A
aurinkomama
Vieras
Mä sain joku aika sitten tietää olevani taas raskaana. Perheen lapsiluvun piti olla jo täynnä. Tätä uutta tulokasta mietittiin tarkkaan ja päätettiin sitten kuitenkin pitää vauva koska en varmaankaan olisi keskeytykseen pystynyt. Olemme kumpikin tämän päätöksen takana. Mutta...
Pää ei ole. Olen ollut äärimmäisen väsynyt ja pahoinvoiva rv 7 lähtien. Toki olo nyt jo alkaa helpottaa mutta jotenkin en vaan käynnisty. Itsestä pitää irti repiä ilo ja touhukkuus. Välillä kadun tätä päätöstä koska olen tässä jamassa. Nyt minulla todettiin virtsatieinfektio ja sekin ottaa todella päähän. Mietin vaan että miksi tähän taas alettiin ja miten hitossa jaksan loppuun asti. Edelliset odotukset ovat menneet vaihtelevasti voinnin kanssa mutta ihan eri asenteella koska lapset ovat olleet toivottuja ja haluttuja. Ja tässä välissä korostan että kyllä tätäkin lasta halutaan ja toivotaan nyt kun tiedetään että hän on tulossa.
Multa meni pitkään ennen kuin osasin olla onnellinen tästä odotuksesta ja ajatuksesta että saadaan vauva. Yritin pitkään piilotella mahaa ja vältellä keskustelua aiheesta. Nyt vasta annan mahan näkyä mutta en edelleenkään ole asiasta kertonut kaikille. En vaan jotenkin jaksa. Tätä tarvii vielä sulatella itsekkin.
Etsinkin kohtalotovereita. Onko teitä? miten olette selvinneet yllätysodotuksesta ja onko se teille ollut vaikeampi kuin muut?
Pää ei ole. Olen ollut äärimmäisen väsynyt ja pahoinvoiva rv 7 lähtien. Toki olo nyt jo alkaa helpottaa mutta jotenkin en vaan käynnisty. Itsestä pitää irti repiä ilo ja touhukkuus. Välillä kadun tätä päätöstä koska olen tässä jamassa. Nyt minulla todettiin virtsatieinfektio ja sekin ottaa todella päähän. Mietin vaan että miksi tähän taas alettiin ja miten hitossa jaksan loppuun asti. Edelliset odotukset ovat menneet vaihtelevasti voinnin kanssa mutta ihan eri asenteella koska lapset ovat olleet toivottuja ja haluttuja. Ja tässä välissä korostan että kyllä tätäkin lasta halutaan ja toivotaan nyt kun tiedetään että hän on tulossa.
Multa meni pitkään ennen kuin osasin olla onnellinen tästä odotuksesta ja ajatuksesta että saadaan vauva. Yritin pitkään piilotella mahaa ja vältellä keskustelua aiheesta. Nyt vasta annan mahan näkyä mutta en edelleenkään ole asiasta kertonut kaikille. En vaan jotenkin jaksa. Tätä tarvii vielä sulatella itsekkin.
Etsinkin kohtalotovereita. Onko teitä? miten olette selvinneet yllätysodotuksesta ja onko se teille ollut vaikeampi kuin muut?
