Yksi vuotiaan ruokailu - teenkö typerästi?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja "madre"
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
M

"madre"

Vieras
Tilanne on siis se, että parin viikon päästä vuoden täyttävä tyttöni on alkanut temppuilemaan ruokailun kanssa siis vain silloin kun pitää syödä "kunnon" ruokaa eli esim. perunaa ja lihaa. Aamupuurot ja välipalat syö melko kiltisti.
Tyttö siis työntää lautasta ja lusikkaa pois ja koittaa heittää ruokaa joko omalla lusikallaan tai kädellään ja jos saan ruokaa hänelle suuhun niin työntää sen vain pois. Alkaa sitten itkemään aina kovasti kun kiellän temppuilemasta. Ruokaa ei siis mene juuri mitään mahaan asti. Ennen saatoimme istua lähemmäs kaksi tuntia pöydässä, koska ajattelin, että onhan sen tytön pakko jotain syödä. Lähemmäs kaksi tuntia siis kesti meillä ruoan kanssa tappelu ja tuloksena se, että tyttö saattoi syödä muutaman lusikallisen, mutta molemmat oltiin itkuisia ja äkäisiä. Nyt jonkin aikaa olen tehnyt niin, että tovin aikaa tarjoan ruokaa ja jos tyttö vain pelleilee niin nostan sitten pöydästä pois ja ruokailu on sitten siinä. Voiko näin tehdä? Kyse ei sitten ole siitä, että tyttö ei pitäisi tarjottavasta ruoasta. On niitä ennenkin syönyt ihan hyvällä ruokahalulla.
Tuntuu vaan vähän kummalliselta, että tyttö sitten syö vaan puuroja ja välipaloja ja niillä vaan kasvaa. Mitä mä oikein teen?
Imetän lisäksi vielä ainakin vuoden ikään asti kolme tai neljä kertaa päivässä.
 
Tolla periaatteella olen omani kasvattanut,jos on tulossa hampaita yms eikä se lämmin ruoka vaan maistu,väitän että keskiverto lapsi syö kyllä kun on oikeasti nälkäinen.

Pääperiaatteena olen siis pitänyt sitä että pöydässä syödään (itse tai syötettynä) ja muualla leikitään,ruoka ei ole sitä varten.
 
Viimeksi muokattu:
Ei meilläkään ton ikäisenä mennyt paljoa ruokaa. Just puurot ja välipala meni, pääaterioilla lähinnä sotkettiin, tai yritettiin sotkea. Oot varmaan koittanut sormiruokaa, tai auttaisko oma lusikka, jos saisi sillä syödä samalla?
 
Ihan oikein teet, ruoka on tarjottu, mut jos se ei kelpaa niin voi voi.
En tiedä osaako noin pieni vielä, mutta aikoinaan päiväkodissa lapseni kaveri hoksas et syö aamulla paljon, ei syö ruokaa, parin tunnin päästä tuli välipala ja söi taas paljon.
Alkoivat pk:ssa antaa pienemmän aamupalan tälle lapselle ja tekivät kaikkien kanssa sopimuksen että välipalalla saa vain yhden annoksen välipalaa. Ruoka alko kelpaamaan.
Tai sit sun lapselle tosiaan tulee hampaita, meniskö jääkaappikylmä (yäk) ruoka paremmin?
 
Meillä sama paitsi aamupala, välipala ja iltapuuro ei enää uppoa. Jos ei syö niin sitten ei syö. Nyt olen antanut leipää ja hedelmää jota voi itse napsia niin ees vähäsen syö. Lounas ja päivällinen kyllä uppoo aika hyvin. Välimaidot olen jättänyt pois ja ruokien välissä saa omasta taikapullosta vettä juoda jos tulee jano.
Näillä on noita kausia, kun ei mikään maistu. Kyllä ne syö sitten kun on oikeesti nälkä.
 
