yksinäistä odotusta

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Marsipaani78
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
M

Marsipaani78

Vieras
Juuri nyt tuntuu todella yksinäiseltä. Tulin kotiin iltariennoista, kun ei tehnyt mieli katsella ja kuunnella enää känniläisiä. Tavattiin illan aikana useita miehen sinkkukavereita, ja tuntui että mun toivottiinkin lähtevän kotiin sieltä. Ja muutenkin kaipaisinkin jotain muunlaista seuraa. Oon yrittänyt näyttää itselleni ja ehkä vähän muillekin että iltamenoista voi nauttia myös "tässä tilassa", mutta tänään se oli jotenkin erityisen vaikeaa. Käyttekö te muut odottavat baareisa, festareilla, kesäjuhlissa ja muissa, missä yksi pääjuttu on alkoholi? Minä taidan tästä päivästä eteenpäin etsiä hupini enimmäkseen jostain muualta.

 
Aina välillä tulee käytyä, tosin olen kyllä huomannut että ei siellä nyt kauhean mukavaa ole katsella humalaista porukkaa. Etenkin raskauden alkuvaiheessa oli hirmu vaikeaa selitellä miksi en juo tai ole humalassa...Nyt kun laskettuun aikaan on enää kuukausi ihmiset ovat suhteutuneet eri tavalla, enemmän sanotaan että tosi kiva kun jaksoit tulla. Eikä ihmetellä jos lähden tai lähdetään miehen kanssa aiemmin pois. Ihan baarireissut olen tosin jättänyt nyttemmin väliin. Pari kertaa ison mahan kanssa kuskina olin ja katsottiin valillä tosi pahasti. Eikä edes kiinnostakaan mennä enää mihinkään biletyspaikkoihin, hyvässä seurassa "istuskelupaikassa" voi käydä hyvässä seurassa viettämässä aikaa ja tapaamassa tuttuja, mutta ne sinkkukaverit eivät niissä oikein viihdykään. Itsellä ainakin seura merkkaa hirmu paljon, jos on edes muutama muu äiti mukana on paljon helpompaa, jos taas porukka on enemmän miesvoittoista (työn takia usein käy näin...) jätän väliin ja annan miehelle vähän omaa aikaa mennä (:
 
Mä en ole käynyt, enkä tunne jääneeni paitsi mistään :) Mieskin on viihtynyt hyvin kotona, vaikka olenkin patistanut häntä liikkeelle aina välillä.

Mä olen käynyt shoppailemassa, kavereiden kanssa ravintolassa syömässä, leffassa, miehen ja koirien kanssa pitkillä kävelyillä uusilla alueilla yms. :)
 
Kävin välillä lähinnä tapaamassa alkuillasta ystäviä jossain terassilla tai muussa illanistujaisissa. Lähdin kyllä aina aika aikaisin pois, viimeistään siinä vaiheessa kun huomasin, että väki alkaa olla jo aika kännissä. Ei vain jaksanut yhtään kiinnostaa enää siinä vaiheessa kuunnella ihmisten sössötyksiä ja väsykin alkoi painaa.
Viimeisellä kolmanneksella en enää sitten juurikaan käynyt ihan siitä syystä etten vain jaksanut. Eipä tuo haitannut yhtään. Pikemminkin oli helpostus, että ei tarvinut lähteä.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Marsipaani78:
Oon yrittänyt näyttää itselleni ja ehkä vähän muillekin että iltamenoista voi nauttia myös "tässä tilassa", mutta tänään se oli jotenkin erityisen vaikeaa.

Miksi sinulla on tarve näyttää? Ihmettelen sitä ettei raskaus "saisi tuntua missään". Itseäni ei voisi vähempää kiinnostaa känniläisten seura, olen ollut muutamassa työporukan saunaillassa ja siinä se. Olen ollut myös erittäin huonoointinen koko raskauden ajan, joten en senkään puolesta olisi edes pystynyt moiseen.

Alkuperäinen kirjoittaja Marsipaani78:
Tavattiin illan aikana useita miehen sinkkukavereita, ja tuntui että mun toivottiinkin lähtevän kotiin sieltä.

Vai koitko vain itsesi ulkopuoliseksi?

Häntä pystyyn! Keskityt nyt itsesi hemmotteluun ja vauvaan. Tehkää jotain mukavaa miehesi kanssa, käykää kylpylässä, elokuvissa tms. Jos on rahaa käydä baareissa, niin on rahaa käyttää sitä myös muuhun, laadukkaampaan viihteeseen ;) Sanoit olevasi yksinäinen, oletteko kaveripiirin ensimmäinen vauvautunut pari? Kavereita tehdään ja se vaatii oma-aloitteisuutta. Meillä vauvan saaneilla tuntuu olevan jonkinlainen näkymätön "klubi" eli itse olen kokenut yllättävänkin helpoksi tehdä "kahvittelu ja vaunulenkki" tuttavuuksia samassa tilanteessa olevien kanssa.
 
