Yksinhuoltajuus/yhteishuoltajuus ongelmia..

[Mollla]

Tilanne on tämä: odotan lasta, mutta emme asu lapsen isän kanssa yhdessä. Tarkoituksena on kai kuitenkin yhdessä osallistua lapsen hoitoon. Lapsen isä haluaisi muuttaa yhteen asumaan, mutta en enää edes pidä koko ihmisestä, joten ei se ei ole järkevää. Olemme nykyään kaikesta eri mieltä ja en enää viihdy hänen seurassaan lainkaan.

Nyt mies on alkanut vaatimaan, että lapselle on annettava hänen sukunimensä ja lapsi on kastettava. Itse en kuulu kirkkoon, enkä tunne hänen sukuaan ollenkaan, joten nuo vaatimukset tuntuvat ihan hulluilta. Onko noissa jotain sääntöä, kumpi asioista viime kädessä päättää? Isä varmasti aikoo isyytensä tunnustaa ja vaatii itselleen myös samoja huoltajan oikeuksia kuin minullakin.

 

[vieras]

toi kaste homma menee kait yleensä äidin mukaan, ja jos lapsi asuu sun kanssasi niin ois outoo jos sillä ois se miehen sukunimi (mut tää on vaan mun mielipide)

 

[Johku]

Lapsi seuraa noissa uskontohommissa äitiään, äidillä oikeus päättää uskonnosta ja siten kasteestakin. Samoin sukunimen äiti voi päättää. Ja kun oikein reipas olet ilmoitat maistraattiin vauvan nimen heti kun hän on syntynyt eli ennen kuin miehen isyys on vahvistettu. eipä tarvitse asiaa enään sittemmin vaikkapa lastenvalvojalla puida.

 

[Kylähullu]

Jos äiti ja isä erillään tai vaikka avoliitossakin, kun syntyy, niin silti menee äidin mukaan ellei erikseen haeta isän nimelle. Sitä en tiedä kuinka riitatilanteessa asia ratkaistaan, mutta minusta äidin mukaan nuo asiat näissä tapauksissa menee.

 

[The titityy]

Et aio mennä miehen kanssa yhteen?

Ilman muuta sinun sukunimi ja yksinhuoltajuus. Jos kerran aiot elää lapsen kanssa kaksin.

Näin meillä meni kun lapsi oli minun kanssa. Ei siihen isällä sanomista ole.

 

[kokemusta on]

Et aio mennä miehen kanssa yhteen?

Ilman muuta sinun sukunimi ja yksinhuoltajuus. Jos kerran aiot elää lapsen kanssa kaksin.

Näin meillä meni kun lapsi oli minun kanssa. Ei siihen isällä sanomista ole.

Nimi ja usko on äidin päätettävissä ensisijaisesti, mutta huolto ei. Isälle yleensä annetaan se yhteishuolto jos hän niin tahtoo. Sen katsotaan olevan lapsen etu. Siihen ei vaikuta se asutaanko yhdessä vai ei. Isän niin tahtoessa on lapsesta yhteishuolto, mutta se kenen kanssa lapsi asuu on lähihuoltaja...

 

[harmaana]

Et aio mennä miehen kanssa yhteen?

Ilman muuta sinun sukunimi ja yksinhuoltajuus. Jos kerran aiot elää lapsen kanssa kaksin.

Näin meillä meni kun lapsi oli minun kanssa. Ei siihen isällä sanomista ole.

Nimi ja usko on äidin päätettävissä ensisijaisesti, mutta huolto ei. Isälle yleensä annetaan se yhteishuolto jos hän niin tahtoo. Sen katsotaan olevan lapsen etu. Siihen ei vaikuta se asutaanko yhdessä vai ei. Isän niin tahtoessa on lapsesta yhteishuolto, mutta se kenen kanssa lapsi asuu on lähihuoltaja...

mutta jos on yhteishuolto, on isälläkin valta päättää nimestä... yksinhuoltajuus taas ei tarkoita, etteikö isällä olisi tapaamisoikeutta, ne ei liity mitenkään toisiinsa.

