamaan ruokalan toimintaa, siivousta ja pyykinpesua itse. Apuna on ollut SPR:n vapaaehtoisia. Sekin säästää, että vesi hotellin ulkopuolelle rakennettuihin
suihkuihin tulee läheisestä järvestä.
Jos ajatellaan, että keskukseen tulisi 600 ihmistä ja jokainen toisi 43 euroa vuorokaudessa, tienaisi sijoittaja 25 800 euroa päivässä. Vuodessa tienesti olisi 941 700 euroa, ja koko investointi kuittaantuisi reilussa parissa vuodessa.
Luvut ovat tietysti vain suuntaa-antavia, eikä niissä ole huomioitu esimerkiksi henkilöstökuluja, mutta ne kertovat joka tapauksessa bisneksen mittakaavasta.
Valtakunnan tason tulosennustetta voi puolestaan arvioida Maahanmuuttoviraston joka päivä ilmoittamista turvapaikanhakijamääristä: Torstaina se oli 177, keskiviikkona 170, tiistaina 124 ja maanantaina 142 ja niin edelleen.
