V
vierailija
Vieras
Yksinhuoltaja ja pitkäaikaistyötön elävät köyhyysrajan alapuolella jatkuvasti veitsen terällä: "Julmaa sanoa, että se on ihmisestä itsestään kiinni"
Tutkijan mukaan köyhyyden kierteestä voi päästä irti, mutta se on vaikeaa.
Perjantai
27.1.2018 klo 09:45
Tinna Pehkonen on 3,5-vuotiaan Noelin yksinhuoltaja. Perhe elää köyhyysrajan alapuolella. "Se on aika kuumottavaa, kun tulee sellainen tilanne, että pitää lähteä yöllä lapsen kanssa taksilla sairaalaan. Mitä, jos rahat eivät riitä taksiin?" Tinna pohtii.Janne Langen / Yle
Annu Laine
Tilastokeskuksen sivuilla(siirryt toiseen palveluun).
Lähes 700 000 suomalaista kuuluu samaan ryhmään kuin Tarja. Heidän tulonsa jäävät alle 60 prosenttiin suomalaisten keskitulosta eli mediaanista.
Tarjan tulot koostuvat työmarkkinatuesta ja asumistuesta. Kun rahat loppuvat – yleensä viimeistään viikkoa ennen kuun loppua – alkaa piinaviikko. Silloin Tarja hakee usein apua leipäjonoista ja kirkolta.
– Ei saisi tapahtua mitään yllättävää. Sitä elää koko ajan veitsen terällä, pelkää, jos tuleekin jokin hätätapaus. Piinaviikolla minä pysyn vain täällä mökissäni. Se käy raskaaksi, kun sitä jatkuu vuosikausia.
Mutta onko Tarja köyhä? Keskustelupalstojen perusteella moni suomalainen on valmis sanomaan, ettei Suomessa köyhyyttä olekaan.
köyhyyskyselyn(siirryt toiseen palveluun) mukaan iso osa hyvätuloisista ajattelee, että köyhyys on köyhän omaa syytä. Köyhyystutkija Isolan mukaan köyhät reflektoivat paljon itseään: Mitä olisin voinut tehdä toisin, että en olisi köyhä? Olisinko voinut osata kouluttautua paremmalle alalle tai olla menemättä naimisiin väärän ihmisen kanssa? Olisinko jotenkin voinut vaikuttaa siihen, ettei sairaus olisi puhjennut?
Kuka vain voi sairastua yhtäkkiä vakavasti, menettää työnsä tai esimerkiksi lapsi voi syntyä vammaisena, Isola huomauttaa.
– On hyvin paljon sellaisia olosuhteita, joissa on todella julmaa sanoa, että se on ihmisestä itsestään kiinni.
Löytyykö töitä tekevälle?
34-vuotias Tinna Pehkonen latoo Prisman hyllyiltä kärryihin purkkihernekeittoa ja vessapaperia. 3,5-vuotias Noel-poika istuu kärryissä ja katsoo tarkasti vierestä.
Kännykän laskin laskee hinnat yhteen. Näin vältytään siltä, etteivät rahat riitäkään kassalla.
Tinna saa kuukausittain työmarkkinatukea, asumistukea, Kelan elatustuen ja lapsilisää. Toimeentulotukea, joka on ollut muutamia kymmeniä euroja kuussa, hän ei saa nyt moneen kuukauteen veronpalautusten takia. Tinnan tulot verojen jälkeen ovat noin 1450 euroa.
Turkka Korkiamäki / Yle
Yksinhuoltajana Tinna jää köyhyysrajan alapuolelle.
– Se on aika kuumottavaa, kun tulee sellainen tilanne, että pitää lähteä yöllä lapsen kanssa taksilla sairaalaan. Mitä, jos rahat eivät riitä taksiin? Tinna pohtii.
Tinna on ollut työttömänä noin vuoden. Hän valmistui ennen työttömäksi jäämistään nuoriso-ohjaajaksi, mutta ei ole saanut alalta töitä ilman työkokemusta. Noidankehä on valmis.
“Jos työttömyys jatkuu pitkään, sitä voi jäädä sohvan pohjalle siksi koska tulee sellainen olo, ettei ole minkään arvoinen.”
TINNA PEHKONEN
Tinna on hakenut myös monia muita töitä. Siivoojaksi hän ei ole päässyt, koska on ylikouluttautunut. Yksinhuoltajuus rajoittaa myös jonkin verran töitä, joita hän voi ottaa vastaan. Suurinta kamppailua Tinna käy synnytyksen jälkeisen masennuksen kanssa, josta hän toipuu yhä.
