ystävä ja puhelimeen vastaaminen

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja ?
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
?

?

Vieras
Eräs ystäväni ei vastaa yleensä puhelimeen, kun hänelle soittaa (uskoisin, että ei koske vain minun puheluita). Hän laittaakin usein viestiä seuraavana (tai sitä seuraavana päivänä) tai joskus jopa soittaa. Meidän välit on hyvät ja luulen, että tämä on vain hänen tapansa. Itse kuitenkin pidän sitä epäkohteliaana ja tarkoitukseni onkin mainita asiasta.

Olisi kiinnostava tietää onko muilla ystäviä tai tuttavia, jotka useimmiten eivät vastaa heti puhelimeen?Jos on niin vaivaako se sinua ja oletko maininnut asiasta?
 
Mulla on ystävä, joka ei ole vastannut mun puheluihin kohta neljään vuoteen. Ollaan hyvät ystävät ja nähdään ihan säännöllisesti. Luulin, ettei hän vastaa muillekaan, mutta ollessani hänen luonaan käymässä hän kyllä vastaa puhelimeensa kun muut tutut, sukulaiset ja ystävät soittavat. :/ Kyllä siitä tulee melko loukattu olo.
 
Minä en vastaa aina. No on muutama ystävä ja läheinen, joille vastaan lähes aina. Minulle kukaan ei oikeastaan soitakaan vaan jutellakseen, kaikilla on jotain asiaa :) Tietävät ettei minusta ole rupattelemaan. Mieluummin kyllä naputan viestejä.
 
Minä olen juuri tuollainen "huono ystävä". En päivystä puhelimen ääressä enkä vastaa siihen jos on huono hetki. Enkä kyllä aina muista/kerkeä soittaa takaisin. Varmaan se loukkaa jotakin, mutta eiköhän sitä soiteta uudelleen jos on tärkeää asiaa.
 
Mä oon kans tommonen. Mulla on puhelin aina äänettömällä (tai no, perheenjäsenet oon laittanut niin, että niiden soitot kuuluu aina), mutta kyllä mä joskus saatan jopa huomata, kun puhelin soi, mutta jos ei sillä hetkellä "huvita" jutella, niin en vastaa, vaan soitan myöhemmin tai tekstaan. Ja unohdan myös tosi usein palata asiaan. :/
 
Alkuperäinen kirjoittaja Kowalski:
Mä oon tuollainen. Känny on usein äänettömällä, ja jos en heti puhelun/viestin huomattuani soita takaisin/vastaa, niin se ikävän usein unohtuu.

sama.

Ei jouda kyllä oleen puhelin kovana kädessä koko aikaa..
sitten kaikki valittaa ku en vastaa..
mutta tuskinpa nekää o kärppänä kyttäämäsä turpa kiinni kännykän näytössä "kuka soittaa" ai mun bestis pakko vastaa heti. "soriko meni 3 sekuntii ennenku vastasin".. LUOJA!!! :headwall:
 
Alkuperäinen kirjoittaja v:
Minä olen juuri tuollainen "huono ystävä". En päivystä puhelimen ääressä enkä vastaa siihen jos on huono hetki. Enkä kyllä aina muista/kerkeä soittaa takaisin. Varmaan se loukkaa jotakin, mutta eiköhän sitä soiteta uudelleen jos on tärkeää asiaa.

Eiköhän tuo ole ihan normaalia. Ei kai se kenestäkään huonoa tee, jos ei puhelimen vieressä alati päivystä.
 
nii ja yks kaveri ei ymmärrä järkipuhetta EIKÄ meidän äiti kun ne soittaa ja sanoo että hei nyt on oikeasti paha paikka ei pysty, esim kaupan kassalla tai jossain vastaavassa niin pälätystä pälätyksen perään.Joskus pitäny ihan katkassa puhelu ja laittaa txt perään että "sori, soitan myöhemmn sulle". =)
 
Minä. :wave:
Mä en jaksa koko ajan roikotella kumpaakin kännyä matkassa. Mulla ei yleensä ole edes taskuja, mihin niitä laittaa jos oon tuol pihalla touhuamassa. Toinen puhelin on yleensä äänettömällä, koska useimmiten siihen soittaa vaan lehtimyyjät. Toisinaan menee päivä tai kaks, kun soitan tahi tekstaan takas. Tietty jos nään, että joku on yrittäny useamman kerran tavotella, soitan heti.

