Yksinäisyys vaivaa

[yksinäinen]

Mikä ihmisiin on mennyt kun ei soitella tai käydä kylässä?Olen saanut monta ystävää netin kautta toisista äideistä mutta ihmetyttää että miksi ei sitten pidetä yhteyttä kun on tutustuttu.Hirveesti vaan halutaan ystäviä mutta koskaan ei oo aikaa tapailla.Itse oon aktiivisesti ollut näihin äiteihin yhteydessä mutta aina kun ehdottaa tapaamista niin on jotain menoa tai muita esteitä.Miks sitten ylipäätään etsii ystäviä jos ei oo aikaa niitä tavata?Nytkin olis kiva jos joku soittais tai tulis käymään mutta mitään ei mistään kuulu, alan olla tosi kypsä tähän yksinoloon.Itse lähdin sillä mielellä netistä ystäviä etsimään että olis joku jonka kanssa jutella ja heitä tapailla puhelis kun olen luonteeltani ja yksinäisyys vaivasi.

 

[samaan törmännyt]

Olen huomannut myös saman, kun olen tutustunut netin kautta uusiin ihmisiin. Jutellaan kyllä mesessä ja kirjotellaan meilejä, mutta jos ehdottaa tapaamista, ei koskaan löydy aikaa. Ja monta kertaa on treffit sovittu, mutta perutaan viime hetkellä, siis tämä toinen peruu aina. Tällaisia ystäviä olen löytänyt useita. Pahoitan mieleni joka kerta, varsinkin, jos olen nähnyt jotain vaivaa esim. leiponut tms.
Yksinäistä on, mutta onneks syksyllä tulee muutosta yksinäisyyteen, kun alkaa rutiini. Poika menee hoitoon ja itse jatkan opiskelua.

 

[niinpä]

No sama vähän täälläkin.Osan kanssa ykspuoleista ja tuntuu turhauttavalta.
Ap:mistäpäin oot?

 

[Mii]

Kuin myös. Elämä on.

 

[Yksinäinen]

Helsingistä,idästä

 

[Näin meillä]

No etkö juuri itse sanonut, että aina on jotain esteitä. Niin on yleensä minullakin. Elämä on niin kiireistä nykyään. Aina on jotain tekemistä. Ei kyllä jää paljon aikaa ketään tapailla ja se mitä jää on jaettava myös omien sukulaisten kesken.

 

[Yksinäinen]

Mutta miksi sitten ylipäätään etsiä uusia ystäviä jos tilanne on tuo ettei ehdi tapailla tai edes soitella?Jokaisen tulis myös muistaa että hyvät ystävät ovat kullan arvoisia ja heille pitäisi löytyä elämästä myös jonkunlainen aika kaiken kiireenkin keskellä.

 

[Samaan törmännyt]

Helsingistä,idästä

Asustelen Espoossa.

 

[vieras]

Joskus on aikaa joskus ei.Moni on lomalla tällä hetkellä,sairastelua tms.Ystävyys kestää vaikka ei aina ehtisi näkemään,aina voi meilata tai pirauttaa? Sitapaitsi on sellaisia ihmisiä jotka eivät välitä tavata niin usein?

 

[Äiti-Kengu]

Mutta miksi sitten ylipäätään etsiä uusia ystäviä jos tilanne on tuo ettei ehdi tapailla tai edes soitella?Jokaisen tulis myös muistaa että hyvät ystävät ovat kullan arvoisia ja heille pitäisi löytyä elämästä myös jonkunlainen aika kaiken kiireenkin keskellä.

Sitä minäkin välillä ihmettelen
:/

 

[Vieras]

Ehkä nää nettiystävät on sitten loppupelissä kuitenkin ihmisten mielestä vähän arvelluttavia.

 

[samaan törmännyt]

Joskus on aikaa joskus ei.Moni on lomalla tällä hetkellä,sairastelua tms.Ystävyys kestää vaikka ei aina ehtisi näkemään,aina voi meilata tai pirauttaa? Sitapaitsi on sellaisia ihmisiä jotka eivät välitä tavata niin usein?

Ei ole kyse vaan tästä hetkestä, vaan näin tapahtuu joka vuoden aikaan. Usein? Mikä on usein? Jos edes kerran puolessa vuodessa näkis, mutta ei sitäkään.. Olen varmaan vuoden kirjotellut yhden äidin kanssa,joka siis hoitovapaalla, ollaan nähty kerran.. ja näitä hänen taholtaan peruttuja kertoja ainakin 10..

 

[samaan törmännyt]

Ehkä nää nettiystävät on sitten loppupelissä kuitenkin ihmisten mielestä vähän arvelluttavia.

Kyllä mäkin välillä mietin, että mnkälinen tyyppi siellä on, mutta harvoin mitään friikkejä on, kaikkihan me ollaa ihmisiä ja erilaisia, onneks. Miks sitten etsiä netistä ystäviä, jos pelkää niiden tapaamista?

 

[Yksinäinen]

Samaa minäkin ihmettelen "samaan törmänneen kanssa".

 

[vieras]

Joskus on aikaa joskus ei.Moni on lomalla tällä hetkellä,sairastelua tms.Ystävyys kestää vaikka ei aina ehtisi näkemään,aina voi meilata tai pirauttaa? Sitapaitsi on sellaisia ihmisiä jotka eivät välitä tavata niin usein?