– Kaikkialla toitotetaan, että kyllä töitä tekevälle löytyy. Se ei todellakaan ole totuus. Siitä tulee silti sellainen olo, että mikä minussa oikein on vikana, kun minä en pääse töihin, vaikka kaikki muut pääsevät, Tinna sanoo.
Ihmisillä on usein työttömistä sellainen mielikuva, että he vain makaavat laiskana sohvalla ja nostelevat tukia oikealta ja vasemmalta, Tinna kuvailee. Tinna yrittää pysyä masennuksestaan huolimatta aktiivisena. Hän kirjoittaa blogia, tekee käsitöitä ja käy viikoittain yksinhuoltajien tapaamisissa.
– Useimmat työttömät tahtoisivat töihin. Jos työttömyys jatkuu pitkään, sitä voi jäädä sohvan pohjalle siksi koska tulee sellainen olo, ettei ole minkään arvoinen, Tinna sanoo.
Työttömyys vaikuttaa itsetuntoon. Kun päälle tulevat vielä asenteet ja ennakkoluulot, ne yhdessä voivat rajoittaa näköalaa, köyhyystutkija vahvistaa.
– Kun työttömyys jatkuu pitempään, voi olla vaikeaa edes irrottautua henkisesti omista vaikeuksistaan ja lähteä haaveilemaan tai kuvittelemaan mahdollisuuksia, Isola sanoo.
Tinna on myös törmännyt netissä kaikenlaisiin neuvoihin köyhille. Esimerkiksi: Älä hanki lapsia.
Janne Langen / Yle
– Ei elämää voi kuitenkaan suunnitella kokonaan etukäteen sillä ajatuksella, että olen lopun elämääni keskituloinen, Tinna toteaa.
Toinen Tinnan keskustelupalstoilta löytämä neuvo: Muuta halvempaan asuntoon. Tinna ja Noel asuvat helsinkiläis-lähiössä Maunulassa kaupungin vuokra-asunnossa. Kahden huoneen ja keittiön vuokra on 700 euroa.
– Jos muuttaisin pois Helsingistä jonnekin halvemmalle paikkakunnalle, olisin siellä aivan yksin Noelin kanssa. Ei siinä ole mitään järkeä minun jaksamiseni kannalta. Elämäni ja tukiverkkoni ovat täällä.
Onko kaikilla samat mahdollisuudet?
Suomessa noin 100 000 lasta kasvaa köyhyydessä. Noel-poika on yksi heistä.
Köyhyyden periytyminen on yleistä. Myös Tinna on köyhästä perheestä. Samaten Tarja.
Vielä joitakin vuosia sitten Tarjan nyt jo aikuisen tyttären tilanne näytti siltä, että hän toistaa Tarjan tarinaa. Nyt hänellä menee jo huomattavasti paremmin, Tarja kertoo.
“Voi olla vaikeaa kuvitella kohdalleen minkäänlaista muuta elämää kuin se, missä on kasvanut.”
ANNA-MARIA ISOLA
Voiko köyhyyden kierteestä päästä?
Köyhyystutkija Isolan mukaan se on vaikeaa, mutta mahdollista.
– Jos köyhä itse aprikoi sitä, se on jo todella paljon. Niukkuusteorian mukaan köyhän ihmisen kapasiteetti on rajoittunut. Hän ei pysty ajattelemaan mitään muuta kuin selviytymistä. Se juuri on paradoksaalista köyhyyden kohdalla, koska silloin pitäisi pystyä näkemään mahdollisuuksia.
– Kouluissa pitäisi käyttää varoja siihen, että lapset pääsisivät tapaamaan vierailijoita, jotka kertovat erilaisista mahdollisuuksista, tekevät ne näkyviksi ja ovat rohkaisevia esimerkkejä. Kaikenikäisiä ihmisiä pitäisi rohkaista vaikuttamiseen ja antaa mahdollisuus jättää jälki ympärilleen. Kun saa vaikuttaa, on todennäköisempää että vaikuttuu ja näköpiiriin voi avautua mahdollisuuksia.
Kaikilla ei ole Suomessa samat mahdollisuudet menestyä, Isola sanoo, vaikka se voidaan saada ehkä paperilla näyttämään siltä.
Turkka Korkiamäki / Yle
– Huono-osaisten äitien lapset altistuvat riskeille vertaisiaan enemmän jo kohdussa. Kun vielä taloudellisesti eriarvoisissa asemissa elävät ihmiset eristäytyvät toisistaan omiin ryhmiinsä, kun he eivät koskaan tapaa ketään muita kuin kaltaisiaan, voi olla vaikeaa kuvitella kohdalleen minkäänlaista muuta elämää kuin se, missä on kasvanut.
Tinna tiedostaa sen, että myös Noelista voi tulla köyhä.
