Yllätin miehen, nyt olo ja loputkin itsetunnosta aivan romuna.

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja rv 40
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
[QUOTE="vieras";28510995]Tartteeko sun tänne palstallekaan ihan KAIKKI asiat kirjoittaa. Mitäs jos joskus miettisit jonkun asian ihan omassa päässäsi, yksin.[/QUOTE]

Toisaalta ymmärrän, muutos entiseen elämään on varmasti ollut huikea joten mielellään sitä nyt korostaa niitä oman elämän hyviä puolia. Mutta samalla ihmettelen sitä kuinka helposti sitä sitten unohtaa että kaikki ihmiset eivät ole samanlaisia kun hänen nykyinen miehensä, ja että kaikki naiset eivät sitä edes tahdo.
 
Niin, kannattaa tosiaan vetää pää pois arsesta ja lopettaa tuollaiset "tuntuu pahalta"-lässytykset. Ne on niin vittumaisia kuin olla ja voi.
Miksi vitussa ihmisellä tuntuu pahalta jos toinen masturboi itselleen hyvän olon? Voi saatana onko se jostain pois? Ei mieskään ole teidän seksikone joka ei saisi runkata ja jopa päälle kieltäytyä seksistä! Tietty jos se on jatkuvaa, niin sittenhän suhde kaatuukin, mutta hei kamoon! Runkkaamisesta tulee hyvä olo ja miehellä on kullinsa ja naisella pillunsa, niitä värkkejä saa ronkkia kyllä niin paljon kuin lystää eikä siihen kenelläkään ole puuttumista. Tuollainen tuntuu pahalta-asenne on vaan ahdistavaa.
Todellinen rakkaus olisi onnellinen kumppanin nautinnosta.

Kyllä minä ainakin jaksan odottaa, jos on tiedossa että sinä päivänä vois seksiäkin saada. Siinähän se juju vähän piilee, kun on sitten jotain mitä odottaa ja on sitten aika paljon latautuneempi kuin ehkä muuten. Tietty jos on pidempi tauko, niin voi sitten ekaksi hoidella itsensä ja sitten myöhemmin miehen kanssa, niin kestää vähän pidempään sitten. Mutta kyllä minusta seksi miehen kanssa voittaa aina oman kivan. Sitä harrastaa vaan jos on oikeasti puutteessa ja ei muuta voi hetkeen saada. Jos saa tarpeeksi miehen kanssa, ei tarvitse masturboida. Näin ainakin minulla ja sen takia se tuntuukin pahalta, jos mies runkkaa, vaikka miehelle se saattaa merkitä jotain muuta.
 
Toisaalta ymmärrän, muutos entiseen elämään on varmasti ollut huikea joten mielellään sitä nyt korostaa niitä oman elämän hyviä puolia. Mutta samalla ihmettelen sitä kuinka helposti sitä sitten unohtaa että kaikki ihmiset eivät ole samanlaisia kun hänen nykyinen miehensä, ja että kaikki naiset eivät sitä edes tahdo.

Kyllä hän sen tiedostaa. Aamulla keskusteltiin tästä HS:n kartta osoittaa: Nuorista sinkkumiehistä on ylitarjontaa lähes joka kaupungissa - sinkut - Sunnuntai - Helsingin Sanomat ja astrolaben mielestä Otaniemen sinkkumiehet eivät olisi halutuinta kamaa Helsingin sinkkunaisten keskuudessa.
 
[QUOTE="Vieras";28511062]Niin, kannattaa tosiaan vetää pää pois arsesta ja lopettaa tuollaiset "tuntuu pahalta"-lässytykset. Ne on niin vittumaisia kuin olla ja voi.
Miksi vitussa ihmisellä tuntuu pahalta jos toinen masturboi itselleen hyvän olon? Voi saatana onko se jostain pois? Ei mieskään ole teidän seksikone joka ei saisi runkata ja jopa päälle kieltäytyä seksistä! Tietty jos se on jatkuvaa, niin sittenhän suhde kaatuukin, mutta hei kamoon! Runkkaamisesta tulee hyvä olo ja miehellä on kullinsa ja naisella pillunsa, niitä värkkejä saa ronkkia kyllä niin paljon kuin lystää eikä siihen kenelläkään ole puuttumista. Tuollainen tuntuu pahalta-asenne on vaan ahdistavaa.
Todellinen rakkaus olisi onnellinen kumppanin nautinnosta.[/QUOTE]

