Yksinäisyys

[LonelyStar]

Tuntuu niin pahalta ettei mulla ole ystäviä...Se jota pidin parhaana ystävänäni lopetti yhteydenpidon, ei jaksa eikä muka ehdi pitää yhteyttä...
Muistan kyllä hyvin kun itsellään oli vaikeaa tuin ja yritin auttaa, mutta kun olen itse samassa tilanteessa ei apua tai muutakaan kuulu :| Musta tosi epäreilua! Muutenkaan mulla ei ole ystäviä, olen lasten myötä syrjäytynyt täysin sosiaalisesta elämästä, koska kärsin sosiaalisten tilanteiden pelosta. Lääkitys on, muttei tunnu auttavan, sama kuin ottaisin vitamiineja...

 

[bdt]

Mitäpä jos pikku pikku hiljaa hakeutuisit niihin sosiaalisiin tilanteisiin. Ensin sellaisiin joista pääset livahtamaan oman tahtosi mukaan pois, sitten sellaisiinkin joissa on oltava muiden ehdoilla. Pienen pienin askelin . Juttelu ammattiauttajan kanssa voisi auttaa alkuun.
Anteeksi epäpätevä analyysini mutta en usko että lääkkeet poistavat ongelmaa, ne ehkä auttavat oireisiin .Hoida ongelma.

 

[mimmu-m]

Juurikin laitoin "kaverihaku" ilmoituksen... Meilailepas jos haluat m.mimmuska@luukku.com Tiedän kyllä, ainankin osittain, mistä puhut...

 

[mie vaan]

Kokemuksesta voin kertooa, et moni ei tiedä miten suhtautua toisen vaikeisiin aikoihin ja tuntee itsensä riittämättömäksi.
Lääkkeet ei ole aina se paras ratkaisu, vaan pitäisi vaan itse jaksaa tehdä töitä sen eteen, että saisi keskusteluapua ns. ammattilaiselta. Tämä tosin nykyään on aika vaikeaa mutta tulos kuitenkin palkitsee sen eteen tehdyn työn.

Ja mulla ainakin vaikeiden hetkien rauhoituttua ystävätkin palasivat. Ihmiset vaan eivät osaa oikein käsitellä toisen pahaa oloa, vaikka kuinka haluaisivat.

Kovasti voimia sinulle =)

 

[LonelyStar]

kiitos vastauksista!! Menen kyllä psykiatrille lähiaikoina, jospa lääkitystä muutettaisiin