yksin nukkuminen pelottaa

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja yhyy
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Y

yhyy

Vieras
Avokki on työmatkalla ja palaa viikonloppuna. Huomasin viimeyönä etten uskalla nukkua yksin. Olen mä aina jonkin verran yksin kotona olemista pelännyt, vähän se naurattaa kun luulisi ettei nyt aikuista ihmistä sellainen pelottaisi. Mutta minkäs teet, jokainen rasahdus saa sydämen lyömään tuhatta & sataa, äsken kuulin selkäni takaa raskaan hengityksen (ja kappas patterihan se siinä on, ettei vaan sieltä olisi kuulunut), ja ties mitä kaikkea tässä on ehditty pelätä.

En mä pelkää että täällä olisi joku murhaaja, koska sen pelon saan realisoitua pois (asumme kerrostalossa neljännessä kerroksessa, ovi on visusti lukossa, talossa on ovikoodi, lisäksi mun on aina tarkistettava valoisaan aikaan kaapit, sängyn aluset yms jos olen yksin...). Pelkään lähinnä jotain yliluonnollista (?), en oikein osaa sanoa mitä tarkalleen. Olen pienestä pitäen omannut erittäin vilkkaan mielikuvituksen, sekä jonkinlaisia pelkoja yksinoloa kohtaan, turvattomuuden tunnetta ja sen sellaista.

Ajattelin että tämä toinen yö sujuisi paremmin, koska selvisinhän minä viime yöstäkin yksin kotona. Siinä sitä tosin pyörittiin sängyssä aamuyöhön, kunnes väsymys vei voiton ja nukahdin. Nyt alkaa jo väsymys tuntumaan voittamattomalta, mutta silti jaksaa pelottaa ja pelko/äänet/luulot pitävät hereillä. Huhheijaa.

Löytyykö täältä muita yksin olemista/nukkumista pelkääviä? Miten olette päässeet siitä eroon, auttaako tähän mikään muu kuin yksin oloon totutteleminen? Vai ovatko pelot jatkuva riesa? :/
 
Mä tunnustan pelkääväni yksin yöllä. Siispä silloin kun mies on jossain, pidän taatusti kaikki(!!) valot päällä, jopa makkarissa 24/7. Verhot kiinni ettei möröt nää sisään. Nukkumaanmenoaikana kissat kainaloon ja peitto korville, ehkä jotain taustamölyä myös - itse jätin telkkarin jollekin musakanavalle tosi hiljaiselle.

Nää mulla auttoi. :D
 
Kuulostaa tutulta.. Tuosta pääsee ajan kanssa eroon. Ainakin minulla kävi niin.Ajan ja kasvamisen :) Toki vieläkin vähän jännittää kun joutuu yksin olla yön yli, mutta ei enää siinä määrin mitä joitakin vuosia sitten.Kaikenmaailman tarkistelut krt 100 on jääneet.
Kyllä se hyvin menee,tie
 
Kuulostaa tutulta.. Tuosta pääsee ajan kanssa eroon. Ainakin minulla kävi niin.Ajan ja kasvamisen :) Toki vieläkin vähän jännittää kun joutuu yksin olla yön yli, mutta ei enää siinä määrin mitä joitakin vuosia sitten.Kaikenmaailman tarkistelut krt 100 on jääneet.
Kyllä se hyvin menee,tiedät sen itsekkin ja aamulla voit huokaista että selvisit hienosti :)
 
Jos ei muu auta niin varmaan kannattaa kääntyä jo ihan ammattiauttajan puoleen. Ei ole kiva, jos joutuu usein pelkäämään ja kun niitä tilanteita aina tulee, että mies joutuu olemaan pois ja koskaan ei tiedä mitä tulee käymään.
 
Ihan huojentavaa kuulla että löytyy muitakin pelkureita! :D

Meidän katti ei pahemmin välitä ihmisten kanssa nukkumisesta, mutta kyllä se kieltämättä rauhoittaa kun kuulee sen tuhinan jostain läheltä. Koiran hankkiminen on ollut ajankohtaisena aiheena jo pidemmän aikaa, mutta vielä ei ole löytynyt sopivaa rakoa sen hankkimiselle. Ehkä kesällä sitten kun on vähän lomaakin. Olen melko varma että koira helpottaisi näissä mun peloissakin jonkin verran, jos olisi sellainen vahtikoiraminen kaveri. :)

Jätin nyt keittiöön ja vessaan valot päälle. Vessaan lähinnä vain jos täytyy yöllä siellä käydä, kun ei se valo makuuhuoneeseen asti kanna. Olkkarinkin valon päälle jättämistä harkitsin, mutta se saattaisi jo olla liikaa, kun tarvitsen melko pimeän huoneen että saan unen päästä kiinni. Keittiöstä juuri sopivasti pilkottaa valoa tänne.

Hetken vielä mietin pitäisikö uskaltautua katsomaan sängyn alle mörkötilanne, mutta taidan ottaa itseäni niskasta kiinni ja sulkea makkarin valon ja yrittää saada sitä unta palloon! Eli hyvät yöt kaikille :)
 
Olen asunut nyt puolivuotta yksin omassa asunnossa, mutta silti pelottaa joka yö kun olen yksin. Aina kun on yökylässä esim kavereitani, se on niin helpottava tunne kun ei tarvitse yöllä tuntea turvattomuutta vaan saa nukkua täysin siemauksin. Pelkään ehkä eniten yliluonnollisia asioita, ne ovat suurin pelkoni. Kun muutin yksin, olin monta yötä hikisenä, peloissaan peiton allan..enkä saanut unta. Tuskaa. Se on kyllä nyt jonkuverran helpottunut mutta silti on öitä, jolloin pelottaa taas paljon. Pimeys, vilkas mielikuvitus..ei kiva. Yritän päästä parhaani mukaan tästä nukkumisen pelota yli mutta tuntuu etten pääse.
 
Tällaisia viestejä toivoisin enemmänkin tänne :) Musta on vaan viehättävää jos naista vähän pelottaa.

Ootko kenties täysin kykenemätön ajattelemaan tätäkään asiaa mistään muusta kuin omasta "tykkään/en tykkää naisessa"-näkökulmastasi? Tuollaiset pelot voivat olla oikeasti ihmisen elämää haittaavia ja todella epämiellyttäviä, eikä mitään söpöjä pikku höpsötyksiä.
 

Yhteistyössä