No ööh, sanoinkin että minusta se tuntuu pahalta, kun itselleni se runkkaus olis pois seksistä. Tiedän ettei se kaikille ole, mutta se ei estä sitä ettei noin joskus ajattelisi. Ja että minulle se runkkaus on viimeinen vaihtoehto ja en sellaista harrasta jos seksiä on tarpeeksi. Kannattaa itse ottaa se pää pois sieltä ahterista, jos noin ahdistaa toisen ajatukset. En minä ole mieheltä kieltämässä omaa kivaa, en ainakaan jos se ei vaikuta seksielämäämme. Sitä tosin en tiedä, vaikuttaako, ei tässä ehdi joka välissä naimaan kun on pieni lapsikin. Ja jos se mies edes suostuisi puhumaan aiheesta, niin helpottaisi aika kummasti. Jos se mies sanoisi, että se on vaan tapa ja ei ole pois seksistä. Mutta ei hänen kanssaan saa oikein seksistä puhuttua, ei vaikka miten hienovaraisesti koittaisi.
 
Kyllä hän sen tiedostaa. Aamulla keskusteltiin tästä HS:n kartta osoittaa: Nuorista sinkkumiehistä on ylitarjontaa lähes joka kaupungissa - sinkut - Sunnuntai - Helsingin Sanomat ja astrolaben mielestä Otaniemen sinkkumiehet eivät olisi halutuinta kamaa Helsingin sinkkunaisten keskuudessa.

No sitten en tiedä missä on vika että oman menneisyytensä tiedostaen päivittelee suureen ääneen toisten naisten miehiä jotka eivät ole hänen mielestään niin täydellisiä (tai hänen makuunsa muotoutuvia) kuin sinä (tai vaihtoehtoisesti tuo tälläisessä ketjussa näkyvästi esiin kuinka täydellisesti hänen miehensä vastaavassa tilanteessa toimii).
 
Viimeksi muokannut ylläpidon jäsen:
Kyllä minä ainakin jaksan odottaa, jos on tiedossa että sinä päivänä vois seksiäkin saada.

Itse en jaksa odottaa. Niinpä me ihmiset ollaan erilaisia. Itselleni tuo halu on sama jos olisi vaikka kamala nälkä tai jano. Ja pitäisi odottaa jostain syystä kumppanin kotiutumista että saisi vaikka sitä juotavaa. Inhottava tuskallinen olotila välillä. Itse en oikein osaa verrata masturboimista ja seksiä toisen kanssa.. ovat erilliset asiat. Runkkaus on vaan sitä halun poistamista, mutta seksi on samalla kanssakäymistä toisen kanssa.
 
Tulen hieman myöhään mukaan tähän keskusteluun, mutta meillä on ollut samankaltainen tilanne jonka mieheni osasi mielestäni aika hyvin selittää.

Meillä tosiaan seksin harrastaminen loppui heti kun vatsa alkoi näkyä ja mies kuuli sykkeen ultrassa. "Vauva" vatsassa konkretisoitui miehelle siinä vaiheessa. Hänen mielestään seksi oli jotenkin törkeää ajatellen sitä ihmettä mitä vatsassa oli kehittymässä. Plus että pelkäsi satuttavansa mua tai sikiötä.

Mä itse yritin ymmärtää miestä ja sitä että hänelle lapsenalku ei ollut luonnollinen osa kehoa niinkuin mulle, vaan ikäänkuin kolmas osapuoli siinä "aktissa". Vähän niinkuin mun olisi pitänyt harrastaa seksiä villisti miehellä ratsastaen kun miehellä samaan aikaan olisi vauva sylissä. Tuollaisenaan ajatus sai jo mussakin kylmiä väreitä aikaan.
 
Runkkaisit sinäkin useammin niin olisit vähemmän kiukkuinen ja ahdistunut.

