yksinäinen olo

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja "vieras"
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
V

"vieras"

Vieras
Mun ystävät on kaikonneet sen jälkeen kun jäin yksinhuoltajaksi. :( Kaikki on niin tottuneita siihen, etten koskaan minnekään pääse ilman lapsia, joten kukaan ei enää ikinä edes pyydä minnekään, eikä muutenkaan pidä yhteyttä. Jos itse ehdotan jotain, kutsun kylään tms, niin ei niille koskaan sovi vaan aina on jotain mielekkäämpää tekemistä. Kaupungille on hankala lähteä shoppailemaan kahden uhmaikäisen kanssa, eikä sinnekään saa siksi seuraa.
Lapsiperhetuttuja meillä ei juurikaan ole ja ne vähätkin ovat perhenensä mökkeilemässä viikonloput. ja tosiaan puistotkin ovat tyhjiä.

Olen yksinäinen, viikonloput menee leikkipuistossa joissa ei ole koskaan ketään muita. Lapset viihtyy kyllä, mutta minä pitkästyn istuessani tuntitolkulla yksinäni hiekkalaatikon reunalla. Tätä tämä elämä nyt sitten vissiin on. Vierasta lapsenvahtia en tahdo, kun lapset on kuitenkin viikolla pitkiä päiviä päiväkodissa.

Olen vaan miettinyt mitä vikaa meissä on kun ei kellekään seuraksi kelvata :(
 
Mulla on monesti aivan samankaltainen fiilis, vaikka tosiasia on se että meistä itsestä on paljon kiinni se ollaanko yksinäisiä vai ei. Itse nään asian niin että olisi todella kiva jos joku joskus kaipaisi seuraani tai oikeasti olisi kiinnostunut kuinka menee mutta ei, kyllä sitä harmittaa olla aina itse se joka on soittelemassa ympäriinsä ja kenelläkään ei koskaan ole aikaa. :/ nytkin turhautuneena ja harmistuneena kun olis ollu kiva omistaa seuraa näin viikonloppuna..
 
[QUOTE="vieras";28808014]Mun ystävät on kaikonneet sen jälkeen kun jäin yksinhuoltajaksi. :( Kaikki on niin tottuneita siihen, etten koskaan minnekään pääse ilman lapsia, joten kukaan ei enää ikinä edes pyydä minnekään, eikä muutenkaan pidä yhteyttä. Jos itse ehdotan jotain, kutsun kylään tms, niin ei niille koskaan sovi vaan aina on jotain mielekkäämpää tekemistä. Kaupungille on hankala lähteä shoppailemaan kahden uhmaikäisen kanssa, eikä sinnekään saa siksi seuraa.
Lapsiperhetuttuja meillä ei juurikaan ole ja ne vähätkin ovat perhenensä mökkeilemässä viikonloput. ja tosiaan puistotkin ovat tyhjiä.

Olen yksinäinen, viikonloput menee leikkipuistossa joissa ei ole koskaan ketään muita. Lapset viihtyy kyllä, mutta minä pitkästyn istuessani tuntitolkulla yksinäni hiekkalaatikon reunalla. Tätä tämä elämä nyt sitten vissiin on. Vierasta lapsenvahtia en tahdo, kun lapset on kuitenkin viikolla pitkiä päiviä päiväkodissa.

Olen vaan miettinyt mitä vikaa meissä on kun ei kellekään seuraksi kelvata :([/QUOTE]

oletteko mistäpäin?olen myös yksinäinen ja kohta neljän lapsen yh ja kaipaamme seuraa.
 

Yhteistyössä