Yösyöttö ja

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja unikoulu
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
U

unikoulu

Vieras
Taas aloitan keskustelun yösyötön pois jättämisestä ja unikoulusta, koittakaa kestää :)

Kaipailisin kovasti kokemuksia teiltä, jotka olette jo yösyötöt saaneet loppumaan ja lapsi ei muutenkaan terrosrisoi koko perheen unta öisin. Miten saitte sen aikaan ja kauanko siihen meni vai auttoiko mikään???

Meidän lapsemme on 10 kk ja minä en ole saanut vieläkään nukkua YHTÄÄN KOKONAISTA YÖTÄ ja aina olen vähintäänkin hiukan väsynyt. Olen ajatellut, että kyllä se lapsi siitä alkaa nukkumaan ja lopettaa yösyönnit itsestään, mutta näin ei ole käynyt. Yösyöttöjä on vähintään 2 ja neuvolassa käskettiin aloittamaan raakasti unikoulu: ei tissiä, ei vettä, ei syliin yöllä jne. Vain sitä huudatusta... Oikeita toimintaohjeita en saanut ja hirvittää, säälittää sekä valmiiksi jo väsyttää tuon ruljanssin aloittaminen.

Yösyötön lisäksi meillä on muitakin pahoja tapoja, eli lapsi nukahtaa itsekseen illalla omaan sänkyynsä, mutta yöllä olen hänen antanut jäädä viereen nukkumaan, kun en ole jaksanut nousta jatkuvasti häntä omaan sänkyyn kiikuttamaan. Tutti ei ole kelvannut koskaan, vaikka niitä on edelleen tarjolla, mutta peukalo onkin sitten jatkuvasti suussa.

Tämän ikäinen lapsi ei periaatteessa kuulemma tarvitse yöllä ruokaa, mutta olen senkin takia jatkanut näin pitkään imettämistä, koska lapsellamme on erittäin vaikeat ruoka-aine allergiat. Maito-, muna-, ja vilja-allergioiden lisäksi lähes mikään ei ole sopinut, mitä olemme ehtineen kokeilla. (Olen siis itsekin melkein epäinhimillisellä ruokavaliolla ollut jo monta kuukautta.)
Raukka saa ruuakseen vain bataattia, parsaa, maissia, kauraa ja tattaria. Kasvukäyrät ovat lähtenee alaspäin kuin lehmänhäntä ja paino putoaa. Yösyötön poisjättäminen on siis näin äidin näkökulmasta tosi julmaa, kun nälkä tuntuu kuitenkin yöllä vaivaavan, vaikka illalla syödään 2 dl puuroa. Vaihtoehtoja ei kuitenkaan ole, nukkumaan pitää meidänkin koko perheen jo vähitellen päästä.

Kertokaa kokemuksianne!!!
 
Hei! Meillä alkoi yösyötöt lisääntyä jostain syystä n. 7 kk iässä ja arvelin, että vauva ei kuitenkaan enää syö yöllä nälkäänsä, koska soseet ja iltapuuro maistuivat jo ihan hyvin. Juttelin asiasta neuvolassa ja sieltä annettiin mukaan MLL:n unikoulu kotona-julkaisu. Luin sen ja olin ihmeissäni että lastensuojeluliiton virallinen neuvo on huudattaa lapsi yksin uneen, käsittämätöntä! Etsin netistä lisää materiaalia unikoulusta ja löysin tietoa tassuhoidosta, joka on lasta kunnioittava ja inhimillinen menetelmä samaan asiaan ja ainakin meillä toimi loistavasti. Olin varautunut siihen, että valvotaan monta yötä unikoulun takia ja jaoimme päivystysvuorot miehen kanssa, mutta käytännössä vain ensimmäisenä yönä tarvitsi ottaa vauva kerran syliin itkun takia. Muuten on rauhoittunut tassuotteilla sänkyyn jos on herännyt keskellä yötä ja n. viikossa lopetti heräilynkin ja nyt meillä nukutaan yöt läpeensä 20-6. En olisi etukäteen uskonut, että näin yksinkertaisella tavalla saatiin yöunet kuntoon. 'Unikoulusta' on nyt n. kuukausi ja varmaan hampaiden, uusien taitojen oppimisen yms muiden asioiden takia menee unet vielä sekaisin, mutta nautitaan nyt tästä tilanteesta. Lisätietoja tassuhoidosta löytyy ainakin Ylen Akuutti-ohjelman webbisivuilta.
 