Mä en kyllä suoraan sanottuna käsitä, miten se voi olla niin törkeää, ettei ole koko ajan puhelin korvalla. Eikä kai onneksi kukaan mun ystävistä sitä törkeänä pidäkään. Mä en vaan halua olla aivan täysin riippuvainen puhelimesta. Osittain siksi, että koko lapsuus pärjättiin ihan ilman kännyköitä... Vanhanaikaista varmaan... :ashamed:
 
En ole koskaan ymmärtänyt miksi pitäisi höpistä tuntikausia puhelimessa. Mieluummin lähden vaikka kahville ja höpisen ne samat asiat. Miksi minun tapani on jotenkin väärempi kuin jonkun toisen ja minua haukutaan kun en tykkää roikkua puhelimessa?

Mulla on puhelin jossain laukunpohjalla enkä todellakaan elä vahtimalla puhelinta. Vastaan jos kuulen sen soivan. Ihan niin kuin lankapuhelinaikanakin.
 
Alkuperäinen kirjoittaja toiset ovat oikeita ystäviä:
En ole koskaan ymmärtänyt miksi pitäisi höpistä tuntikausia puhelimessa. Mieluummin lähden vaikka kahville ja höpisen ne samat asiat. Miksi minun tapani on jotenkin väärempi kuin jonkun toisen ja minua haukutaan kun en tykkää roikkua puhelimessa?

Mulla on puhelin jossain laukunpohjalla enkä todellakaan elä vahtimalla puhelinta. Vastaan jos kuulen sen soivan. Ihan niin kuin lankapuhelinaikanakin.

Kuka sinua on haukkunut? :o Ei sellaiset kovin hyviä ystäviä itsekään ole, jos tuollaisesta haukkuvat.
 
Ymmärrän täysin jos aina ei pysty vastamaan (en itsekään aina pysty tai ehdi tai jopa jaksa). Kuitenkin on eri asia olla vastaamatta joskus, mutta jos vastaaminen on se poikkeus sääntöön niin alkaahan se tympiä. Etenkin jos on jotain asiaa. Tekstiviestirumbaan on vaan niin tylsä lähteä, jotenkin helpompi olisi puhua se pari minuuttia ja siinä se...Mutta kai se sitten on niin, että jokainen tavallaan...Ottaako puheeksi vai eikö ottaa, siinä vasta pulma. :)
 
Minun puheluihini ei enää nykyään kukaan vastaa. Minä olin kerran tärkeässä asemassa, mutta tipahdin, eikä minusta ole enää hyötyä kenellekään. Karu totuus on, että ihmiset ovat hyvin alkeellisia. Eläimet ovat paljon kehittyneempiä, he valitsevat fiiliksen mukaan ja sen, mikä on oikeasti hyvää. Ihminen häviää.
 
Mä pidän kännyä usein äänettömällä enkä siksi pääse vastaamaan aina puheluihin.. Soittelen kyllä takas yleensä hetikun huomaan että olen saanu puhelun.. Mun mielestä en oo velvollinen päivystämään koko ajan kännykkääni ja mulla on oikeus olla vastaamatta. Ei se että nykyään on kännykät tarkota että aina pitäisi olla tavoitettavissa ja käytettävissä. Oon muutenki tekstari ihmisiä.
 
Minun siskoni on tuollainen. Hän on muutenkin hajamielinen ja hoitaa asioita vähän niin ja näin. Ei vastaa heti koska ei päivystä puhelimessa ja myöhempi vastaaminen lykkääntyy tai jää täysin koska yksinkertaisesti unohtaa tai kännykkä on hukassa... Ei hän sitä kiusallaan tee.

Mieheni on tuollainen myös, mutta se on ihan vain piheyttä. Toivoo että toinen kokeilee soittaa uudelleen ettei hänen itsensä tarvitse soittaa ja tehdä laskua....
 
annat sen kirkuu ja hihittelet ittekses ku joku urpo yrittää tavottaa. se on tän päivän sadomasoo ja valikointii - voi säätää paskasakille vaik vessan lorinat ääniks kapulaan. tylyy jengii
 
Ei mun mielestä tarvitse olla aina puhelimen ulottuvilla. Kännykkäaikaan on mennyt ihan ihmeelliseksi ihmisten vaatimus aina tavoitettavissa olemisesta, mun mielestä se on vähän sairasta. Useimmiten minut saa kiinni kännykällä, mutta esim. lomalla pidän puhelinta tahallaan äänettömällä ja soitan sitten takaisin kun haluan. Nyt äitiyslomalla en myöskään ole aamuisin "tavoitettavissa".