No ööh, sanoinkin että minusta se tuntuu pahalta, kun itselleni se runkkaus olis pois seksistä. Tiedän ettei se kaikille ole, mutta se ei estä sitä ettei noin joskus ajattelisi. Ja että minulle se runkkaus on viimeinen vaihtoehto ja en sellaista harrasta jos seksiä on tarpeeksi. Kannattaa itse ottaa se pää pois sieltä ahterista, jos noin ahdistaa toisen ajatukset. En minä ole mieheltä kieltämässä omaa kivaa, en ainakaan jos se ei vaikuta seksielämäämme. Sitä tosin en tiedä, vaikuttaako, ei tässä ehdi joka välissä naimaan kun on pieni lapsikin. Ja jos se mies edes suostuisi puhumaan aiheesta, niin helpottaisi aika kummasti. Jos se mies sanoisi, että se on vaan tapa ja ei ole pois seksistä. Mutta ei hänen kanssaan saa oikein seksistä puhuttua, ei vaikka miten hienovaraisesti koittaisi.
 
Ap:n kannattaisi kiinnittää enemmän huomiota tuohon omaan itsetunto-ongelmaan, kuin siihen mitä mies puuhaa. Tässä ketjussa painotetaan vain tuota seksi asiaa, mutta ei yhtään huomata mitä kaikkea muuta ap kertoo viestissään. Masennusta, ahdistunutta olotilaa ym, paljon vakavampaa kuin seksiongelmat!

Miten ap jaksat kun lapsi syntyy? Onko sinulla tukijoukkoja? Onko sinulle kerrottu miten rankkaa vastasyntyneen hoitaminen on?
 
En oikein osaa nyt selittää pointtiani, mutta koitan. Ei se itsetyydytys itsessään minulle niin ongelma ole. Mutta miettikääs sitä kun ennen hyvin seksuaalinen ja intohimoinen kumppani yht'äkkiä vetäytyykin taka-alalle. Ja kyllä minä olen tiedostanut, että kroppani tulee (ja onkin) muuttunut, mutta niin sen kuuluukin. Mutta on se tosi kurjaa, kun olet tässä monet viikot miettinyt mikä minussa on vikana ja enkö vain ole enää viehättävä, olet monta kertaa kysynyt ja toinen väittää sinisilmin että ei sussa ole mitään vikaa. Sitten kun koitat lähestyä toista siinä mielessä toinen vetäytyy, tai keksii jtn "maha on vähän kipeä" tyyliin.

Sitten koitat vaan lohduttautua sillä, että toisella on nyt vaan joku kausi ettei mieli sellaisia asioita ja koittaa olla syyllistämättä jatkuvasti omaa ulkomuotoa, sitten heräätkin tuollaiseen ja mieleen tulee ne jokainen torjunta ja miehen ilme, pettymys ja päähän pinttyy ajatus että kyllä se vika minussa taitaa ollakkin.

Ja tuosta en tiedä, miltä miehestä tuo tuntuu kun vauva on jo iso ja kovasti läsnä. Entiedä, ällöttääkö se ajatus sitten että tavallaan 3 osapuoli siinä.. Vaikeaa kun toinen ei voi puhua. :( Ja meillä on aina ollut tosi hyvää seksiä, ei pelkästään että minä makaan lahnotan ja mies vähän nylkyttää ja siinä se oli. Että kelpaisi se suuseksikin ymsyms. En halua mainostaa meidän seksielämää, mutta nuo kommentit laitoin koska monet täällä juuri muistuttaa, että miestä saattaa ällöttää vauvan pään tökkiminen.

Olen aina suostunut ja ollu halukas kun mies tahtoo, herättipä se mut sitten kesken unien. Entiedä oikeen, lähden tästä varmaan lenkille itseäni piristämään jotten tästä mitään riitaa aikaseksi tekisi.. :)
 
Mieheni potenssi on sitten todella huikea, koska useampi kerta päivässä kanssani säännöllisesti ei tee mitenkään tiukkaa, vaikka hänkin palstan mukaan hoitelee itsekin itseään tuossa sivussa.

En käsitä, miten voit(te) kokea asialliseksi jatkuvan oman seksielämänne esittelyn palstalla. Kiva, että on kivaa, niin on meillä muillakin, mutta kaikki me emme halua tietää yksityiskohtia muiden intiimiasioista. Turha sanoa, että lälläslää, ei ole pakko lukea: onhan, kun nämä "paljastukset" saattavat hypätä silmille kenen tahansa aloittamassa ketjussa, joka käsittelee mitä tahansa aihetta. Palstaa säännöllisesti lukevat tietävät, mitä tarkoitan: pakotatte lukijat yleisöksi virtuaalisiin sessiokuvauksiinne, mikä tuntuu ahdistavalta, vaikka seksistä keskustelemisessa sinänsä ei ole mitään ahdistavaa. Kun kerran molemmat olette niin sivistyneitä ihmisiä, voisitte joskus pysähtyä pohtimaan, että muille tulisi antaa mahdollisuus olla tietämättä liikaa.