kokemuksia minäki mielinkiinnolla odottelen, meillä ollaan jo 11kk, päivisin ei tarvi tissiä enää ollenkaan, ohjelmassa olis noi ilta ja yösyöttöjen poisjättö, KUN VAAN JAKSAIS alottaa. Meillä vauva jätti tossa vähän alle 10 ite yösyönnit pois jo melkein kuukaudeksi mutta sitten ne palasi taas konttaamaan oppimisen mukana kun yöt meni lekkeriksi. Joten et ole ap yksin.
 
Ap: Aivan kuin olisin tuon itse kirjoittanut, paitsikka että meillä ei syödä edes peukkua ;)

Eli meillä kävi niin että parisen viikkoa sitten päätin illalla etten enää anna yöllä tissiä, mutta vettä annoin joskus koska oli aika kuuma yölläkin. Minä otin pojan heti syliin koska tiesin että aiempien kokemusten mukaan huutaa jos vaan tassuttelen. Pidin sylissä jonkin aikaa että rauhottui. Sitten laskin sänkyyn ja huuto alkoi taas. Otin syliin ja annoin nukahtaa sylkkyyn. Siirsin sänkyyn ja yleensä poika havahtui mutta jatkoi unia kun vähän taputtelin pyllyyn. Ekoina öinä protestoi tosi paljon ja siitä se pikkuhiljaa helpotti. Nyt ei enää juurikaan itke yöllä mutta heräilee kyllä. Nyt vaan ""kaataa"" sänkyyn niin kyllä yleensä sinne jää ja jatkaa unia.

Eli suurinpiirtein kolme yötä itki ja sitten sopeutui tilanteeseen. Nää mun tavat on ihan omasta päästä enkä ole noudattanut mitään ohjeita. Otan sylkkyyn jos siltä tuntuu ja annan pusuja yöllä yms.

Voimia koitokseen! :)
 
Kopioin tähän aiemman tekstini tuolta parin viikon takaa, aiheena juuri tämä yösyötöstä vieroittaminen.

Vieroitin tytön yötissistä kun oli 9 kk vanha. Valvoin vapaaehtoisesti koko yön, koska ajattelin etten sitten unenpöpperöissä jaksa mitään alkaa silittelemään tai vastaavaa, vaan hereillä itsekurikin on vahvempi. Tyttö heräsi ensimmäisen kerran kitisemään puolenyön aikaan ja annoin vaan kitistä, en mennyt edes katsomaan. Loppui viidessä minuutissa. Seuraavan kerran kitisi kahden aikaan ja silloin itkikin oikein kunnolla. Kävin ottamassa syliin ja tarjosin vettä ja laitoin uudestaan sänkyyn ja silittelin, johon lopulta nukahti. Sen jälkeen nukkui aamukuuteen, jolloin tarjosin sitten tissiä. Seuraavana yönä (nukuin silloin itsekin, en siis valvonut kuin yhden yön) kitisi vain pari kertaa, en mennyt kertaakaan katsomaan kun loppui viidessä minuutissa.
Univelkaahan siinä vähän tuli, mutta kolmantena yönä jo nukuin yhdeksän tuntia putkeen. Sen jälkeen meillä ollaan nukuttu kaikki yöt.
 
Lisäyksenä siis, että nukuttiin isän kanssa silloin olohuoneessa vuodesohvassa ja tyttö yksinään makuuhuoneessa oven takana. Se tuntui olevan toimiva ratkaisu, sillä olohuoneeseen itku ei kuulunut niin kovana eikä tullut mitään pakottavaa tarvetta mennä lohduttamaan tyttöä. Parin yön päästä kun tyttö sitten nukkui jo koko yön, siirryttiin isän kanssa takaisin makuuhuoneeseen.
 