Ihan oikein teet, ruoka on tarjottu, mut jos se ei kelpaa niin voi voi.
En tiedä osaako noin pieni vielä, mutta aikoinaan päiväkodissa lapseni kaveri hoksas et syö aamulla paljon, ei syö ruokaa, parin tunnin päästä tuli välipala ja söi taas paljon.
Alkoivat pk:ssa antaa pienemmän aamupalan tälle lapselle ja tekivät kaikkien kanssa sopimuksen että välipalalla saa vain yhden annoksen välipalaa. Ruoka alko kelpaamaan.
Tai sit sun lapselle tosiaan tulee hampaita, meniskö jääkaappikylmä (yäk) ruoka paremmin?

Kiva kuulla, että teen jonkun mielestä oikein. :)
Aamusin tyttö ei mitenkään kauheasti puuroa syö, että luulis jo olevan nälkä ruoka-aikaan. Hampaita voi toki tehdä. Täytyy kokeilla varmaan sitä ruokaa sit kylmänäkin. Sitä vaan tulee pidettyä tuota tyttöä edelleen ihan vauvana ja ajattelen, että on ihan katastrofi jos ei syö...
 
Teet nykyään oikein. Se, että istutaan 2 h pöydässä itkien ja riidellen, on väärin. Ruokaa tarjotaan, jos ei kelpaa, sitten on ilman. Ei kuole nälkään. Saa kyllä hyvin ravintoa noista välipaloista ja imetyksestä. Toki voisit koittaa lihaa syöttää jossain muodossa edes 1 rkl/vrk. Varmaan alkaa syödä paremmin kun imetys loppuu, mutta sen takia ei imetystä tarvi lopettaa. Jos kasvaa normaalisti, ei tarvi stressata.
 
  • Tykkää
Reactions: Cassyput
Minkälaista ruokaa tarjoat? Siis onko sosetta vai paloina? Meillä ei myöskään peruna kelpaa, ainakaan jos se on soseena. Lihapullat, makaroni kelpaa parhaiten, koska ne on paloja, erillään muusta ruuasta. Ja myös kala kelpaa, mutta ei silloinkaan syö perunaa. Eli tarjoa selkeää ruokaa, josta lapsi näkee mitä on tarjolla.

Imetätkö mihin aikaan? ettei ole liian lähellä ruoka-aikaa? Ulkoiletteko, siis niin, että lapsi saa kontata myös, kasvattaisi ruokahalua.

Tuleeko hampaita? Silloin ei meillä ruoka kelpaa ollenkaan?

Ja meillä on pienipainoinen 1v lapsi ja en anna sen leikkiä ruokapöydässä, vaikka ei sit söiskään. Jos ei ruoka kelpaa, niin sitten ei kelpaa. Meillä ei ainakaan ole nälkäinen jos alkaa leikkiä. Voithan tehdä niin, että jos menee leikkimiseksi, nostat pois pöydästä ja nostat sitten takaisin pöytään vaikka puolen tunnin päästä, jos sitten olisi nälkä (ja sama ruoka tarjolle).
 
Tarjoaisin normaalit ruuat normaaleina aikoina. Jos ei syö niin ei syö, välttäisin tekemästä siitä numeroa vaan ihan rauhallisesti lopettaisin ruokailun. Ei ylimääräisiä välipaloja "kun ei kerta lounaalla syönyt ja nyt on varmaan jo nälkä" ja normaalit välipalat asiallisen kokoisia ettei niillä satsata.
 
Teet nykyään oikein. Se, että istutaan 2 h pöydässä itkien ja riidellen, on väärin. Ruokaa tarjotaan, jos ei kelpaa, sitten on ilman. Ei kuole nälkään. Saa kyllä hyvin ravintoa noista välipaloista ja imetyksestä. Toki voisit koittaa lihaa syöttää jossain muodossa edes 1 rkl/vrk. Varmaan alkaa syödä paremmin kun imetys loppuu, mutta sen takia ei imetystä tarvi lopettaa. Jos kasvaa normaalisti, ei tarvi stressata.