– Toivon kuitenkin, että Noelilla olisi vähän helpompaa kuin meillä, ettei hän olisi ihan näin köyhä kuin me nyt olemme, Tinna miettii.
Tutkijan mukaan köyhyyden kierteestä voi päästä irti, mutta se on vaikeaa.
Perjantai
27.1.2018 klo 09:45
Tinna Pehkonen on 3,5-vuotiaan Noelin yksinhuoltaja. Perhe elää köyhyysrajan alapuolella. "Se on aika kuumottavaa, kun tulee sellainen tilanne, että pitää lähteä yöllä lapsen kanssa taksilla sairaalaan. Mitä, jos rahat eivät riitä taksiin?" Tinna pohtii.Janne Langen / Yle
Annu Laine
Tilastokeskuksen sivuilla(siirryt toiseen palveluun).
Lähes 700 000 suomalaista kuuluu samaan ryhmään kuin Tarja. Heidän tulonsa jäävät alle 60 prosenttiin suomalaisten keskitulosta eli mediaanista.
Tarjan tulot koostuvat työmarkkinatuesta ja asumistuesta. Kun rahat loppuvat – yleensä viimeistään viikkoa ennen kuun loppua – alkaa piinaviikko. Silloin Tarja hakee usein apua leipäjonoista ja kirkolta.
– Ei saisi tapahtua mitään yllättävää. Sitä elää koko ajan veitsen terällä, pelkää, jos tuleekin jokin hätätapaus. Piinaviikolla minä pysyn vain täällä mökissäni. Se käy raskaaksi, kun sitä jatkuu vuosikausia.
Mutta onko Tarja köyhä? Keskustelupalstojen perusteella moni suomalainen on valmis sanomaan, ettei Suomessa köyhyyttä olekaan.
köyhyyskyselyn(siirryt toiseen palveluun) mukaan iso osa hyvätuloisista ajattelee, että köyhyys on köyhän omaa syytä. Köyhyystutkija Isolan mukaan köyhät reflektoivat paljon itseään: Mitä olisin voinut tehdä toisin, että en olisi köyhä? Olisinko voinut osata kouluttautua paremmalle alalle tai olla menemättä naimisiin väärän ihmisen kanssa? Olisinko jotenkin voinut vaikuttaa siihen, ettei sairaus olisi puhjennut?
Kuka vain voi sairastua yhtäkkiä vakavasti, menettää työnsä tai esimerkiksi lapsi voi syntyä vammaisena, Isola huomauttaa.
– On hyvin paljon sellaisia olosuhteita, joissa on todella julmaa sanoa, että se on ihmisestä itsestään kiinni.
Löytyykö töitä tekevälle?
34-vuotias Tinna Pehkonen latoo Prisman hyllyiltä kärryihin purkkihernekeittoa ja vessapaperia. 3,5-vuotias Noel-poika istuu kärryissä ja katsoo tarkasti vierestä.
Kännykän laskin laskee hinnat yhteen. Näin vältytään siltä, etteivät rahat riitäkään kassalla.
Tinna saa kuukausittain työmarkkinatukea, asumistukea, Kelan elatustuen ja lapsilisää. Toimeentulotukea, joka on ollut muutamia kymmeniä euroja kuussa, hän ei saa nyt moneen kuukauteen veronpalautusten takia. Tinnan tulot verojen jälkeen ovat noin 1450 euroa.
Turkka Korkiamäki / Yle
Yksinhuoltajana Tinna jää köyhyysrajan alapuolelle.
– Se on aika kuumottavaa, kun tulee sellainen tilanne, että pitää lähteä yöllä lapsen kanssa taksilla sairaalaan. Mitä, jos rahat eivät riitä taksiin? Tinna pohtii.
Tinna on ollut työttömänä noin vuoden. Hän valmistui ennen työttömäksi jäämistään nuoriso-ohjaajaksi, mutta ei ole saanut alalta töitä ilman työkokemusta. Noidankehä on valmis.
“Jos työttömyys jatkuu pitkään, sitä voi jäädä sohvan pohjalle siksi koska tulee sellainen olo, ettei ole minkään arvoinen.”
TINNA PEHKONEN
Tinna on hakenut myös monia muita töitä. Siivoojaksi hän ei ole päässyt, koska on ylikouluttautunut. Yksinhuoltajuus rajoittaa myös jonkin verran töitä, joita hän voi ottaa vastaan. Suurinta kamppailua Tinna käy synnytyksen jälkeisen masennuksen kanssa, josta hän toipuu yhä.
– Kaikkialla toitotetaan, että kyllä töitä tekevälle löytyy. Se ei todellakaan ole totuus. Siitä tulee silti sellainen olo, että mikä minussa oikein on vikana, kun minä en pääse töihin, vaikka kaikki muut pääsevät, Tinna sanoo.