Meillä mies nukkui pojan kanssa 2 yötä ja tarjosi vettä pullosta.Kolmantenä yönä ei enää herännyt ollenkaan pyytämään maitopulloa.Poika oli n.vuoden silloin.
 
Minä lopetin yösyötöt pojan olessa 5kk. Juttelin asiasta neuvolassa ja sain ""luvan"", meillä jo syötiin iltapuurot ja oikeastaan joka aterialla kiinteitä.

2 yötä kesti sitä huutoa tarjosin vettä. Joku nyt siellä tietenkin, että vasta 6kk saa yösyönnin lopettaa. Mutta meidän pojalle jäi sellainen vaihe päälle, että yöllä syötiin jopa 6 kertaa. Pahimpina öinä puolentunnin välein. Tuo jäi päälle kauhean kasvupyrähdyksen seurauksena. 3kk poika venähti kuukauden aikana pituutta 6,5cm ja silloin oli vielä pelkällä maidolla. Silloin aloitin kiinteet ja kun niitä syötiin jo sopivasti lopetin nuo syötöt.

Heräillään tuttia haluamaan vieläkin öisin, mutta korkeintaan 2 kertaa saa antaa tutin, muuten nukkuu 21-8.30

Mutta kokeile ensin ilman vesipulloa/mukia, jos tuntuu ettei rauhotu anna sitten vettä. Meillä poika näin kesällä saattaa yön aikana juoda mukillisen vattä ja päivällä juo joka aterialla 2dl maitoa ja vettä pitkin päivää. Ja tuosta vieressä nukkumisesta on mullakin huonoja kokemuksia, joskus olen ottanut pojan viereen nukkumaan, jos nukkunut levottomasti. Ja sitten onkin vaikeaa taas saada nukkuu omassa sängyssä, mutta otan sitten vain kädestä kiinni ja sängyn ihan meidän sänkyyn kiinni ja niin on poika rauhoittunut. Kyllä se aikansa ottaa, että lapsi tottuu siihen, mutta kyllä helpottaa koko perheen öitä.

Eli niin 2 yötä oli melki pelkkää huutoa paljon ei nukuttu, mutta sitten rauhoittui. Ja yöllä aina sanoin pojalle, että nyt on yö nyt nukutaan, annoin vettä, silitin päästä, annoin tutin.
 
Hae netistä ""tassuhoito"" ja ""uniassosiaatio-ongelma"". Jälkimmäisellä pitäisi löytyä erinomainen artikkeli lapsen unesta ja unikoulusta, ihan konkreettisine ohjeineen sen toteuttamiseksi.

Koulutin lastamme tuossa puolen vuoden tietämillä, kun hän oli pärjännyt jo muutaman yön ilman ruokaa, mutta heräili edelleen parin tunnin välein muuten vaan. Meillä homma alkoi siitä, että siirsimme pojan nukkumaan omaan huoneeseen. Lisäksi päätin, että en nosta häntä sängystä enkä tarjoa muuta kuin tuttia, silittelyä ja lohduttelua sinne omaan sänkyyn.

En koskaan tuijotellut kellosta mitään itkuaikoja, vaan kuuntelin vauvan itkua ja lohdutin sen mukaan. Todellisen hätäitkun oppii nopeasti erottamaan ""missä kaikki ihmiset ovat, tulkaa seurustelemaan"" -itkusta. Hätäitkuun pitää reagoida heti, seurusteluitkua voi kuunnella ihan rauhassa pitkänkin aikaa omassa sängyssä leppoisasti loikoillen.. Se saattaa loppua omia aikojaan, kun vauva katsoo parhaammaksi alkaan nukkumaan. (Kuka sitä viitsii pimeässä pitkään yksin jorista :)

Vauva alkoi alle viikossa nukkumaan täysiä öitä. Sen jälkeen yöheräämisiä on ollut satunnaisesti esim. sairastelun tai hampaiden vuoksi. (Sairaalle lapselle luonnollisesti tarjotaan yölläkin täysi palvelu.) Unirytmi on aina palannut normaaliksi muutamassa yössä.