Kiitos. Helpottaa hieman oloa kun lukee tälläisiä vastauksia. :)
 
Tietty voi miettiä annoskokoja, laittaa ehkä vähemmän kerralla lautaselle. Pitää ruuan osat erillään toisistaan. Kokeilla maistuisiko peruna paremmin isompina paloina tai kenties pienemmäksi muussattuna.
 
Teet minustakin ihan oikein. Noita vaiheita tulee ja menee, ja terve lapsi ei itseään nälkään tapa. Rintamaidosta saa kuitenkin energiaa, ja jossain vaiheessa se "oikea" ruokakin alkaa taas maistua :)

Meillä on auttanut hankalina hetkinä se, että lapsi on saanut syödä samaan aikaan ja samaa ruokaa kuin muutkin. Ollaan siis istuttu yhdessä pöytään, kaikki ovat syöneet omalta lautaseltaan sen verran kuin ovat syöneet, ja sitten pois pöydästä. Jos ei maistu, odotetaan seuraavaa ruoka-aikaa.
 
Meillä lähes samanikäinen tyttö joka ei koskaan ole ollut kovin suuri ruokainen ja tykkäisi vain heitellä ruokaa lattioille ja taputella pöytää vasten. Tuo temppuilu kuulostaa hyvin tutulta ja lautanen on pakko pitää vauvan ulottumattomissa koska jos vain saa sen käsiinsä kääntää heti ylösalaisin syliinsä, maistaa lautasen reunaa ja heittää lautasen lattialle :) tai saattaa kyllä ensin upottaa kätensä lautasella olevaan ruokaan, taputella pari kertaa ha sitten vasta kippaa lautasen :D

Meillä toimii ruokailut parhaiten niin, että laitan pöydälle jotain sormiruokaa (raejuustoa, riisikakun paloja, munakokkelia, marjoja, herneitä, vihannesten paloja...) joita tyttö saa napsia samalla kun syötän lusikalla. Tällä taktiikalla menee yleensä todella hyvin ruoka alas eikä ole niin kamalaa sotkemista. Aikaisemmin tyttö halusi aina sen lusikan millä minä annoin ruokaa (kädessä olevan heitti lattialle) ja perässä lensi se lusikka missä oli ruokaa kun nappasi sen itselleen. Nyt keskittyy sormiruuan syömiseen ja siinä samalla aukoo suuta kun lusikka lähestyy mutta ei halua heittää lusikkaa lattialle.

Olen ostanut sellaisen muovisen alustan (onkohan pöytätabletteja nimeltään) ja sotkut rajottuvat pääosin siihen nykyään.
 
Lisäyksenä se, että ei varmaan olisi tarvetta minulla koittaa syöttää ruokaa lusikalla huomaamatta/ ohimennen jos paino olisi nollakäyrällä mutta tytön paino keikkuu kokoajan alipainon ja normaalin rajoilla niin koen tarpeelliseksi, että syö ainakin silloin kun hampaat tai mikään muu vastaava ei häiritse syömistä. On jotenkin niin laihan näköinenkin kun pituus on kuitenkin nolla käyrällä eli todella hoikka pituuteensa nähden.
 
Meillä tuossa lähempänä 1v ikää tehtiin niin, että annoin ensin sen varsinaisen ruoan ja imetys sen JÄLKEEN. Vähensin imetyskertoja myöskin niin, ettei oltu koko ajan tissittelemässä, vaan ne oli lähinnä just ruokailujen päätteeksi, "jälkkäriksi". sitäkin voi kokeilla, että haluaako itse syödä ja söisikö mieluiten isompia paloja kuin ihan pieneksi muussattuja. Siis ei teitenkään niin isoja että olisi tukehtumisvaara. Ja maistuuko ruoat paremmion kun ainekset ovat erikseen lautasella, esim. makaroni, kana ja kasvikset erikseen.
 

Yhteistyössä