Yllätysraskaus ja vahingollinen mies,apua?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja "Katra"
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
K

"Katra"

Vieras
Kaipaan ulkopuolisten mielipiteitä ja haluan purkaa tilannettani.

Olen ollut kolme vuotta on-off suhteessa lähes kolmekymppisen miehen kanssa, itselläni on aiemmasta suhteesta nuorena saatu esikouluikäinen lapsi. Suhteen alku oli ruusuinen mies oli rakastava, intohimoinen, supliikki ja komea. Kaikkea mitä olin toivonut, kuitenkin jonkin ajan kuluttuja hälytyskellot alkoivatkin soida. Sain miehen kiinni rinnakkaissuhteesta ja hyvin vahvojen lääkeaineiden käytöstä. Mies väitti jättäneensä lääkeaineet. Jostain kumman syystä en pystynyt suhteesta lähtemään, vaikka olisi pitänyt.

Suhde jatkui, mutta ei missään tapauksessa ongelmitta, oli paljon valehtelua, merkkejä muista seksisuhteista (teksti- ja nettiviestejä). Mies vannoi koko ajan rakkauttaan, minulla oli edelleen epäilykseni, että kaikki ei ole kunnossa. Vajaa vuosi sitten sain miehen kiinni uudestaan näistä lääkkeistä ja lopulta tunnustuksen, että on niihin pahasti koukussa, yli 7 vuotta päivittäistä käyttöä takana. Ei ole näennäisesti sekava, mutta ei pysty olemaan päivääkään ilman. Tässä vaiheessa ilmoitin miehen vanhemmille ja mies hakeutui hoitoon. Hoidon alku näytti taas lupaavalta, mutta pian sain miehen taas kiinni lääkkeiden käytöstä. Pian tulikin kuvioihin toinen rinnaikkaissuhte, mies oli vielä hetkeä ennen tunnustanut rakkauttaan, kunnes yökerhossa ilmenikin, että miehellä on peliä toisen naisen kanssa ja mies jätti minut kuin nallin kalliolle.

Olin todella rikki, tässä vaiheessa päätin, etten palaa enää ikinä tuohon suhteeseen. Hain itselleni apua. Vain viikon päästä mies halusikin minut takaisin, uusi suhde ei tyydyttänytkään. En vastannut reilu kuukauteen mihinkään miehen yhteydenotto yrityksiin joita tuli päivittäin, lupasi, ettei enää ikinä tekisi mitään vastaavaa. Kunnes sitten taas kerran sorruin ja aloimme tapailemaan. Tapailu sujui hyvin ja sain sen ansiosta elämänhaluni takaisin, ajattelin ;varmasti itseäni huijaten, että irrottaudun miehestä tällä tavalla pehmeämmällä kaavalla. Olin itse täysin koukussa mieheen, en tiedä manipuloiko mies minua vai mistä ihmeestä tämä johtuu, etten ole päässyt itselleni vahingollisesta suhteesta irti.

Nyt tilanne on kuitenkin se, että olen viikolla kuusi raskaana. Miehen riippuvuus hoito ei ole todellakaan sujunut ongelmitta, eikä tuloksia ole syntynyt. Mies on aina toivonut omaa lasta, mutta nyt asian ollessa todellinen mies on lähinnä pelästynyt, sanoo haluavansa pitää lapsen, mutta ei suostu muuten keskustelemaan koko aiheesta?! Käytös minua kohtaan mennyt taas pahemmaksi, ei näe ongelmaa siinä, että käy yhteisten tuttujen kautta samoissa juhlissa naisen kanssa,jonka takia jätti minut jo kerran, ei usko minua kun kiellän menemästä. Luin hänen facebookkiaan, oli pyytänyt erästä toista naista vappujuhliin kanssaan, erilaisissa tilaisuuksissa lyöttäytyy kauniiden naisten seuraan ja pyytää näitä facebook ystävikseen. Tämä käytös saa minut todella hajalle ja mies ei ymmärrä näkökantaani vaan syyttää hormooneja!