Yksi mun ystävistä ei vastaa puheluihin melkein ikinä vaan pistää usein viestiä, toinen taas ei tykkää viestitellä ollenkaan.

Ei kaikki tahdo olla puhelimen orjia.
 
Mulla on melkein aina piippauksella tai äänettömällä, yöksi suljen koko kännykän. Joskus se on suljettuna koko päivän!! Miksikö? En ole kännykän orja, on ihanaa kun ei tarvitse tilittää mitä teen, missä ja kenen kans. Yleensä puhelut tuppaa olemaan tuon suuntaisia. Mitä se kellekkään kuuluu!! Enkä minäkään jaksa kuunnella jonninjoutavaa jorinaa. Ja joskus vain haluan olla tavoitettamattomissa..Mieluusti eläisin aikaa jolloin lankapuhelimet olivat vain käytössä. Ärsyttää kun soitellaan koko ajan (eräs "ystäväni" voi soittaa jopa 20 kertaa päivässä, ilman että hänellä olisi mitään järkevää asiaa.) Ja jos en heti vastaa puheluun tai viestiin, luullaan että olen suuttunut tms. Yleensä minua ei vain huvita puhua puhelimessa, puhun mieluummin kasvotusten. Saati selittää asioitani kaupankassa jonossa!! Olen sanonut tämän kavereilleni, mutta kaikkien jakeluun se vaan ei mene. Usein jätän minäkin kännykkäni kotiin. En ota sitä lenkkipolulle, kauppaan, kirjastoon ym mukaan. Ja vastaan jos jaksan, yleensä viestillä. Muutama tärkeä ihminen on joille vastaan heti. Tiedän tapauksia joilla on jopa 2 kännykkää, niitä sitten 5min välein kyylätään onko tullut viestejä/puheluita. Tai sitten soittavat/viestivät koko ajan jollekin. Eli meitä on 2 ärsyttävää tyyppiä; se joka ei vastaa ja ne jotka soittelee koko ajan (joille puhelin on koko elämä)
 
Mulla on yks kaveri joka tekee sitä, ettei vastaa ikinä. Vaikka lähettää viestiä, niin mitään ei kuulu. Yks toinenkin kaveri sanoi samaa.
Kesällä tapasin hänet.Ja hän sanoi, ettei ole paljon hyviä kavereita. Joo, ei varmaan jos noin toimii =(
Tiedän, että heidän tilanne kotona ei ole paras amhdollinen, mutta silti...
 
Minä en ole puhelimen orja. Puhelin saattaa olla laukussa vaikka koko päivän ja usein äänettömällä. Töissä pidän äänettömällä aina ja se usein jää siihen asetukseen kotonakin. Illalla nukkumaan mennessä, kun panen puhelimestä herätyksen päälle niin näkyy tulleet puhelut.

Aina kuitenkin soitan takaisin tai panen viestin, jos mulle on joku soittanut.
 
Ystävälläsi voi olla sellainen erityinen puhelinfobia, siis hän ei koe puhelinta luontevaksi tavaksi kommunikoida ja puhelutilanne ahdistaa häntä. Tässä kännykkäajassa tämä on aika nolo fobia, voin kertoa omasta kokemuksesta.

Tämä fobia on jopa melko yleinen. Eli jos hänellä on tämä, niin pahennat vaan tilannetta ja teet yhteydenpidon aikaisempaakin vaikeammaksi hänelle.
 
Muuan ystävääni on vaikea tavoittaa. Hän ei yleensä vastaa, ja soittaa takaisin vasta kun kuumat uutiset ovat jäähtyneet. Välillä minusta tuntuu ettei hän vastaa, koska hän on minulle vihainen esimerkiksi pelihäviön takia. Onko muilla samankaltaisia kokemuksia? Jos on, niin miten otitte asian puheeksi hienovaraisesti ettei kaveria stressaa?
 

Yhteistyössä