yksinäinen ja huono äiti...

[Avemaria]

Nyt mä en jaksa enää.
Oon ihan yksin. Mies kyllä löytyy mut on paljon poissa. Arjen ja kodin pyörittäminen on mun vastuulla. Viikonloppuisin en saa mieheltä mitään apua. Viikolla oma energiani kuluu siihen että mietin mitä mies tekee töissä ollessaan. Todennäköisesti ei mitään mutta mun luottamus on ihan pohjalukemissa. Kolme lastakin löytyy ja niiden kanssa pitäis jaksaa. Just tänään jäi koululaiselta matikan kirja ja liikuntavaatteet kotiin ku ei äiti muistanu.

Epäilen sairastavani masennusta ku tuntuu ettei jaksa ja tekis mieli koko ajan vain itkeä. Mutta ei ole ketään kenelle asiasta vois puhua. Kukaan ei ymmärrä. Mä oon niin helvetin väsyny jo tähän kaikkeen. Nuorin (3kk) syö kaks kertaa yöllä mutta en saa siihen apua edes viikonloppuisin vaikka mies on kotona. Omaa aikaa mulla ei käytännössä ole yhtään. Saunaan pääsen pari kertaa viikossa. Siinä kaikki. Salilla olen yrittäny käydä mut ku toi nuorin vierastaa niin ei siitäkää tule mitää.

Auttakaa... Mistä lisää voimaa arkeen?

(Voi taivas ku tuli sekava sepustus... Tätä se sit teettää...)

 

[äitirapunen]

kun annatte miehenne olla tommosia sikoja????

sulle voimia ja :hug:
olen itse sairastanut masennuksen, tai sairastan edelleenkin mutta en anna sille valtaa ja kai olen menossa parempaan päin :hug: :hug:

 

[.]

Hommaa itsellesi vapaata. Keinolla millä hyvänsä jos kerran tuntuu ettet jaksa.

 

[Mahoton mirri]

Avemaria ehkä helpommin sanottu kuin tehty, mutta nyt laitat miehelles kovat varoitukset, että ois aika alkaa ajattelemaan sinuakin ja auttaa ainakin viikonloppuisin. :hug:

 

[I-ha-na]

nyt varaat lääkärille ajan niin pääset purkamaan tai pyydät neuvolassaettä saat sitä kautta apua!!
jos sulla on masennusta niin ei siitä yksin selviä eikä sun tarvikkaan. tiedän että avun hakeminenkin on masentuneelle jo suuri juttu mutta yritä. Vehkä siellä neuvollassa ois hyvä asiaa hieman käsitellä ja tosiaan vaikka sit pääsis sitä kautta eteenpäin! :hug:

 

[Avemaria]

Arvatkaa vaan monestiko asioista on jo puhuttu. Oon yrittäny hyvällä ja pahalla saada miestä tajuamaan asioita myös mun kannalta. Aina on samaa mieltä ja lupaa korjata asioita omalta osaltaan mut silti mitään ei tapahdu. Alkaa keinot loppua miten saisin puhuttua miehelle järkeä.

 

[Mahoton mirri]

Arvatkaa vaan monestiko asioista on jo puhuttu. Oon yrittäny hyvällä ja pahalla saada miestä tajuamaan asioita myös mun kannalta. Aina on samaa mieltä ja lupaa korjata asioita omalta osaltaan mut silti mitään ei tapahdu. Alkaa keinot loppua miten saisin puhuttua miehelle järkeä.

Sanot sille, että jos ei asiat muutu niin teidän on parempi kulkea eri teitä. Tai kirjoitat parin päivän ajalta ylös kaikki hommat mitä teet, kotihommat ja mitä kuuluu lastenhoitoon. Jos mies vaikka siitä hoksaisi kuinka tiukilla olet kun näkee tuolla tavalla sun hommien määrän.

 

[vieras]

Älä puhu miehelle vaan lääkärille. Kun kerran ootte keskustellu eikä auta.

 

[Avemaria]

Te ootte ihania. Kai mun täytyy sit sinne lääkäriin yrittää vaikka ei huvita yhtää alkaa selittää täysin ulkopuoliselle ihmiselle meidän asioita.

 

[Mahoton mirri]

Hei Avemaria, millainen sinun mies muuten on?