 

[juu]

Et aio mennä miehen kanssa yhteen?

Ilman muuta sinun sukunimi ja yksinhuoltajuus. Jos kerran aiot elää lapsen kanssa kaksin.

Näin meillä meni kun lapsi oli minun kanssa. Ei siihen isällä sanomista ole.

Nimi ja usko on äidin päätettävissä ensisijaisesti, mutta huolto ei. Isälle yleensä annetaan se yhteishuolto jos hän niin tahtoo. Sen katsotaan olevan lapsen etu. Siihen ei vaikuta se asutaanko yhdessä vai ei. Isän niin tahtoessa on lapsesta yhteishuolto, mutta se kenen kanssa lapsi asuu on lähihuoltaja...

mutta jos on yhteishuolto, on isälläkin valta päättää nimestä... yksinhuoltajuus taas ei tarkoita, etteikö isällä olisi tapaamisoikeutta, ne ei liity mitenkään toisiinsa.

Monesti nimi jne. on jo hoidettu ennen kuin lastenvalvojalle mennään. Siis jos ei yhdessä asuta eikä olla. Mutta jos paperit tehty on isälläkin valtaa. Kuitenkin todellisuudessa äidin mielipide painaa enemmän jos oikeuteen asti mennään. Nuo on kuitenkin enemmän lähivanhemman elämään vaikuttavia.

Ja todellakaan tapaamisiin ei huollon muoto vaikuta, mutta moneen muuhun kyllä. Yhteishuollossa tarvitaan kummankin vanhemman suostumus esim. passin haussa, erityisluokalle siirrossa jne. eli toinen voi riitaisissa olosuhteissa ihan mukavasti vaikeuttaa toisen eloa. Joutuu siis ravaamaan asiaa selvittelemässä ja neuvottelemassa sekä lappuja täyttämässä aika tavalla ennen kuin esim. nuo asiat saa hoidettua jos toinen vastustaa.

 

[finlex]

Nimilaki 9.8.1985/694

Lapsen sukunimen määräytyminen syntymän perusteella
Lapsi saa syntyessään sen sukunimen, joka vanhemmilla on lapsen syntymän hetkellä, jos vanhemmilla on yhteinen sukunimi.

Jos vanhemmilla ei ole yhteistä sukunimeä, lapsi saa sen sukunimen, jonka vanhemmat ilmoittavat lapsen sukunimeksi ja joka jommallakummalla vanhemmalla on ilmoitusta tehtäessä. Jos vanhemmilla on yhteisessä huollossa yhteinen alaikäinen lapsi, lapsi saa kuitenkin syntyessään sen sukunimen, joka hänen sisaruksellaan on.

Lapsen sukunimi on ilmoitettava väestötietojärjestelmään kahden kuukauden kuluessa lapsen syntymästä. Jos vanhemmat eivät ole yhdessä lapsen huoltajia, on lapsen huoltajilla tai huoltajalla oikeus päättää, kumman vanhemman nimen lapsi saa. (21.8.1998/617)

Lapsen sukunimi ilmoitetaan sille maistraatille, jonka toimialueella lapsella on kotikunta tai väestökirjanpitokunta. Ilmoituksen voi tehdä myös sille evankelis-luterilaisen kirkon tai ortodoksisen kirkkokunnan seurakunnalle, jonka jäsen lapsi on. Seurakunnan on selvitettävä nimen lainmukaisuus ja toimitettava tieto nimestä viipymättä väestötietojärjestelmään rekisteröitäväksi. (21.8.1998/617)

Jos lapsen sukunimeä ei ole ilmoitettu väestötietojärjestelmään niin kuin 2 ja 3 momentissa säädetään, lapsi saa sen sukunimen, joka äidillä on silloin kun lapsen tiedot ilmoitetaan väestötietojärjestelmään. (21.8.1998/617)
4 §
Lapsen sukunimen muuttaminen isän sukunimeksi
Vanhemmat voivat sopia alaikäisen lapsen sukunimen muuttamisesta siten, että lapsi saa isänsä sukunimen, jos vanhemmilla ei lapsen syntyessä ollut yhteistä sukunimeä ja isyyttä ei ollut vahvistettu ja merkitty väestötietojärjestelmään silloin, kun lapsen sukunimi ilmoitettiin väestötietojärjestelmään. (21.8.1998/617)

Lapsen nimi voidaan isyyden vahvistamisen perusteella kuitenkin ainoastaan kerran muuttaa isän sukunimeksi.

