Rouva Pikkumyy, en pahastu, vaikka lainasit päivityksen, anna menna vaan jatkossakin, jos vain puhtia riittää
Minä aion pysyä vähän sivummalla jonkin aikaa ja olenkin uutta päivittäjää pariin otteeseenhuhuillut. Sopisiko pesti sinulle, kun olet ennemminkin niin mallikkaasti sen hoitanut ja listsi ovat olleet ilo silmälle. Nytkin tuo juna...empä olisi itse moista osannut laittaa. Olet sinä kyllä positiivisuuden perikuva. Vaikeana aikana jaksat täällä olla ja toisia tukea. Ihailtava asenne sinulla. Toivottelen pikaista toipumista sinulle :heart:
Taikakuu, tikkuaddiksti minäkin olen. Vaikkakin nyt en ole ahkerasti tikuttanut.
Kanella, mä jouduin aikanaan tyttöä odottaessa syömään kolme antibioottikuuria alkuraskauden aikana rv5, rv7 ja rv10. Mä pekäsin ihan tajuttomasti, että menee kesken, tulee epämuodostumia tai mitä ikinä kamalaa ikinä vain voi kuvitella. Mulla oli silloin vain sellainen tulehdus, että oli pakko hoitaa, muuten meitä kumpaakaan ei olisi. Hammas nimittäit tulehtui ärhäkästi hammaslääkäriaikaa odottaessa ja tulehdus levisi sydänpussiin. Ei siis ollut muuta vaihtoehtoa kuin hoitaa. Hammaslääkärin olit tosin jo varannut edellisen keskenmenneen raskauden alkupäivinä. Eli muutamaa kuukautta aiemmin. Täällä ajat pitkissä kantimissa. Tyttö kuitenkin syntyi terveenä, suolistosairaus hänellä on, mutta tämä ei kuulemma voi johtua niistä antibiooteista. Toivon todella niin, sillä en muuten pysty tulemaan asian kanssa juttuun. Olisi kamala ajatella, että olisin pilannut lapseni terveyden salakavalan hammaspöpön takia. Tärppionnea minäkin vielä huikkaan :wave:
Aurora, nyt vaan r-testiä tekemään, vaikuttaisi kyllä vahvasti plussalta:heart:
Hibiscus Miltä alkaa olo tuntumaan? Mua jännittää tuo teidän inssin jäkenen tilanne enemmän kuin osaan edes sanoiksi pukea. Toivon ja toivon, mielessä vain, sen on pakko onnistua:flower:
Neeanäiti onnea uudelle nicille:flower: Nyt vaan saa opetella muistamaan, että sinähän se siellä kirjoittelet, kun ehti siihen vanhaan "kotiutua". Mutta tuo on kyllä nätti nimi.
Vielä jotain oli kielen päällä, mutta kaikki teksti lähes edellisellä sivulla, joten muiti pätkii nyt ankaran päälle. Pitänee vielä luntata sieltä ja tulla takas uudelle aukeamalle.
Eilen ja tänään on tullut ovistestiä uitettua ja tänään eilistäkin haaleampi viiva ja eilinenkin sellainen haamun serkku, ettei tosikaan. R-testiin tosin pukkas haamua, vaikka välillä oli jo nega ja veritesti viimeviikolla nega, joten jotain menneen haamuja tuo näyttää. On niitä kaikkein herkimpiä. Apteekin testeillä tuskin enää mitään näkyisii. enkä olisi noitakaan tikkuja tuhlannut, ellei mies olisi vängännyt ja halunnut nähdä, mitä ne näyttää. Sillä taas alkaa olla kuumeilu ihan täysillä menossa, mulla ei vaan nyt oikein olis jaksamista koko asiaan :ashamed: Kyllä mä noita kropan toimintoja tutkin, rutiiniahan ne oikeastaan jo on. Pinnan alla kytee ajatus, siitä Kultamurusesta, mutta ei oikein uskaltaisi enää ääneen unelmoida. Yleensä olen positiivisempi, mutta joku nyt vain painaa mieltä liikaa.
Tänään on mun vuosipäivä palstalla. Siis sen, kun tein niccini. 2.9. muistaakseni kirjoitin tähän pinoon eka kerran. Aika menee. Nyt on kuumeilua kaikkiaan 2,5 vuotta takana. Tuloksena vain surua ja pettymystä. Te sen seijaan jaksatte tuoda päiviini valoa ja luottamusta siihen, etten pähkäile yksin ja että vielä voi onnistua kaikki täällä, kunhan vain se hetki osuu kohdalle.