Tämä oli aikalailla tiivistetty kertomus. Ongelmallinen persoonallisuus näkyy, ei kykene keskustelemaan vaikeista asioista, omaa erittäin huonon itsetunnon, ei osaa ottaa vastuuta, ei selvistikkään ymmärrä toimivansa minua kohtaan väärin ja jos minä olen tehnyt jonkun virheen ei näe asioiden mittasuhteita, vaan kehtaa syytellä minua vaikka on tehnyt itse montamontamonta kertaa pahempia virheitä jatkuvasti. Emme ole koskaan asuneet yhdessä, emme edes ihan lähekkäin. Mies tulee hyvin toimeen lapseni kanssa.

Kun sain kuulla raskaudestani, kuvittelin hetken naiivisti, että miehen käytös muuttuisi ja olin onnellinen. Nämä pari viikkoa on näyttänyt, ettei ole muuttunut, olen ollut todella stressaantunut. Käytös lähinnä paheni tästä raskaudesta. Melkeimpä haluaisin tehdä abortin, mutta olen aina ollut sitä vastaan ja pelkään, että katuisin sitä. Opiskeluni ovat pahasti kesken, sain vasta viime vuonna kauan yrittämäni opiskelupaikan ja opintoja useita vuosia. Talous meillä on kuitenkin molempien puolelta hyvin turvattu. Pelkään miten jaksaisin vaativia opiskeluja vauvan kanssa, jos jäisin yksin tai ehkä vielä enemmän pelkään, että mies olisi mukana, mutta satuttaisi ja stressaisi minua jatkuvasti. Mitä voin tehdä, mitä voin vaatia mieheltä? En kaipaa mitään saarnaa, tiedän olen ollut sinisilmäinen ja vietävissä, vaikka tämä ei normaalisti ole kuulunut tapoihini.
 
Ei varmasti mies muutu lapsen tulos myötä. Pettäminen ja lääkkeiden käyttö viittaa pakkomielteiseen ja addiktoituvaan persoonallisuuteen ja sitä ei helposti korjata. Sanoit, ettet kaipaa saarnaa, mutta onhan toi nyt ihan idioottimaista sulta.
Helpoin tapa olisi keskeyttää raskaus koska sulla tulee olemaan helvetin vaikeaa tuon miehen kanssa jos hänelle lapsen teet. Teet sitten abortin tai et, älä ainakaan pistä lasta elämään tuossa paskassa.
 
Tää kuullostaa ihan kamalalta neuvolta, mutta:
Älä tee aborttia, katkaise välit mieheen, muuta, kaikki tiedot salaiseksi ja elä lastesi kanssa ilman tuota miestä. Kun lapsi on aikuinen, voit hänelle tämän biologisen isän nimen kertoa ja lapsi voi tutustua jos haluaa.
Neuvo perustuu ihan lähipiirissä nähtyyn ja koettuun elämään. Tuollaisen miehen kanssa on vaikeaa tai mahdotonta turvata lapselle edes jollain tapaa normaali lapsuus.
 
Käyn vain hirveätä kamppailua siitä, voinko keskeyttää jonkun elämän, vain siksi, koska se oli minulle itselleni parasta? Koska uskon, että lapsi kaikesta huolimatta voisi saada hyvän elämän, minä itse kärsisin miehestä ja siitä, etten saisi sitä normaalia perhettä, josta unelmoin.
 
Anna lapsen tulla, jos siltä tuntuu, mutta ei kai sitä isyyttä edes tarvitse vahvistaa? Vai tarviiko? Minä en haluaisi tuollaista miestä lapsen lähellekään. Saisi sitten itse ottaa aikuisena yhteyttä jos haluaa.
 
[QUOTE="vieras";26217854]Tää kuullostaa ihan kamalalta neuvolta, mutta:
Älä tee aborttia, katkaise välit mieheen, muuta, kaikki tiedot salaiseksi ja elä lastesi kanssa ilman tuota miestä. Kun lapsi on aikuinen, voit hänelle tämän biologisen isän nimen kertoa ja lapsi voi tutustua jos haluaa.
Neuvo perustuu ihan lähipiirissä nähtyyn ja koettuun elämään. Tuollaisen miehen kanssa on vaikeaa tai mahdotonta turvata lapselle edes jollain tapaa normaali lapsuus.[/QUOTE]

Kiitos vinkistä! Olen miettinyt tätä ratkaisua paljon, mutta miettinyt miten saisin voimia pysyä miehestä erossa? Tai ongelma on juuri tuo, että mies ottaa aina yhteyttä ja lankean niihin. Nytkin puhelin kiinni, koska viikonloppu oli niin stressaava. Välimatkaa meillä on reilut 100 kilometriä, en usko, että muuttaminen on mahdollista, koska asun omistamassani asunnossa, lähellä muuta tukiverkkoani.
 