Jos vanhemmat eivät ole yhdessä lapsen huoltajia, on lapsen huoltajilla tai huoltajalla oikeus päättää lapsen sukunimen muuttamisesta isän sukunimeksi

 

[finlex]

Lasten ja nuorten uskonnollinen asema
Lapsi ei automaattisesti kuulu samaan uskontokuntaan kuin vanhempansa. Alle 12-vuotiaan uskonnollisen aseman muutoksista päättävät vanhemmat yhdessä, 12-17 -vuotiaan uskonnollinen asema muuttuu vain jos nuori itse ja molemmat vanhemmat ovat samaa mieltä. Alle 1-vuotiaan voi äiti yksinkin liittää uskontokuntaan.

Alaikäisten kuulumisesta uskontokuntiin määrää 1.8.2003 voimaan astunut uskonnonvapauslaki. Laki määrää vähimmäisehdot joiden mukaan on voitava erota uskontokunnasta sekä milloin huoltajien ja nuoren tahtojen on oltava samat. Uskonnolliset yhdyskunnat voivat lisäksi asettaa omia ehtojaan jäsenyydelle.

Vanhempien omalla asemalla ei ole merkitystä
Lain kannalta ei vanhempien omalla uskonnollisella asemalla ole merkitystä. Uskontokuntiin kuulumaton isä ja muslimiäiti voivat teoriassa liittää lapsensa adventisteihin. Käytännössä uskontokuntien omat säännöt rajoittavat jäseniksi otettavia, ja esimerkiksi Evankelis-luterilaisen kirkon jäseneksi alle 12-vuotias otetaan vain, jos ainakin toinen huoltajista on saman kirkon jäsen.

Vauvan liittäminen uskontokuntaan
Toisin kuin aiemman uskonnonvapauslain aikana, ei syntyvä lapsi enää liity automaattisesti äitinsä uskontokuntaan. Aina tarvitaan erillinen tahdonilmaus vanhemmilta tai muilta huoltajilta.

Perusperiaatteena on, että vanhemmat yhdessä sopivat asiasta. Jos vanhemmat eivät pääse sopimukseen, saa alle 1-vuotiaan lapsen, joka ei ole eikä ole ollut minkään uskontokunnan jäsen, äiti yksinkin liittää uskontokunnan jäseneksi. Isällä ei ole vastaavaa oikeutta.

On epäselvää miten vanhemmat voisivat keskenään sitovasti sopia, että lapsi jää uskontokuntien ulkopuolelle. Käytännössä lienee harvinaista, että vanhemmat ensin sopivat asiasta ja äiti vielä lapsen ollessa alle yksivuotias vastoin sopimusta liittää lapsen uskontokuntaan. Asiaa pohditaan oikeuskanslerin ratkaisussa 961/1/04

Alle 12-vuotiaan asemasta päättävät vanhemmat yhdessä
Alle 12-vuotiaan lapsen uskonnollisen aseman muutos edellyttää molempien vanhempien yhteistä päätöstä. Alle 12-vuotiaan omalla mielipiteellä ei ole merkitystä lain kannalta.

Laki on sama sekä erottaessa että liityttäessä. Jos esimerkiksi isä ja äiti yhdessä liittävät lapsensa johonkin uskontokuntaan ja äiti katuu päätöstä myöhemmin, tarvitaan silti isän suostumus lapsen eroon.
http://www.uskonnonvapaus.fi/lapset/asema.html

 

[yökyöpeli]

Näistä asioista kannattaa ottaa selvää hyvissä ajoin. Käy juttelemassa alueesi lastenvalvojan kanssa sosiaalitoimistossa!