:hug: Paljon haleja kaikille ja olkoon onni jokaiselle myötä. Plussatuulia lakeuksilta :hug:
Lumi-Marja
Taikakuu, tikkuaddiksti minäkin olen. Vaikkakin nyt en ole ahkerasti tikuttanut.
Kanella, mä jouduin aikanaan tyttöä odottaessa syömään kolme antibioottikuuria alkuraskauden aikana rv5, rv7 ja rv10. Mä pekäsin ihan tajuttomasti, että menee kesken, tulee epämuodostumia tai mitä ikinä kamalaa ikinä vain voi kuvitella. Mulla oli silloin vain sellainen tulehdus, että oli pakko hoitaa, muuten meitä kumpaakaan ei olisi. Hammas nimittäit tulehtui ärhäkästi hammaslääkäriaikaa odottaessa ja tulehdus levisi sydänpussiin. Ei siis ollut muuta vaihtoehtoa kuin hoitaa. Hammaslääkärin olit tosin jo varannut edellisen keskenmenneen raskauden alkupäivinä. Eli muutamaa kuukautta aiemmin. Täällä ajat pitkissä kantimissa. Tyttö kuitenkin syntyi terveenä, suolistosairaus hänellä on, mutta tämä ei kuulemma voi johtua niistä antibiooteista. Toivon todella niin, sillä en muuten pysty tulemaan asian kanssa juttuun. Olisi kamala ajatella, että olisin pilannut lapseni terveyden salakavalan hammaspöpön takia. Tärppionnea minäkin vielä huikkaan :wave:
Aurora, nyt vaan r-testiä tekemään, vaikuttaisi kyllä vahvasti plussalta:heart:
Hibiscus Miltä alkaa olo tuntumaan? Mua jännittää tuo teidän inssin jäkenen tilanne enemmän kuin osaan edes sanoiksi pukea. Toivon ja toivon, mielessä vain, sen on pakko onnistua:flower:
Neeanäiti onnea uudelle nicille:flower: Nyt vaan saa opetella muistamaan, että sinähän se siellä kirjoittelet, kun ehti siihen vanhaan "kotiutua". Mutta tuo on kyllä nätti nimi.
Vielä jotain oli kielen päällä, mutta kaikki teksti lähes edellisellä sivulla, joten muiti pätkii nyt ankaran päälle. Pitänee vielä luntata sieltä ja tulla takas uudelle aukeamalle.
Eilen ja tänään on tullut ovistestiä uitettua ja tänään eilistäkin haaleampi viiva ja eilinenkin sellainen haamun serkku, ettei tosikaan. R-testiin tosin pukkas haamua, vaikka välillä oli jo nega ja veritesti viimeviikolla nega, joten jotain menneen haamuja tuo näyttää. On niitä kaikkein herkimpiä. Apteekin testeillä tuskin enää mitään näkyisii. enkä olisi noitakaan tikkuja tuhlannut, ellei mies olisi vängännyt ja halunnut nähdä, mitä ne näyttää. Sillä taas alkaa olla kuumeilu ihan täysillä menossa, mulla ei vaan nyt oikein olis jaksamista koko asiaan :ashamed: Kyllä mä noita kropan toimintoja tutkin, rutiiniahan ne oikeastaan jo on. Pinnan alla kytee ajatus, siitä Kultamurusesta, mutta ei oikein uskaltaisi enää ääneen unelmoida. Yleensä olen positiivisempi, mutta joku nyt vain painaa mieltä liikaa.
Tänään on mun vuosipäivä palstalla. Siis sen, kun tein niccini. 2.9. muistaakseni kirjoitin tähän pinoon eka kerran. Aika menee. Nyt on kuumeilua kaikkiaan 2,5 vuotta takana. Tuloksena vain surua ja pettymystä. Te sen seijaan jaksatte tuoda päiviini valoa ja luottamusta siihen, etten pähkäile yksin ja että vielä voi onnistua kaikki täällä, kunhan vain se hetki osuu kohdalle.
:hug: Paljon haleja kaikille ja olkoon onni jokaiselle myötä. Plussatuulia lakeuksilta :hug:
Lumi-Marja