Yksinhuoltajan "porinaa" :/

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja N&L
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
N

N&L

Vieras
Todella lyhyesti kerrottuna...uusioperheeseemme syntyi vauva joka on tällä hetkellä 8kk ikäinen,olen alusta alkaen hoitanut silmäteräni melko yksin.Mies muuttui :'( Tahtoi pois luotamme kun vauva oli 4kk:den ikäinen ja sitä ennenkin oli melko välinpitämätön kaikkien asioitten suhteen.*syvä huokaisu!* Mies syö nykyisin masennuslääkkeitä,pistänyt elämänsä valumaan kuin hiekka sormien välistä,kerryttää velkaa,lainaa vanhemmiltaan rahaa jotta voisi maksaa elatusmaksut kun emme edes enää asu yhdessä,hän asuu vanhempiensa luona.Hänellä ei ole vuokramaksuja,ei sähkö -vesimaksuja...oman navan elättäminen mahtaa olla kallista.Itse sentään elätän itseni ja eläinten lisäksi neljä lasta josta kolme ovat edellisestä liitostani ja heidän isän kanssa ei ole koskaan ollut ongelmia,olemme pysyneet ystävinä ja kaikki toimii.Olen heidänkin yksinhuoltaja.No-vauvaikäisen kohdalla lastenvalvoja neuvoi että suhdetta pitäisi luoda käymällä usein mutta ei tarvitsis kauan välttämättä olla,mutta nimenomaan usein.Onko noin kerran viikossa tapaamiset usein?,nytkin tosin on mennyt puolitoista viikkoa.Ja neuvottiin myös että tapaamiset olisi hyvä tapahtua täällä lapsen kotona kun on niin pieni kyseessä,imetän,on otettava huomioon muutki lapseni jne.Olen joutunut "herättelemään" miestä koko tämän ajan,että miettisi nyt,koska tulisi katsomaan lastaan jne.En jaksa enää olla "vaatimassa" tapaamisia.Luovutan koko ihmisen suhteen. Eilen tuli sitten erimielisyyksiä puhelimitse kun satuin kysymään miten se on voinut kotona asuessaan kävellä pienen ohi,olla huomioimatta,ottanut tyyliin syliin kun olen vaan työntänyt...hänen mielestään se ei nyt sitten ole mennyt niin eikä kuulema muista tapahtumia.Miehen tapaan suuttui minulle kun puhuin hänen omasta käyttäytymisestään,eipä ollut ensimmäinen kerta. :/ Ja sitten yhtäkkiä kyseli kuinka kauan nämä tapaamiset jatkuu tällain luonani!??! Suunnitteleeko todellakin saavansa pienen lapsen mukaansa vaikka yöksi kun ei ole tähänkää päivään asti ollut hoitamassa lasta.Että se nukuttaisi sen huutaen kun tietää ettei tutit ja tuttipullot kelpaa vaan ainostaan rinnalla menee yöpuulle.Koko lapsen olemassaolon aikana mies on syöttänyt vauvaa ehkä kolme kertaa kun olen lykännyt ruuan nenän eteen.Vaipan on vaihtanut,öööö,joskus.Mies on pysytellyt etäällä ja miettii nyt sittten milloin voisi ottaa luokseen!??! Vauvahan on luonut suhteen joihinki tuttaviinki jopa paremmin kuin isäänsä! Enkä milloinkaan ole ollut esteenä tapaamisille,päin vastoin kun kerran aina joudun kyselee milloin mahdollisesti tulisi taas käymään.Mutta en todellakaan tahdo antaa vielä vauvaa pidemmäksi aikaa hänelle kun on kuitenkin minusta niin riippuvainen ja kiintynyt. :'( Tuntuu epäreilulta,kun ensin saan hoitaa aivan kaiken yksin,ruokkimiset,vaipanvaihdot,neuvolat,nukuttamiset ja aivan kaiken siis,olenhan toki pyytänyt jopa yhden kerran olemaan lapsen kanssa n.pari tuntia ihan päiväsaikaan kun olisin ottanut vähän "omaa aikaa" mutta eipä onnistunut enkä taida pyytääkkää enää ja mies senkun odottaa vauvan kasvavan jotta voisi rupee ottamaan luokseen.Tosin eipä olla tehty edes sopimusta tapaamisista,se kohta jätettiin tyhjäksi.Mutta meneekö kaikki todella näin? Suututtaa!! Aivan omalla käyttäytymisellään on tehnyt minulle selväksi jo monta kuukautta sitten,ettei taida paljon kiinnostaa.Kun tuon sanon ääneen,hän tietysti väittää välittävänsä lapsestaan mutta mielestäni se ei riitä että minulle sanotaan puhelimessa kuinka välittää lapsesta,koska se välittäminen pitäisi myös jossain näkyä.Ei toisten lapsieni isän tarvitse minulle koskaan hokea välittävän lapsistaan koska se on aina näkynyt! En tiedä mikä pointtini oli tätä kirjoittaessani,mutta sainpa purettua asiani vaikka moni seikka jäikin kertomatta. Minä kyllä selviän erosta,pääsen asian ja miehen yli,olen pärjännyt vallan mainiosti tähänki asti ja tulen pärjäämäänki,mutta....olen vain niin hel***in katkera hänen toiminnastaan.Kuinka eka hoetaan ettei mikään tunnu miltään,ei kuulema edes pahalta,ettei mikään hetkauta ja että hänen on lähdettävä pois kun lapsilla ja minulla on parempi olla ilman hänen loukkauksiaan,kylmyyttä,välinpitämyyttään,masennuksiaan. Mutta että tulla sitten myöhemmin vaatimaan jotain minulta?!!? Vaatimaan lasta sitten kun se on "helpompi pakkaus" joka osaa itse kertoa onko nälkä,käy vessassa jne.Saas nährä kuinka tämä asia etenee ja kuinka tässä koko sopassa käy :/
 
