Y
yhyy
Vieras
Avokki on työmatkalla ja palaa viikonloppuna. Huomasin viimeyönä etten uskalla nukkua yksin. Olen mä aina jonkin verran yksin kotona olemista pelännyt, vähän se naurattaa kun luulisi ettei nyt aikuista ihmistä sellainen pelottaisi. Mutta minkäs teet, jokainen rasahdus saa sydämen lyömään tuhatta & sataa, äsken kuulin selkäni takaa raskaan hengityksen (ja kappas patterihan se siinä on, ettei vaan sieltä olisi kuulunut), ja ties mitä kaikkea tässä on ehditty pelätä.
En mä pelkää että täällä olisi joku murhaaja, koska sen pelon saan realisoitua pois (asumme kerrostalossa neljännessä kerroksessa, ovi on visusti lukossa, talossa on ovikoodi, lisäksi mun on aina tarkistettava valoisaan aikaan kaapit, sängyn aluset yms jos olen yksin...). Pelkään lähinnä jotain yliluonnollista (?), en oikein osaa sanoa mitä tarkalleen. Olen pienestä pitäen omannut erittäin vilkkaan mielikuvituksen, sekä jonkinlaisia pelkoja yksinoloa kohtaan, turvattomuuden tunnetta ja sen sellaista.
Ajattelin että tämä toinen yö sujuisi paremmin, koska selvisinhän minä viime yöstäkin yksin kotona. Siinä sitä tosin pyörittiin sängyssä aamuyöhön, kunnes väsymys vei voiton ja nukahdin. Nyt alkaa jo väsymys tuntumaan voittamattomalta, mutta silti jaksaa pelottaa ja pelko/äänet/luulot pitävät hereillä. Huhheijaa.
Löytyykö täältä muita yksin olemista/nukkumista pelkääviä? Miten olette päässeet siitä eroon, auttaako tähän mikään muu kuin yksin oloon totutteleminen? Vai ovatko pelot jatkuva riesa? :/
En mä pelkää että täällä olisi joku murhaaja, koska sen pelon saan realisoitua pois (asumme kerrostalossa neljännessä kerroksessa, ovi on visusti lukossa, talossa on ovikoodi, lisäksi mun on aina tarkistettava valoisaan aikaan kaapit, sängyn aluset yms jos olen yksin...). Pelkään lähinnä jotain yliluonnollista (?), en oikein osaa sanoa mitä tarkalleen. Olen pienestä pitäen omannut erittäin vilkkaan mielikuvituksen, sekä jonkinlaisia pelkoja yksinoloa kohtaan, turvattomuuden tunnetta ja sen sellaista.
Ajattelin että tämä toinen yö sujuisi paremmin, koska selvisinhän minä viime yöstäkin yksin kotona. Siinä sitä tosin pyörittiin sängyssä aamuyöhön, kunnes väsymys vei voiton ja nukahdin. Nyt alkaa jo väsymys tuntumaan voittamattomalta, mutta silti jaksaa pelottaa ja pelko/äänet/luulot pitävät hereillä. Huhheijaa.
Löytyykö täältä muita yksin olemista/nukkumista pelkääviä? Miten olette päässeet siitä eroon, auttaako tähän mikään muu kuin yksin oloon totutteleminen? Vai ovatko pelot jatkuva riesa? :/