Aloittajalle: olen kurkkuani myöten täynnä kaltaisiasi naisia, joiden koko elämä ja itsetunto on täysin riippuvaista muiden ihmisten hyväksynnästä ja mielipiteistä sekä oman ulkonäön sairaalloisesta kyttäämisestä. Sille "mahassa kasvavalle ihanallekin" olisi enemmän hyötyä äidistä, joka on aikuinen, vahva nainen ja jolla on henkisiä ja älyllisiä kykyjä tarkastella maailmaa ja itseään. Silloin ei mene pirstaleiksi runkkaavasta ukosta, tai mistään muustakaan, mitä elämä eteesi heittää. Kunpa erityisesti nuoret naiset käsittäisivät, että kaiken sen ajan, jonka käytätte kuten ap -- itseänne arvostelemalla, muiden tekemisiä kyttäämällä, murehtimalla ja tunteisiinne sekoamalla -- voisitte käyttää itsenne kehittämiseen muutenkin kuin ruumiillisesti.
 
Joo,viimeisiä viikkoja viedään joten ei tarvitse tulla muistuttamaan että kuka nyt möhömahaa haluaisi. Siis heräsin tuossa kun se piti itsensä kanssa kivaa.. EI siinä, ymmärtäisin jos pihtaisin ja kunnolla. Mutta se on ollut aikalailla mies tässä loppuraskaudessa jota ei tunnu enään kiinnostavan. :( Minä olisin oikeasti todella halukas, tykkäisin jopa parikin kertaa päivässä.. Olin ennen raskautta hoikka, eikä nytkään kiloja ole tullut muualle kroppaan kun tottakai maha kasvanut ja valitettavasti lantiosta pari raskausarpea löytyy. Olen kumminkin pyrkinyt itseni kunnossa vieläkin pitämään, syömällä terveellisesti ja liikkumalla.

Sopeutuminen tähän vartalooni on ollut muutenkin aika kova paikka, silti olen koittanut olla itsevarma ja ylpeä mahastani, tai siis siitä mitä ihanaa sisälläni kasvaakaan. Ensiksi ajattelin, että jos nyt vaan toisella sattuu olemaan kausi milloin ei oikeen kiinnosta, olen kyllä välillä koittanut hienovaraisesti vihjailla ja kysellä miksei seksiä enää ole ja kun yritän tehdä aloitetta mies niinkun vetäytyy.. Ja nyt ainakin selvisi, että haluja hällä on muttein nähtävästi minun kanssa. :(

En pystynyt jatkaa enää unia, yritin kysellä koska olin melkeen varma että hän on hereillä.. Koitin kysyä suoraan muttei vastannut mtn. Itkettää ja kuvottaa katsoa itseäni peilistä. Ja tunnen vaan sääliä lasta kohtaan joka tälläisen paskamutsin itselleen saa.. Mutta tottapuhuen haluaisin vaan tällä hetkellä peittää itseni ettei kukaan nää muotojani ja kaivautua johonkin koloon. Koko raskausaikani on ollut aikalailla elämässä alamäkeä ja täynnä hankaluuksia. Olen ollut kamalan masentunut mutta koittanut jaksaa asiat hoitaa ja tehdä ihan vaan lapsen takia. Tuntuu että olen vaan niin henkisesti jo romuna ja väsynyt. :( Ajatus vaan tästä lapsesta saa jaksamaan.

Teen varmaan kärpäsestä härkäsen, mutta pakko päästä johonkin purkautumaan.. Enkä koita tehdä tästä mtn miehen haukkumisketjua, mutta väsyttää jo niin pitää kaikki ajatukset sisällään eikä tälläisistä asioista tunnu luontevalle purkeutua tutuille, eikä minulla ole kylläkään ketään kelle puhuisi mistään asioista.
Peeeeet-riiii
 

Yhteistyössä