Ihmisillä on usein työttömistä sellainen mielikuva, että he vain makaavat laiskana sohvalla ja nostelevat tukia oikealta ja vasemmalta, Tinna kuvailee. Tinna yrittää pysyä masennuksestaan huolimatta aktiivisena. Hän kirjoittaa blogia, tekee käsitöitä ja käy viikoittain yksinhuoltajien tapaamisissa.
– Useimmat työttömät tahtoisivat töihin. Jos työttömyys jatkuu pitkään, sitä voi jäädä sohvan pohjalle siksi koska tulee sellainen olo, ettei ole minkään arvoinen, Tinna sanoo.
Työttömyys vaikuttaa itsetuntoon. Kun päälle tulevat vielä asenteet ja ennakkoluulot, ne yhdessä voivat rajoittaa näköalaa, köyhyystutkija vahvistaa.
– Kun työttömyys jatkuu pitempään, voi olla vaikeaa edes irrottautua henkisesti omista vaikeuksistaan ja lähteä haaveilemaan tai kuvittelemaan mahdollisuuksia, Isola sanoo.
Tinna on myös törmännyt netissä kaikenlaisiin neuvoihin köyhille. Esimerkiksi: Älä hanki lapsia.
Janne Langen / Yle
– Ei elämää voi kuitenkaan suunnitella kokonaan etukäteen sillä ajatuksella, että olen lopun elämääni keskituloinen, Tinna toteaa.
Toinen Tinnan keskustelupalstoilta löytämä neuvo: Muuta halvempaan asuntoon. Tinna ja Noel asuvat helsinkiläis-lähiössä Maunulassa kaupungin vuokra-asunnossa. Kahden huoneen ja keittiön vuokra on 700 euroa.
– Jos muuttaisin pois Helsingistä jonnekin halvemmalle paikkakunnalle, olisin siellä aivan yksin Noelin kanssa. Ei siinä ole mitään järkeä minun jaksamiseni kannalta. Elämäni ja tukiverkkoni ovat täällä.
Onko kaikilla samat mahdollisuudet?
Suomessa noin 100 000 lasta kasvaa köyhyydessä. Noel-poika on yksi heistä.
Köyhyyden periytyminen on yleistä. Myös Tinna on köyhästä perheestä. Samaten Tarja.
Vielä joitakin vuosia sitten Tarjan nyt jo aikuisen tyttären tilanne näytti siltä, että hän toistaa Tarjan tarinaa. Nyt hänellä menee jo huomattavasti paremmin, Tarja kertoo.
“Voi olla vaikeaa kuvitella kohdalleen minkäänlaista muuta elämää kuin se, missä on kasvanut.”
ANNA-MARIA ISOLA
Voiko köyhyyden kierteestä päästä?
Köyhyystutkija Isolan mukaan se on vaikeaa, mutta mahdollista.
– Jos köyhä itse aprikoi sitä, se on jo todella paljon. Niukkuusteorian mukaan köyhän ihmisen kapasiteetti on rajoittunut. Hän ei pysty ajattelemaan mitään muuta kuin selviytymistä. Se juuri on paradoksaalista köyhyyden kohdalla, koska silloin pitäisi pystyä näkemään mahdollisuuksia.
– Kouluissa pitäisi käyttää varoja siihen, että lapset pääsisivät tapaamaan vierailijoita, jotka kertovat erilaisista mahdollisuuksista, tekevät ne näkyviksi ja ovat rohkaisevia esimerkkejä. Kaikenikäisiä ihmisiä pitäisi rohkaista vaikuttamiseen ja antaa mahdollisuus jättää jälki ympärilleen. Kun saa vaikuttaa, on todennäköisempää että vaikuttuu ja näköpiiriin voi avautua mahdollisuuksia.
Kaikilla ei ole Suomessa samat mahdollisuudet menestyä, Isola sanoo, vaikka se voidaan saada ehkä paperilla näyttämään siltä.
Turkka Korkiamäki / Yle
– Huono-osaisten äitien lapset altistuvat riskeille vertaisiaan enemmän jo kohdussa. Kun vielä taloudellisesti eriarvoisissa asemissa elävät ihmiset eristäytyvät toisistaan omiin ryhmiinsä, kun he eivät koskaan tapaa ketään muita kuin kaltaisiaan, voi olla vaikeaa kuvitella kohdalleen minkäänlaista muuta elämää kuin se, missä on kasvanut.
Tinna tiedostaa sen, että myös Noelista voi tulla köyhä.
– Toivon kuitenkin, että Noelilla olisi vähän helpompaa kuin meillä, ettei hän olisi ihan näin köyhä kuin me nyt olemme, Tinna miettii.