Niin se menee monissa perheissä, ei ainoastaan eroperheissä, että isä alkaa ottamaan enemmän vastuuta lapsesta vasta sitten kun vauva aika on ohi. Unohda katkeruus ja keskity nyt siihen, että saatte välit pidettyä edes jonkinlaisina tulevaisuutta ajatellen, sillä lapsellesi isä on kuitenkin hyvä olla olemassa mieluumin sitten myöhään kuin ei milloinkaan. Voimia elämääsi!
 
Isällä on omalta osaltaa velvollisuus pitää yhteyttä lapseensa. Jos ei sitä tee, anna olla. Noin pieni lapsi ei ole vielä pitkään aikaan valmis menemään isälleen yöksi, kun eivät tapaa useammin. Onko teillä yhteishuoltajuus?
 
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Isällä on omalta osaltaa velvollisuus pitää yhteyttä lapseensa. Jos ei sitä tee, anna olla. Noin pieni lapsi ei ole vielä pitkään aikaan valmis menemään isälleen yöksi, kun eivät tapaa useammin. Onko teillä yhteishuoltajuus?

Olen yksinhuoltaja.

Eikä kyseessä ole se,ettenkö antaisi isää tavata lastaan,ei todellakaan.
Mutta että yöksi....miksi ottaa yöksi kun ei muutenkaa luo suhdetta lapseensa?

Siis jo ihan lastakin ajatellen,jolle äiti on tällä hetkellä kaikki kaikessa.
Oma koti tuttu ja turvallinen.Omat rutiinit.Eihän lapsi edes osaa kaivata isäänsä.
Joskus lapsi jopa hieman vierastaa omaa isäänsä :/
 
mä jaksoin lukea ja aivan suututtaa puolestasi, ymmärrän hyvin, valitettavasti et voi oikeen mitään äijän toiminnalle.. muutako yrittää selittää sille uudestaan ja uudestaan et sen pitäs jo nyt alkaa luomaan suhdetta lapseen (olis tietenki pitäny jo aikaa sitten ) miten hän olettaa että lapsi yhtäkkiä isompana pitää miestä niin läheisenä et haluaa kylään, jos ei ole missään vaiheessa hältä oikeen saanut läheisyyttä tai tukea elämässään...
 
Annat isän tavata lasta sovitusti sinun luonasi ja piste. älä ota turhia paineita siitä millainen siä hän on tai millainen haluaisit hänen olevan. Nyt mennään näin ja myöhemmin EHKÄ jotenkin muutoin.
 
KIITOS mm ja "vieras"!! Olette päiväni piristys!

Olen myös ollut sitä mieltä,että suhde lapseen pitäisi luoda heti syntymästä lähtien,eikä odottaa jotta muuttuu "helpommaksi tapaukseksi"...sitten kyllä kiinnostaa kun "tylsä vauva-aika" on ohi ja voi rupee viemään lasta huvipuistoon,pistää istumaan telkkarin ääreen karkkipussin kanssa,itse pyyhkii per***nsä jne.

Mutta nyt kun vauva on täysin riippuvainen vanhemmistaan niin ei tarvi muuta kuin ajatella omaa napaa ja odotella!!!
Aaaargh!!
 