Ei ole kyse vaan tästä hetkestä, vaan näin tapahtuu joka vuoden aikaan. Usein? Mikä on usein? Jos edes kerran puolessa vuodessa näkis, mutta ei sitäkään.. Olen varmaan vuoden kirjotellut yhden äidin kanssa,joka siis hoitovapaalla, ollaan nähty kerran.. ja näitä hänen taholtaan peruttuja kertoja ainakin 10..

No mä näen muutamaa ystävää 1-2krt/vuodessa,asuvat 100km päässä.Aina tapaamiset ei onnistu,tulee sairastelua,väsyttää tai on muita kiireitä (opiskelu/työ).Ei silti loukkaannuta,koska perheellisen elämä on sellaista.Aina ei (tai usein) asiat mene niinkuin on suunniteltu.

 

[piituli]

samaa ihmettelen minäkin.Täälläkin moni hakee uusia ystäviä ja kun vastaat tai laitat yv:tä niin ei kyllä vastata.Miksi laittaa ilmoitus jos ei ole aikomuskaan vastata?

 

[samaan törmännyt]

Joskus on aikaa joskus ei.Moni on lomalla tällä hetkellä,sairastelua tms.Ystävyys kestää vaikka ei aina ehtisi näkemään,aina voi meilata tai pirauttaa? Sitapaitsi on sellaisia ihmisiä jotka eivät välitä tavata niin usein?

Ei ole kyse vaan tästä hetkestä, vaan näin tapahtuu joka vuoden aikaan. Usein? Mikä on usein? Jos edes kerran puolessa vuodessa näkis, mutta ei sitäkään.. Olen varmaan vuoden kirjotellut yhden äidin kanssa,joka siis hoitovapaalla, ollaan nähty kerran.. ja näitä hänen taholtaan peruttuja kertoja ainakin 10..

No mä näen muutamaa ystävää 1-2krt/vuodessa,asuvat 100km päässä.Aina tapaamiset ei onnistu,tulee sairastelua,väsyttää tai on muita kiireitä (opiskelu/työ).Ei silti loukkaannuta,koska perheellisen elämä on sellaista.Aina ei (tai usein) asiat mene niinkuin on suunniteltu.

Hiukan eri asia, jos asutaan 100km päässä, että ei nähdä usein. On mullakin vanhoja pitkäaikasia ystäviä 500km päässä, ja nähdään hyvä, jos kerta vuodessa.
Nyt puhutaan äideistä, jotka hakevat päiviinsä seuraa n. 30km säteellä ja silti ei kiinnosta/ehditä nähdä. Miks laitetaan ystävänhaku ilmoituksia, jos ei aijota edes pitää yhteyttä ja tavata?

 

[Yksinäinen]

Joskus on aikaa joskus ei.Moni on lomalla tällä hetkellä,sairastelua tms.Ystävyys kestää vaikka ei aina ehtisi näkemään,aina voi meilata tai pirauttaa? Sitapaitsi on sellaisia ihmisiä jotka eivät välitä tavata niin usein?

Ei ole kyse vaan tästä hetkestä, vaan näin tapahtuu joka vuoden aikaan. Usein? Mikä on usein? Jos edes kerran puolessa vuodessa näkis, mutta ei sitäkään.. Olen varmaan vuoden kirjotellut yhden äidin kanssa,joka siis hoitovapaalla, ollaan nähty kerran.. ja näitä hänen taholtaan peruttuja kertoja ainakin 10..

No mä näen muutamaa ystävää 1-2krt/vuodessa,asuvat 100km päässä.Aina tapaamiset ei onnistu,tulee sairastelua,väsyttää tai on muita kiireitä (opiskelu/työ).Ei silti loukkaannuta,koska perheellisen elämä on sellaista.Aina ei (tai usein) asiat mene niinkuin on suunniteltu.

Hiukan eri asia, jos asutaan 100km päässä, että ei nähdä usein. On mullakin vanhoja pitkäaikasia ystäviä 500km päässä, ja nähdään hyvä, jos kerta vuodessa.
Nyt puhutaan äideistä, jotka hakevat päiviinsä seuraa n. 30km säteellä ja silti ei kiinnosta/ehditä nähdä. Miks laitetaan ystävänhaku ilmoituksia, jos ei aijota edes pitää yhteyttä ja tavata?

 

[vieras]

Onpas mielenkiintoinen keskustelunavaus, vaikka vanha onkin. Ihan kuin omia ajatuksia lukisi... ystäväilmoituksista kyllä harvemmin mitään pysyvää on minullekaan poikinut - ja kokemusta kyllä niistä paljonkin on. Kai tutustumisen alussa on sitten helpompi tehdä lopulliset oharit, kuin jos ois tunnettu jo vuosikausia? Onko monille ihmisille ystävyyssuhteet jonkinlaista kertakäyttökamaa nykyisin, aina voi uusia saada vanhojen tilalle?

 

[Näkijä.]

No entäs jos ihmiset haluaa pitää ystävyyden netissä? Joillekin ihmisille saattaa olla vaikeaa olla tutun ihmisen kanssa kasvotusten. Minulle taas on vaikeaa esim. puhua puhelimessa, vaikka kyseessä olisi oma äiti! Ehkä myös nettiystääviin halutaan pitää väliä. Onko mahdollista? Monet asiat oma helpompia, jos niistä puhutaan anonyymisti tai ei-kasvotusten. Ihmiset ovat nykyään hyvin varovaisia...? Itse olen tällä hetkellä kovin yksinäinen, mutta koen haavoittuvassa mielessäni netin ainoaksi tavaksi jolla uskallan ihmisiin tutustua. Enkä pidä mahdottomana että haluan sen jatkossakin pysyvän netissä... Kukin omalla intensiviteetillään.