Tiedät itsekkin että tulet olemaan todella pahassa pulassa jos pidät lapsen.
Mies pystyy silloin sekoittamaan elämääsi niin paljon kuin haluaa, tuollaisesta ihmisestä et saa ikinä hyvää isää lapsellesi. Nyt kun mies tietää että lapsi on hänen, et todnäk pysty pitämään lasta ns isättömänä, mies ainakin painostaisi sinua tiedolla aina kun haluaisi.
Tässä tapauksessa mielestäni abortti on oikea vaihtoehto, myös lapsien kannalta. Mieti jos tuo mies saisi tapaamisoikeuden..
 
  • Tykkää
Reactions: Lex
Surua tiedossa :( Älä jää kuvioon sen miehen kanssa, liian kuluttavaa...etsi ihan muuta..nyt teen varmaan väärin kun neuvon näin, mutta itse tilantessasi tekisin abortin. Katso eteenpäin.
 
Tiedän olevani pulassa, en vain tiedä miten kääntäisin mielipiteeni aborttiin näin lyhyessä ajassa? Tapaamiset saisi miehen riippuvuuden takia varmasti valvotuiksi, mutta se miten itse pysyisin hänestä erossa siinä vaiheessa...
 
katkaise äkkiä välit mieheen ja pidä lapsi. Itse tein lapsen kyseisenlaisen miehen kanssa. Lapsi oli vuoden kun erosimme, mutta lapsen takia jouduin näkemään häntä. Itse muutin toiselle puolelle Suomea karkuun miestä, mutta ei se auttanut,k un hänellä oli tapaamisoikeus. Lapsen elämän mies pilasi täydellisesti. Lasta on hoidettu psykiatrisella osastolla paljon ja vielä nyt täysi- ikäisenä hänellä on erilaisia pelkotiloja. Ainut hyvä jakso lapsen elämässä oli, kun ex-mies istui vankilassa kaksi vuotta. Toisen vieraan neuvo muuttaa tiedot salaisiksi on hyvä. Lapseni muutti tiedot salaisiksi täytettyään 18v ,ettei isä enää vainoa häntä.
 
Saanko "vieras" kysyä millä tavalla mies pilasi lapsen elämää? Tämä ei mies kuitenkaan ole minua kohtaan ollut ikinä väkivaltainen, en ole häntä joutunut pelkäämään. Tunteitaan ilmaisee lähinnä hyvin lapsellisella kiukuttelulla tms.
 
Suojele itseäsi ja lastasi. Tuosta lähtökohdasta kärsit takuuvarmasti miehestä, lapsesi hyvin todennäköisesti. Jos saat elämäsi järjestettyä niin, ettet joudu pitämään mitään yhteyttä mieheesi ja haluat lapsen pitää, niin harkitse sitä. Muista kuitenkin, että mies voi saada aikaiseksi todellisen perhehelvetin myös lapsellesi.

Hyvinvoiva lapsi tarvitsee ainakin yhden hyvinvoivan huoltajan. Tässä tapauksessa se ei ole isä. Voiko se olla sinä, jos joudut elämään edes jonkinlaisessa yhteistyössä miehen kanssa?

Suosittelen aborttia ja että opettelet unohtamaan miehen ja hankkiutumaan hänestä eroon ennen kuin mietit lapsiasioita - jonkun muun kanssa. Jos kuitenkin pidät lapsen, harjoittele miehestä eroonpääsemistä heti. Myöhemmin se on aina vaikeampaa ja vahingoittaa sinua ja lastasi. Ansaitset parempaa. Lapsesi - tämä tai myöhemmin saapuva - ansaitsee parempaa.
 
Omalta osaltani vastauksia elämän pilaamiseen:
Olet jatkuvasti varpaillaan miehen valintojen suhteen, etkä voi luottaa häneen. Hän pettää ja manipuloi sinua. Lääkkeiden väärinkäyttö tekee miehestä vielä ennustamattomamman. Miten järjestäisit (vauva-)arjen tämänlaisen miehen kanssa?