Mitenkäs muilla yksinhuoltajilla? Entä sitten niillä jotka asuvat kauempana lapsen isästä?

Mielelläni lukisin muittenki järjestelyistä,ongelmista,asioista jotka eivät olekkaan menneet oikein suunnitelmien mukaisesti jne.
 
No itse ainakin antaisin olla ja lakkaisin soittamasta ja anelemasta tulla katsomaan omaa lastaan.
Niin tein ite kun ero tuli aikoinaan. Erosta nyt 4 vaiko 5 vuotta. Lapset ovat nähneet isänsä kerran vuodessa, mummolassa kun sinne niitä koitan viedä mahdollisuuksien mukaan. ( aina ei edes ilmesty sinne muksuja katsomaan )

Ja sitten kun isompana haluaa luoda suhdetta lapseen, sen on turha kitistä jos lapsi ei haluakaan mennä yökylään. Kun ei tunne edes isäänsä.
Ehkä se törppö joskus vielä herää ja tajuaa mitä menettää kun ei ole lapsensa elämässä mukana. Mun ex ei sitä vielä ole tähän päivään mennessä tajunnut... toivossa on hyvä elää. Lapset muistavat isänsä, mut eivät juurikaan puhu siitä.
 
Oikeastaan en edes tahtoisi enää tulevan tänne satunnaisesti teeskentelemään jotain "hyvää isää". Yhdessä asuessamme lasta huomioitiin siinä vaiheessa kun oli tuttuja tai sukulaisia käymässä! Sekö riittää että luo kulissin ympärilleen että on välittävä ja huolehtiva isä? Varmaan uskoo siihen jo itsekkin! Sanotaan että rakastaa lastaan koska niin kuuluu sanoa,vaikka teot ja todellisuus puhuu aivan toista! Sitten kun hyväksyn pas**n käytöksen ja välinpitämättömyydestä niin toki silloin rupee "kiinnostamaan".
 
Alkuperäinen kirjoittaja oma vika:
Alkuperäinen kirjoittaja jepjep:
yh:t ovat luusereita

allekirjoitan tämän. minkä takia sitten tehdä lapsi tuollaisen kanssa jos on jo heti ollut nähtävissä miehen "oireet"

Enpä olisi ikinä uskonut,että ihminen voi muuttua niinki nopeasti ja niinki radikaalisti!
Kuin yö ja päivä.
Onhan se masennuskin sairaus.
Minusta ei ainakaan enää ole enää yrittämään auttaa,kun ei mies auta edes itseään.

Ikävää varmaan nähdä kaikessa se negatiivinen puoli...missä kaikki ilo ja saavuttamisen arvoiset asiat!??!

Itse tahdon jatkaa elämääni!
 
Alkuperäinen kirjoittaja N&L:
Alkuperäinen kirjoittaja oma vika:
Alkuperäinen kirjoittaja jepjep:
yh:t ovat luusereita

allekirjoitan tämän. minkä takia sitten tehdä lapsi tuollaisen kanssa jos on jo heti ollut nähtävissä miehen "oireet"

Enpä olisi ikinä uskonut,että ihminen voi muuttua niinki nopeasti ja niinki radikaalisti!
Kuin yö ja päivä.
Onhan se masennuskin sairaus.
Minusta ei ainakaan enää ole enää yrittämään auttaa,kun ei mies auta edes itseään.

Ikävää varmaan nähdä kaikessa se negatiivinen puoli...missä kaikki ilo ja saavuttamisen arvoiset asiat!??!

Itse tahdon jatkaa elämääni!

kummasti se muuttuminen tapahtuu aina niin nopeasti.. vai oisko niin että se mies on aina ollut samanlainen kuin on, nyt sinun silmäsi ovat vain avautuneet?
ja masennus ei ole sairaus, se on selkärangattomuutta!
 
[quote
ja masennus ei ole sairaus, se on selkärangattomuutta!
[/quote]

Meneppä se sanomaan ihmiselle joka heittää kaiken pois,ei arvosta tai iloitse mistään.

Olen toki monesti itsekkin sanonut,että yrittäisi nyt hyvä mies ottaa itseään niskasta kiinni...mutta kunniani siitäkin saan kuulla!

Eikä mun mielestä ole oikein,että minua sitten syytetään huonosta isän roolista kun olen itse yrittänyt kaikkeni ja mies on kuin lapanen joka odottaa lapsenhoidon helpottuvan jolloin voisikin olla kiinnostunut!!?!!
 

Yhteistyössä