Yksinäisyys/En osaa mitään. :(

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja vierailija
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
V

vierailija

Vieras
Moi, tääl on 13 vuotias tyttö Hesasta. Ongelmana on se että mul ei oo yhtäkään kaveria/ystävää, ja en osaa liikkua julkisilla paikoilla yksin. Elämän tilanne on tosi huono mut siitä huolimatta musta tuntuu et kaikki on niin itsenäisiä jo täs iässä ja vanhemmatkaa ei oikee auta mua ja odottaa multa liikaa. Ahdistun tosi helposti esim. Kaupassa käynti ahdistaa mietin jopa mihin pitää katsoa kun oon jonossa ja epäilen et vartiat luulee mua varkaaks tai jotai, suunnittelen jopa mitä ostan ja tarkistan netistä paljon se maksaa etten ota liian vähän rahaa, suunnittelen mistä kävelen ja mietin missä ne tuotteet on ettei tarvi etsiä. En uskalla ostaa edes irtokarkkia koska pelkään pienimpiäkin liikkeitä ja luulen et näytän oudolta kaupassa ku oon nii jännittynyt. Julkisilla on haastavaa liikkua. En uskalla käydä itsenäisesti shoppailemassa kauppakeskuksessa koska mietin ulos pääsyä yms. Mulla on muutenki todella huono itsetunto (mua on kiusattu 7 vuotta) johtunee siitä. Harrastuksia on ollu mut ei moneen vuoteen eikä tällä hetkellä (monesta syystä) nyt yritän päästä harrastuksiin jos saisin vaikka kavereita ja tulis vaihtelua ja itsenäisyyttä lisää. Nykyää istun kotona 4 seinän sisällä mun vanhempien ja lemmikkien kanssa (isosisko lastenkodissa mul on sitä hirvee ikävä ollaa jouduttu olee erossa 1-2 vuotta enkä oo nähny sitä, ollaa tosi läheisiä ja mul on hirvee ikävä sitä.) ei oo provo ja kaipaan vertais tukea ja vinkkejä.
 
Osaathan sä.

Kirjoitat ymmärrettävästi vaikka käytätkin nyky/murresanoja ja välimerkitkin ovat hallussa.

Etsi ystäviä nuorille tarkoitetuista chateistä. Ja kun samanhenkisiä löytyy, tavatkaa koko poppoolla ja silloin sit rohkeutta peliin ja myös menet paikalle.

(kahdenkeskeisiä tapaamisia ehdottelevat kannattaa toki miettiä tarkasti mahdollisten namu/mamusetien varalta)
 
Osaathan sä.

Kirjoitat ymmärrettävästi vaikka käytätkin nyky/murresanoja ja välimerkitkin ovat hallussa.

Etsi ystäviä nuorille tarkoitetuista chateistä. Ja kun samanhenkisiä löytyy, tavatkaa koko poppoolla ja silloin sit rohkeutta peliin ja myös menet paikalle.

(kahdenkeskeisiä tapaamisia ehdottelevat kannattaa toki miettiä tarkasti mahdollisten namu/mamusetien varalta)
No en nyt mielellään sopis tapaamisia tuntemattomien kanssa ku ei voi tietää onko ne luottamuksen arvosia... En luota ihmisiin enää, on tullu niin monta pettymystä ihmisten kohdalla et...
 
Osaathan sä.

Kirjoitat ymmärrettävästi vaikka käytätkin nyky/murresanoja ja välimerkitkin ovat hallussa.

Etsi ystäviä nuorille tarkoitetuista chateistä. Ja kun samanhenkisiä löytyy, tavatkaa koko poppoolla ja silloin sit rohkeutta peliin ja myös menet paikalle.

(kahdenkeskeisiä tapaamisia ehdottelevat kannattaa toki miettiä tarkasti mahdollisten namu/mamusetien varalta)
Meinasin just kommentoida noista namu-mamu-sedistä, mutta olihan se siinä viimeisessä lauseessa. Moni nuori ja vanhempikin solmii sosiaalisia suhteita netissä ja ne ovat ihan yhtä lailla aitoja ihmissuhteita kuin muutkin. Sellaisen kokeilemista suosittelisin kaikille ujoille tai yksinäisille tai muuten vaan seuraa kaipaaville. Mutta tosiaan varsinkin nuorelle ihmiselle muistutuksena, että juuri sen takia kun netti on niin helppo ja hyvä tapa vaihtaa ajatuksia uusien ihmisten kanssa, se on myös helppo ja hyvä tapa niille, joilla ei ole puhtaita jauhoja pussissaan.
 

Yhteistyössä