Haluatko antaa lapsellesi mallin, että näin häntäkin saa kohdella, että tämä on äidin valinta lapsesi perheeksi? Nyt nimittäin vielä voit valita, kun olet nähnyt millainen mies on. Joskus ihmiset muuttuvat parisuhteen aikana, mutta sinulla on aika vahvat tiedot jo nyt. :(
 
Eli miten mies pilasi lapsen elämän. Meilläkään mies ei ollut minua kohtaan väkivaltainen, mutta erottuamme hänellä oli muita naisia ja lapseni joutui useamman kerran näkemään kun isä raiskaa naisia. Lisäksi hänellä oli vaikeusksia olla selvin päin kun lapsi oli hänellä, usein sain selviolle, että lapsi jäänyt yksin kun mies lähtenyt baariin. Lisäksi lapsi kokenut sotaja pettymyksia kun isä on jotain luvannut eikä ole sitä pitänyt. Tapaamisia ei saatu valvotuiksi, kun mies osasi lirkutella sossu tädeille niin uskoivat häntä eivätkä minua. Vasta kun lapsi oli päälle kymmnen tuli mies sossu ja saatiin tapaamiset katkistua kokonaan. Tosin vain siihen saakka, että taas tuli nainen sossuksi, joka uskoi ex-miestäni ja miten häntä on kaltoin kohdeltu, kun ei edes lastaan ole saanut tavata. Mieti tarkkaan ennen kuin teet lasta tällaiselle miehelle. Hän osaa olla myös hurmaava niille jotka päättävät tapaamisoikeuksista eikä sinua välttämättä uskota. Ja huumetestejä ei tehdä vaan on sana sanaa vastaan ja luultavasti mies sen voittaa.
 
et ilkeä tehdä aborttia, koska pelkäät katuvasi. Elämäsi on kuitenkin nyt tilanteessa, jossa tulet katumaan monta kertaa, teit minkä ratkaisun tahansa.

Äiti on siinä mielessä elämän jumala, että hänen täytyy päättää onko oikein antaa raskauden jatkua. Turha siitä on syyllisyyttä ja häpeää kokea. Hellämielisyys ja tunteiden vallassa ajelehtiminen ovat oman tämänhetken mukavuuden asettamista lapsen tarpeiden edelle.

Lapsi tarvitsee riittävän vakaan huoltajan ja mieluummin kaksikin. Jos et kykene pysymään tuosta miehestä kaukana ja hän tietää lapsesta ja voi sinua halutessaan vapaasti kiristää, hänhän tulee sen ennen pitkää tekemään. Ei ole mitään takeita että et mene psyykkisesti, taloudellisesti ja sosiaalisesti huonoon kuntoon.

Henkisesti vammautuneessa miehessä roikkuminen kuvitellen tätä pinnan alla riittävän terveeksi on omiaan vetämään roikkujan pinnan alle myös. Minut pelasti keskenmeno, ja luultavasti jatkossa olisi pelastanut miehen kylmyys ja kyky poistua elämästäni. Silloin olin pyhiä äidintunteita täysi, mutta nykyisillä tiedoillani olisin tehnyt abortin.
 
Minäkin neuvon niin, että kaikkein helpoin ja paras ratkaisu on abortti. Omien lapsieni eksä on kuvailemasi kaltainen, ja mitään muuta en ole katunut niin paljon kuin sitä, että hän on pilannut myös lasteni elämän. Ja juuri niillä keinoin, mitä sinulle joku täällä jo kertoi. Myös oma lapseni käy pitkässä terapiassa, ja takana on jo vuosien suhde lasten psykiatrian ihmisiin. En voi sanoin kuvailla sitä helvettiä, minkä olen eron jälkeen käynyt eksäni toimesta lapsiani puolustaessani. En toivoisi tätä edes pahimmalle vihamiehelleni.

Lapsesi ei tule saamaan onnellista ja turvallista elämää, kun isänä on tuon miehen kaltainen. Ja jos lapsen pidät, voin luvata ja vannoa että sekä sinun että lapsesi elämä muuttuu helvetiksi sen jälkeen. Oletko valmis kantamaan sen syyllisyyden ja tuskan, minkä saat kun näet miten isä tuhoaa pienen lapsen psyykeen ja koko tulevan elämän? Voin kertoa, että sen seuraaminen on helvettiäkin pahempi paikka.
 