En ole juurikaan käynyt ulkona raskautumisen jälkeen, tosin en ole viimeiseen viiteen vuoteen muutenkaan ollut enää mikään bilehile. Kai sitä vanhenee ;) Nyt raskauden aikana ei ole kertakaikkiaan huvittanut eikä oikein jaksattanutkaan, myös tällä toisella kolmanneksella olen ollut tosi väsynyt, vaikka kaikki hehkuttaa kuinka ovat elämänsä kunnossa. Puuh!

Minä en haluaisi äitiytymiseni myötä ihan kokonaan hukkua siihen näkymättömään klubiin eli pelkkään vaunulenkki-kahvitteluajatukseen muiden äiti-ihmisten kanssa. Varmaan olen näin ensiraskaudessani naiivi, mutta haluaisin kuvitella, että minua vielä kiinnostaisivat muutkin asiat kuin vauvankakka yms. Varmaan kaikki äidit eivät olekaan pelkästään vauva- ja lapsiasioista kiinnostuneita, mutta minua ärsyttää jo nyt suunnattomasti se, että kaveripiirini aiemmin äitiytyneet tuntuvat ajattelevan, että nyt ei enää tarvitse puhua niin mistään muusta kuin lapsista ja lapsiin liittyvistä asioista. No, onneksi on vielä sinkku- ja/tai lapsettomiakin ystäviä, jotta joskus voi puhua muustakin...

Ja anteeksi, jos loukkasin jotakuta äskeisellä, ei ollut tarkoitus. Oli vain pakko päästä hieman valittamaan siitä, että eräät ystäväni uskovat, että AINOA kiinnostukseni kohde sijaitsee vatsassani :(
 
Minä taas tykkään käydä muuten viihteellä, mutta minun viihteeseeni kuuluu valitettavasti alkoholi. Mitään hinkua ei ole lähteä siis baariin selvinpäin ja nyt raskausaikana kun alkoholi on pannassa, niin niin on baaritkin. Olen siis kotihiiri odotusaikana. Harmillista tässä on se, että kun taas en ole raskaana, niin kaverit on unohtaneet minut tai kuvittelevat, etten enää lähde kun on lapsia kotona. Minulle ei kuitenkaan ole mikään este lähteä silloin tällöin "viihteelle" vaikka lapsia onkin. Viihdyn todella hyvin kotona lasten kanssa, mutta kyllä viihdyn välillä kavereiden seurassakin rilluttelemassa... Harmi vaan kun sitä kutsua ei käy. Minäkään en kestä mitään mammakerhoja, joissa mammat höpöttävät, kuinka ei jaksa aina vain muita mammoja, jotka puhuvat kaikista lapsiasioista koko ajan ja sitä he siellä kuitenkin tekevät. :D En siis osallistu mammakerhoihin, joten aika lailla lasten kanssa vain olen kun ei tässä muutakaan seuraa saa... Onneksi näiden lasten kanssa ei tarvitse sentään keskustella vain lapsiasioista vaan lapsille voin sentään jutella melkein vaikka mitä muuta, eikä neuvotella mitään vaipoista, vaunuista, kaukaloista, haalareista, tuttipulloista... ;)
 
Niin.. kyllä "lapsellisten" kanssa puhutaan muustakin kuin lapsista, tai ainakin niin minun tuttavapiirissäni. Lapsista ja niihin liittyvistä asioista jutellaan myös, tietenkin, onhan se aspekti suuri osa omaa elämää.

No, jokainen tyylillään! Tärkein että löytää niitä juttuja joiden parissa viihtyy ja vältyy yksinäisiltä fiiliksiltä.
 
Alkuperäinen kirjoittaja liuku.:
Mulla ei ole miestä ja hyvä niin :)

Liuku rv 23+1

Mulla on mies työkomennuksella ensimmäiset 3 raskauskuukautta. Meno oli sovittu jo kauan sitten, joten sitä ei voitu siirtää saati perua. Oli kyllä paikalla kun plussa tuli tikkuun, mutta ei pääse yhteenkään alkuraskauden ultran tai neuvolakäyntiin. Käynnissäoleva muodonmuutos mahtaa olla melkoinen yllätys. Kun mies lähti kotoa sinne jäi hoikka puoliso. Kun mies palaa takaisin on vastassa kurvikas ilmestys.
Vähän on yksinäistä käydä läpi nämä vaiheet, etenkin kun en aio kertoa asiasta kenellekään perheen ulkopuoliselle ennen rv 12+:ta.
 

Yhteistyössä