Ä
äkämössö
Vieras
Huoh, en tiedä mitä enää tekisin ystäväni, lapseni kummin kanssa.
Hän on aina myöhässä ja reilusti. Olemme tunteneet vauvasta asti, mutta myöhästelyt alkoivat vasta täysi-ikäisenä ja ovat nyt pahentuneet. Kun pyysimme häntä kummiksi, tiesin toki hänen vikansa. Myöhästelyt olivat kuitenkin silloin vielä siedettäviä, noin 15-30 minsaa. En pitänyt asiaa mahdottomana, koska ystäväni on muuten ihana ja rakas. Ajattelin, että koska olen tähänkin mennessä tapaa sietänyt, siedän tulevaisuudessakin.
Mutta nykyään hän on myöhässä 2-3 tuntia. Esimerkiksi tänään olimme sopineet treffit kotiimme 15 ja hän saapui 17.30. Hän kyllä laittoi 15 jälkeen viesti olevansa tunnin myöhässä ja pahoitteli tilannetta. Meille tullessa olimme muksujen kanssa eteisessä ulkotamineissa ja ilmoitin lähteväni nyt uimaan lasten kanssa, koska niin olimme jo lasten kanssa sopineet. Ystäväni ei tätä ymmärtänyt vaan lähti ovet paiskoen ulos.
Edellisellä kerralla hän oli yli kaksi tuntia myöhässä, jolloin jouduin perumaan lapseni muskarin, jotta hän näkisi kummiaan, koska oli tätä kuumeisesti odottanut. No, kummi tuli niin myöhässä, että hänellä olikin kiire jo seuraavaan tapaamiseen, joten ehti olla meillä 15 minsaa, ei ehtinyt kahvitella, ei mitään. Lapsi oli pettynyt ja muskarikin jäi väliin. Sanoin ystävälleni tämän olevan huonoa käytöstä ja aiheuttavan mielipahaa ja hän pyytelikin anteeksi.
Parasta olisi jos menisimme hänen luokseen, mutta kolmeen vuoteen hän ei ole saanut aikaiseksi pyytää kotiinsa. Minä olen se, joka olen ehdottanut tapaamisia ja olen yrittänyt vihjailla, että josko tulisimme teille, mutta aina hänellä on jokin syy, miksi tulisi mieluummin meille.
Leffat on kahteen kertaan jouduttu perumaan hänen myöhästelyn takia.
Hänen oman lapsensa syntymäpäiväaikoihin hän on saattanut sanoa, että kutsuu meidät sitten mukaan, mutta kertaakaan ei ole kutsua tullut.
Tekstareihin hän ei vastaa kuin noin viikon viiveellä, jos silloinkaan.
Hän lupailee lapselleni viedä häntä pulkkamäkeen, elokuviin, teatteriin. Minäköhän vuonna?
Annanko koko ystävän/kummin olla? Mun mitta alkaa olla täysi. Mitä sanon lapselleni, joka kaikesta huolimatta pitää kummistaan?
Hän on aina myöhässä ja reilusti. Olemme tunteneet vauvasta asti, mutta myöhästelyt alkoivat vasta täysi-ikäisenä ja ovat nyt pahentuneet. Kun pyysimme häntä kummiksi, tiesin toki hänen vikansa. Myöhästelyt olivat kuitenkin silloin vielä siedettäviä, noin 15-30 minsaa. En pitänyt asiaa mahdottomana, koska ystäväni on muuten ihana ja rakas. Ajattelin, että koska olen tähänkin mennessä tapaa sietänyt, siedän tulevaisuudessakin.
Mutta nykyään hän on myöhässä 2-3 tuntia. Esimerkiksi tänään olimme sopineet treffit kotiimme 15 ja hän saapui 17.30. Hän kyllä laittoi 15 jälkeen viesti olevansa tunnin myöhässä ja pahoitteli tilannetta. Meille tullessa olimme muksujen kanssa eteisessä ulkotamineissa ja ilmoitin lähteväni nyt uimaan lasten kanssa, koska niin olimme jo lasten kanssa sopineet. Ystäväni ei tätä ymmärtänyt vaan lähti ovet paiskoen ulos.
Edellisellä kerralla hän oli yli kaksi tuntia myöhässä, jolloin jouduin perumaan lapseni muskarin, jotta hän näkisi kummiaan, koska oli tätä kuumeisesti odottanut. No, kummi tuli niin myöhässä, että hänellä olikin kiire jo seuraavaan tapaamiseen, joten ehti olla meillä 15 minsaa, ei ehtinyt kahvitella, ei mitään. Lapsi oli pettynyt ja muskarikin jäi väliin. Sanoin ystävälleni tämän olevan huonoa käytöstä ja aiheuttavan mielipahaa ja hän pyytelikin anteeksi.
Parasta olisi jos menisimme hänen luokseen, mutta kolmeen vuoteen hän ei ole saanut aikaiseksi pyytää kotiinsa. Minä olen se, joka olen ehdottanut tapaamisia ja olen yrittänyt vihjailla, että josko tulisimme teille, mutta aina hänellä on jokin syy, miksi tulisi mieluummin meille.
Leffat on kahteen kertaan jouduttu perumaan hänen myöhästelyn takia.
Hänen oman lapsensa syntymäpäiväaikoihin hän on saattanut sanoa, että kutsuu meidät sitten mukaan, mutta kertaakaan ei ole kutsua tullut.
Tekstareihin hän ei vastaa kuin noin viikon viiveellä, jos silloinkaan.
Hän lupailee lapselleni viedä häntä pulkkamäkeen, elokuviin, teatteriin. Minäköhän vuonna?
Annanko koko ystävän/kummin olla? Mun mitta alkaa olla täysi. Mitä sanon lapselleni, joka kaikesta huolimatta pitää kummistaan?