Ystävälle..

[Ystävätön]

Tämä on kirje hyvälle ystävälle jota minulla ei ole. Ystävälle jota kaipaan lähes päivittäin..Ensin aioin laittaa kirjeen postiin ja kirjoittaa päälle vain "ystävälle", mutta ajattelin ettei sitä ehkä lukisi kukaan koskaan.

Voikun voisin soittaa sinulle ja kertoa mitä elämääni nyt kuuluu. Tietäisit puolesta sanasta missä mennään ja mistä taas puhun. Tunnet minut niin hyvin. Minäkin tunnen sinut hyvin ja tiedän mitä elämääsi kuuluu.
Voisin kertoa sinulle, että olen taas hukassa. Olen edelleen hukassa.. Et koskaan väsy kuuntelemaan. Minun ei tarvitse pelätä, että masennan päiväsi enkä kuule sinusta aikoihin koska en ole hauskaa seuraa. Voin jopa itkeä sinulle.. Et ota yhteyttä minuun vain saadaksesi purkaa omaa mieltäsi ja kuullaksesi piristäviä sanoja. Kuuntelemme kumpikin toisiamme.
Jaamme myös ilon hetket. Nautimme siitä, että toinen on onnellinen. Lenkillä nauramme elämän kolhuille ja muistelemme vanhoja ja uusia toilailuja.

Jos voisin soittaa sinulle nyt kertoisin etten tiedä mitä tehdä. Kysyisin onko totta ettei minusta ole enää mihinkään, että epäonnistun nykyään kaikessa. Kysyisin sinulta olenko huono äiti, koska kaikkein eniten maailmassa haluaisin olla hyvä. Sinulta voisin kysyä koska tunnet minut.
Tiedät, että mieheni sanoo usein pahasti ja käyttäytyy välillä ikävästi. Kertoisitpa onko hän oikeassa vai olenko hukannut kaiken itseluottamukseni. En tiedä enää mikä on väärin ja mikä oikein...
En osaa enää tehdä ruokaa, en miellytä sänky asioissa, en meikkaa oikein..en tee enää mitään oikein. Yritän olla hyvällä tuulella, mutta en enää kykene olemaan huomioimatta kaikkea mitä kuulen. Tiedät, että teen edelleen kaiken (99%) kotitöistä ja lastenhoidosta. Tiedät ettei hän ole juuri kotona töiden ja harrastusten vuoksi. Nyt hän makaa krapulassa makuuhuoneessa, siksi minä pääsin koneelle. Jos hän on kotona, hän on koneella. Tiedät senkin.. Jos hän tietäisi mitä nyt kirjoitan hän vaihtaisi salasanat niin etten pääse koneelle enää.
Välillä hän on mukava. Ystävänpäivänä toi oikein kukkia..Välillä silittää kasvoja ja sanoo kaikkein kauneimmaksi. En pysty kuuntelemaan enää, sanat tuntuvat niin ristiriitaisilta. Juuri kun menee paremmin ja olen hyvällä tuulella saan taas kuulla jotain ikävää.
Olen oppinut etten saa pyytää mitään. Jos en halua, että sydän taas hajoaa pettymksestä en saa pyytää enkä edes salaisesti toivoa mitään, niin en pety. Joskus kyllä uhmaan ja pyydän häntä vaikka nukuttamaan lapsen. Joskus yllätyn iloisesti ja silloin olenkin todella onnellinen. Tai sitten saan kuulla ettei onnistu. Jos haastan keskusteluun saan kuulla kuinka laiska olen.
Onneksi sinä tiedät meidän perheemme tilanteen. Tiedät ettei mikään ole yksinkertaista. Et jakele mustavalkoisia ohjeita. Tiedät miten hankalaa on erityislapsen kanssa, tiedät myös minun terveyteni. Tiedät miten hankalaa ero olisi. Tiedät, että olen puun ja kuoren välissä enkä pääse mihinkään...
Kukaan muu ei sitten tiedäkkään. Pidän kulisseja pystyssä ulkona ja sisällä. Lapset eivät saa nähdä riitelyä, kyyneliä tai kärsiä mutenkaan.

Kiitos sinulle joka luit.. Halusin vain kirjoittaa koska olen niin kamalan yksin. Mietin päivittäin mitä kertoisin jos minulla olisi ystävä.

Olkaa onnellisia jos teillä on ystävä.

 

[Cycadeen]

Kyllpäs minulle tuli surullinen olo sun puolesta. Minulla ystävät jäi muuton vuoksi kauas ja olen ollut uudessa asuinpaikassa hyvinkin yksinäinen. Nyt olen alkanut käydä kerhoissa lasten kanssa ja vaikka nyt en olekkaan ystävystynyt siellä, niin ainakin vähän saa vaihtaa kuulumia ja se on jo piristänyt tosi paljon. Pääsee vähän pois kotoa, muiden äitien ja naisetn pariin. Kerhot ovatkin mulle tällä hetkellä varsinainen henkireikä.
Sun kannattais hommata lapsille hoitaja ja hankkia harrastus. Mikä tahansa. vaikka kansalaisopistolta. Toivottavasti löydän ystävän, jota niin kaipaat =)

 

[vieraana]

surullinen teksti.

Mutta ehkäpä sun on tullut aika tehdä elämässäsi muutoksia, jotta oisit onnellinen itsekin..ei kaikkea kannata uhrata lasten takia, kyllä sulla on oikeus onneen ja siihen että tunnet olevasi hyvä, koska sähän oot sä olet vahva ihminen kun oot pärjänny elämässä ja hoitanut kaiken itse, sä kyllä pärjäisit yksinkin lasten kanssa ja ehkäpä jopa löytäisit sen ystävän, kun alkaisit luottaa itseesi.

Jaksamisia ja hali sulle.

 

[MarjaK]

Hei ystävätön, sinun kannattaa ottaa yhteyttä mielenterveystoimistoon tai perheneuvolaan, sieltä saat apua, neuvoja ja ohjeita jaksamiseen. Et tosiaankaan ole yksinään noiden ongelmiesi kanssa ! Ero tuntuisi parhaalta ratkaisulta, mutta ehkä vasta sitten, kun olet saanut omia voimiasi kasattua. Kyllä lapsenne huomaavat, jos te ette ole onnellisia ja sinä vaikutat niin masentuneelta. Voimia sinulle, koeta kestää !! Pidän sinulle peukkuja, hyvää jatkoa ! :wave:

 

[vieras]

Ei ap parisuhdetta valita, vaan sitä ettei ole ystäviä.

 

[4-kerroksen väkeä]

jos haluat , laita YV:tä... täällä yksi, joka on valmis ystäväksi :hug:

 

[Ystävätön]

Kiitos kaikille vastanneille. Kaikki hyvien jatkojen toivotukset, peukut, halit ja neuvot tuntuvat mukavilta.
Käyn töissä ja lasten kanssa menee kaikki vapaa aika. Oikeastaan on minulla muutama kai ihan ystäväksi luettava, mutta ystävyys on aika yksi puolista. Kuuntelen heidän murheita.
Kiitos sinulle "4-kerroksen väkeä", mutta tämä on todella harvinaista, että ehdin koneella piipahtamaan. En oikein ehdi kirjoittelemaan.
Kiitos teille kaikille ja iloista kevään odotusta! Kerään tässä voimia ja teen vielä ratkaisuja kunhan jaksan