No. En tiedä mitä sinun tulisi tehdä, mutta tiedosta seuraavat asiat

1. Mies ei muutu koskaan
2. Olet yksin lapsesi kanssa, teet mitä teet
3. Mies ei ole hyvä esimerkki lapselle

Erityisesti nro 1. Hyväksy se. Ei välttämättä tarvitse katkaista yhteyksiä tms.
Ei välttämättä ole pakko tehdä yhtään mitään muutoksia tällä hetkellä.
Hyväksy tosi asiat ja anna asioiden rullata painollaan.

Ps. Mies ei saa mennä lapsen edelle, eikä vaikuttaa päätökseesi pitää se,
tai olla pitämättä. Se on sinun lapsesi.
 
Katkaise välit siihen mieheen ja sano että teit abortin/lapsi ei ole hänen tmv. mutta kasvatat itse sen lapsen. Onko muuttaminen täysin poissuljettu vaihtoehto? Ymmärrän miestä tuon riippuvaisuuden suhteen, että siitä on varmasti todella hankala päästä kuiville, mutta se on mahdollista jos jaksaa yrittää ja oikeasti sitä haluaa. Mahtaakohan hän siis edes haluta eroon riippuvaisuudestaan? Sen sijaan tuo toisten naisten kanssa huseeraaminen on jotain, mikä on todella loukkaavaa ja julmaa sua kohtaan - ansaitset paljon paremman kumppanin ja varmasti löydätkin sellaisen.
 
Ps. Eksän ollessa pahimmillaan, minä oikeasti kykenin jo ymmärtämään niitä äitejä, jotka tappavat sekä lapsensa että itsensä. Siinä kohtaa tuntui, ettei mitään muuta ulospääsyä siitä kiusaamisesta ja jatkuvasta henkisestä väkivallasta ollut. Luojalle kiitos minun ei tarvinnut tuohon ratkaisuun kuitenkaan päätyä. Lapsia en olisi voinut jättää tänne, itse olin täysin lopussa. Kuolema tuntui olevan ainoa pakokeino hullun ihmisen ulottuvilta. Edes viranomaiset ei siinä kohtaa vielä kyenneet auttamaan tarpeeksi. Haluatko todella löytää itsesi samasta tilanteesta?

Yhä edelleen elämme lasteni kanssa varpaillamme. Läsnä on 24/7 pelko siitä, että eksä löytää meidät ja aloittaa piinaamisen. Minulla on täysin valmiina meille jo uudet nimet ja uudet henkilöllisyydet, uusi elämä jonka toteutan siinä kohtaa. Mutta voin kertoa, että tämä on kaukana normaalielämästä. Ja kaikki vain sen takia, että sekaannuin mieleltään täysin sairaaseen ihmiseen ja tein hänelle vielä lapsiakin. Älä sinä tee samaa virhettä. Pelasta syntymätön lapsesi ja tee abortti.
 
Kiitos kaikille vastauksista, herättävää. On tosiaan totta, että mies on saanut jo nyt aikalailla tuhottua omaa jaksamistani, tämän viimeisimmäin naiskuvion jälkeen en ole oikein kyennyt keskittymään opiskeluihini ja jouduin hakemaan yhden rauhoittavan lääkekuurin, jotta jaksoin nousta sängystä.

Muuttamista en näe vaihtoehtoja, opiskelut ja läheiset täällä. Asummekin tosin eri kaupungeissa. Alan vakaasti harkita tuota aborttia, en vain tiedä pystynkö sinne loppujen lopuksi ikinä menemään. Adoptiotakin olen miettinyt, mutta yleensä kaikki ovat sen teilanneet ja sanoneet, että tuskin siihen pystyisit.

Olen yrittänyt jotain netistä lukea vaikuttaako nuo miehen käyttämät kemikaalit sikiöön, mutta jos nyt ei keskustelupalstoja uskota, niin tieteellistä näyttöä ei ole löytynyt.
 
Minä tein osittain samanlaisessa tilanteessa abortin.. Järkisyistä.. Tiedän, että se oli ainoa oikea ratkaisu, mutta silti mietin mitä jos.. Jälkikäteen toivon ehkä, etten olisi koskaan kertonut miehelle raskaudesta.. Mutta onko oikein evätä lapselta tieto isästään.. Ei ole hyvää ratkaisua.. Vain huono ja vähemmän huono.. Tsemppiä!
 

Yhteistyössä