 

[adetta]

:hug: hei, tuli ihan omieni lasten vauva ajat mieleen... kolme lasta ja jokaisella ikäeroa parivuotta..oli paljon yövalvomisia, korvatulehdusta, masu kipuja, maitoallergia... tuntui ettei ne lopu ikinä. yövalvomiset vie kyllä kaikki voimat, ja ystäviä jos ei ole...elämä tuntuu aika kurjalta sitten vielä nämä ilmat, huoah! en osaa näköjään mitenkään lohduttaa tai auttaa mutta, elämä saattaa joskus tuntua h*lv*til** tuossa vaiheessa. en tosiaan osaa sanoa kuin :hug:

 

[mä]

no etkö voisi vaan tehdä niin että ensi viikonloppuna lähdet kaverille ja jätät isän hoidettavaksi lapset! jos kerran on luvannut korjata omaa käytöstään.

ja se mies kyllä pärjää 3kuisenkin kanssa! eihän se sun syytä ole tietenkään jos mies vaan puhuu mut ei tee,mut jos muu ei auta niin ota ja mene ystävän luo.

ymmärrän sua

 

[Avemaria]

Kyllä se muuten on ihan ok. Huolehtii meistä taloudellisesti vaikka kaks vanhinta lasta ei ole sen. Sanoo rakastavansa mutta ei osaa näyttää sitä. Hellyyttä ei pahemmin anna. Sänkyhommat toimii hänen toiveiden mukaan. Ei nämä asiat muulloin häiritse mut näin ku sattuu itelle huono päivä niin sit toivois elämään myös enemmän sitä hellyyttä ja rakkautta. Ja olen huomannu että en voi näyttää miehelle jos mulla on paha olla. Se suttuu siitä. Eli olen oppinu pitämään pahan olo sisälläni. Yhteistä taivalta on takana 3,5 vuotta.

 

[Avemaria]

no etkö voisi vaan tehdä niin että ensi viikonloppuna lähdet kaverille ja jätät isän hoidettavaksi lapset! jos kerran on luvannut korjata omaa käytöstään.

Muuten ihan hyvä mutta mulla ei ole oikein kavereita minne mennä. Ajatuksena mahtava.

 

[kirsuli]

ehkä ei "tajua" .Ajattelevat vähän eri tavalla

 

[Avemaria]

Olen yrittäny sanoa asioista miljoonalla eri tavalla mutta mikään ei muutu miksikään. Täytyy vissiin antaa asioiden olla ja yrittää "kuolettaa" tunteensa. En vaan tiedä onko se käytännössä mahdollista.

 

[mä]

Avemaria tule meille jos ei ole kavereita minne mennä,3v termiittikin on isällään viikonlopun

 

[Avemaria]

Kuinkahan kaukana mahdat asustella? =)

 

[mä]

melko lähellä pääkaupunkia

 

[Avemaria]

Just... vähän liian kaukana... =)
Ja tuli mieleen ku joku sanoi että jättää lapset miehelle viikonlopuksi ja lähteä jonnekki. En voi jättää niitä sille. Olin tässä taannoin viikonloppuna pienillä päikkäreillä ja kaksi vanhinta oli sillä aikaa "kadonnu". Olivat lähteneet paapan mukaan käymään kylällä mut mies ei tienny missä tenavat on. En uskalla jättää tenavia miehen vastuulle.

 

[moi]

missäpäin itse asut?

 

[sss]

tota miks mietit mitä miehes tekee töissä? ja pyydä kodinhoitajaa saat lepoa edes hetken...

 

[kaisu]

missä päin vaikutteletta?Ajattelin että edes kyläilyseuraa saisitte?

 

[Vieras]

Minkä ihmeen takia naiset päätyvät tuollaisten miesten rinnalle ja vielä tekevät lapsia niiden kanssa????

En halua syyllistää, mutta sitä mietin, että onkohan näiden tapausten takana useinkin se, että on ruvettu tekemään lapsia ennenkuin on edes ehditty kunnolla tuntea toinen. Eli lapsellisesti koitettu saada perheidylli pystyyn "ekan vastaantulevan" miehen kanssa.

Minulla on vasta yksi lapsi, mutta tarkkaan katsoin kenen kanssa sen teen.

 

[Avemaria]

Täällähän me asustellaan... etelä-pohjanmaalla