Yöllä itku kuulostaa tietysti aina pahalta, varsinkin aluksi. Korvatulpat helpottavat äidin ja isän tuskaa.

Tsemppiä!

ps. Luulen, että meillä kaikista merkittävin tekijä lempeässä unikoulussamme oli tuo vauvan siirtäminen toiseen huoneeseen nukkumaan. Se vähensi heti heräämisten määrää huomattavasti.
 
Kiva, että jaksoitte kirjoitella näin paljon kokemuksianne ja neuvoja :)

Olen nyt lukenut netistä juttuja tassuhoidosta ja uniassosiaatio-ongelmista ja tarkoituksena olisi aloittaa unikoulu tassuttelemalla ensi yönä.

Positiivista meidän tilanteessa on ainakin se, että lapsi on jo tähän mennessä oppinut itsekseen nukahtamaan omaan sänkyynsä illalla, eikä nukuttamistoimia tarvita. Toivottavasti se helpottaa tätä operaatiota.

Aiomme tänään ensimmäiseksi siirtää pinnasängyn pois meidän makkarista lastenhuoneeseen. Miehelle haettiin pussillinen karkkia ja hyvä piiitkä leffa ""yöeväiksi"". Kokeillaan miten mies selviää yövalvomisista muutaman yön, kun meikäläisellä niitä on takana jo enemmän kuin tarpeeksi. Ihan niinkuin en kuuntelisi korvatarkkana omassa sängyssäni, että kuinka kovaa, miten pitkään ja millaisella äänensävyllä naapurihuoneessa itketään. Taitaa olla yhtä iso saavutus pystyä olemaan sekaantumatta asiaan kuin lapsen nukkuminen ilman yötissiä :)

Jos muutkin innostuvat unikouluprojektista niin kirjoitelkaahan kuulumisia miten onnistutte, minäkin kirjoitan, jos oon vielä yön jälkeen täysissä järjissä...
 
Nyt meilläkin nukutaan öisin :)

Lupasin kirjoitella kokemukset meidänkin tassuhoidosta ja näin meillä meni:

Siirsimme pinnasängyn ja lapsen oman huoneeseen pois meidän makkarista. Lapsella ei ollut mitään ongelmaa siinä, että sängyn paikka vaihtui, tosin isä nukkui aluksi samassa huoneessa, mutta nyt lapsi nukkuu jo yksin.

Ensimmäisenä yönä itkettiin tunti n. klo 01.30-02.30, jonka jälkeen nukuttiinkin aamuun klo 8.00 saakka. Isä piti välillä sylissäkin ja tarjosi pullosta vettä. Vesi ei maistunut ollenkaan.
2. yönä lapsi itki vähäsen klo 04.30 ja heräsi klo 7.30 tissille.
3. yönä itkeskeli vähän klo 04.30 ja heräsi tissille klo 8.00
4. yönä heräsi aamulla 06.15 ja annoin tissiä
5. yönä heräsi 05.30 ja 06.30 ja nukahti uudelleen pelkästään ""kaatamalla"" sänkyyn uudelleen

Suunnilleen näin unet ovat jatkuneet, lapsi saattaa herätä klo 05-06 välillä, jolloin taputellaan takaisin uneen ja 07-08 olen antanut aamutissin. Jonakin aamuna on herännyt vasta 07 kieppeillä ekan kerran.

Yhtenä yönä olen antanut myös tissiä, kun yösyötön pois jäänti tod.näk aiheutti mulle lievän rintatulehduksen ilman kuumetta, mutta rinta oli silti tosi kipee.

Lapsen paino on laskenut entisestään yösyötön poisjäännin jälkeen, mutta eiköhän sekin siitä tasaannu.

Sinulle minä: oletko jaksanut aloittaa unikoulun ja jos niin miten meni?

 
Olen vielä yrittänyt venytellä aamua ainakin seittemään, kun en millään viitsisi aikaisemmin ylös nousta. Muutaman kuukauden päästä alkaa kuitenkin päivähoitoon vienti ja aamut aikaistuvat varmaan lähemmäksi kuutta kuin seitsemää väkisinkin :)
 

Yhteistyössä