En enää jaksa omassa mielessä asiaa vatvoa niin aattelin jos täältä saisin vertaistukea.Eli parisuhteessa onkelmia,ollut jo vuosia. Meillon kolme lasta joista nuorin vauva. Ongelmana on ettei meillä näin perheenä ole yhteistä aikaa tai harrastuksia..saatikka parisuhteelle.
Kun miehellä on vapaata työstä,hän suunnittelee omia harrastuksiaan ja tämä on ollut näin vuosia.Asiasta on yritetty jutella mutta se päätyy aina riitaan. Onko tosiaan niin että tähän on vaan tyydyttävä. En enää tiedä onko mulla tunteita miestäni kohtaan ollenkaan,oon niin katkera siitä ettei häntä kiinnosta olla perheensä kanssa eikä hän ymmärrä että tässä perheessä toinenki tarvii omaa hengähdystaukoa.
Miehen mielestä hän ansaitsee vapaansa koska käy työssä. On muuten hyvä isä lapsilleen mutta tuo itsekkyys saa miettimään miksi yleensäkin olemme yhdessä.
Hyviä vinkkejä kaivataan.Onko ainoa mahollisuus ero tai tyytyminen tilanteeseen ja olla onneton. Puhumista on yritetty mutta se ei onnistu...
Kun miehellä on vapaata työstä,hän suunnittelee omia harrastuksiaan ja tämä on ollut näin vuosia.Asiasta on yritetty jutella mutta se päätyy aina riitaan. Onko tosiaan niin että tähän on vaan tyydyttävä. En enää tiedä onko mulla tunteita miestäni kohtaan ollenkaan,oon niin katkera siitä ettei häntä kiinnosta olla perheensä kanssa eikä hän ymmärrä että tässä perheessä toinenki tarvii omaa hengähdystaukoa.
Miehen mielestä hän ansaitsee vapaansa koska käy työssä. On muuten hyvä isä lapsilleen mutta tuo itsekkyys saa miettimään miksi yleensäkin olemme yhdessä.
Hyviä vinkkejä kaivataan.Onko ainoa mahollisuus ero tai tyytyminen tilanteeseen ja olla onneton. Puhumista on yritetty mutta se ei onnistu...