Kasvatusneuvolako on ainut vaihtoehto? Poika 3 v ja niin omapäinen että!

[Aamuäree]

Ei osallistu oikein kuinkaan hoidossa, askartelupäivinä ja kovalla työllä houkuteltuna hieman, ei syö ei juo.

Kotona ei tahtois syödä yhdessä meidän kanssa, aamuisin on helpompaa mutta koko perheen ollessa yhdessä koolla tämä yks jästipää kiukuttelee vaan. Pakotettuna tulee pöytään jossa sitten istuu kädet puuskassa ja kulmat kurtussa- eikä syö. (Ja tänäänkin siis pelkän aamupalan ja hätäisen autovälipalan voimin mennään, hoitopäivä näet, joten tähänastiset sapuskat onkin tossa sitten.)

Toisinaan riittää kun katsahtaaa hänen suuntaansa niin syöminen loppuu siihen paikkaan ja tenava ryntää kiukusta kiljuen huoneeseensa.

Mä en käsitä..........


Enkä toisaalta usko enää kauaa neuvolantädinkään vakuutteluja itsenäistymisestä ja oman tahdon esiin kaivamisesta ja että kyllä se siitä....
'Kyllä se siitä'- metodia tuo on nyt ollut jo 1,5 vuotta ja kummallisemmaksi vaan menee:headwall:

 

[Non compos mentis]

Se voi olla, että hän on omapäinen, mutta ei siinä mielessä, että kasvatusneuvola auttaisi. Katsotaan mitä esim. Jonse sanoo, mutta minusta kuulostaa autismin kirjon piirteiltä, ei niinkään lapsen kurittomuudelta.

 

[Aamuäree]

:O

Ei poitsu aina ole ollut tuollainen..... uhman piikkiin on tähän saakka laitettu.

 

[Non compos mentis]

:O

Ei poitsu aina ole ollut tuollainen..... uhman piikkiin on tähän saakka laitettu.

Jos hän on kolmevuotias nyt ja alkanut 1,5 vuotta sitten, on hän ollut tällainen jo ainakin puolet elämästään? Onko elto/kelto/relto pk:ssa ollut lapsen kanssa kaksin?

 

[Aamuäree]

Jos hän on kolmevuotias nyt ja alkanut 1,5 vuotta sitten, on hän ollut tällainen jo ainakin puolet elämästään? Onko elto/kelto/relto pk:ssa ollut lapsen kanssa kaksin?

Niin MIKÄ/Kuka?

Poika aloitti kuukausi sitten hoidossa kahtena päivänä viikossa. Ei ole ollut vielä mitään vasu keskustelua (eli sitä vanhempien ja lastenhoitajan välistä tuokiota).

Kotona häärää ja puuhaa, höpöttää ja leikkii, lukee, piirtää jne.

 

[Non compos mentis]

Niin MIKÄ/Kuka?

Poika aloitti kuukausi sitten hoidossa kahtena päivänä viikossa. Ei ole ollut vielä mitään vasu keskustelua (eli sitä vanhempien ja lastenhoitajan välistä tuokiota).

Kotona häärää ja puuhaa, höpöttää ja leikkii, lukee, piirtää jne.

Erityislastentarhanopettaja / kiertävä erityislastentarhanopettaja / resurssierityislastentarhanopettaja

Ainakin mun muksujen tarhoissa testattiin välillä kaikki tietyn ikätason lapset, esim. 3- ja 5-vuotiaat.

 

[Aamuäree]

Ahaa. Juu ei ole kukaan tuollaisesta henkilöstä puhunut mitään.
Hoitopaikka on ryhmis.

Jokatapauksessa taidan olla pian taas yhteydessä neuvolaan päin : /

 

[Aamuäree]

:attn:

 

["Jenis"]

Mulla on aivan älytön jukuripää kolmivuotias, mutta ei kyllä tuollaisia "oireita" hällä oo, kuulostaa erikoiselta. Siis jos vertaa omiin tai kavereiden uhmapäihin. Ottaisin varmaan ryhmiksessä puheeksi, jos ei "vieraassa" porukassakaan osallistu mihinkään.

 

[Aamuäree]

[QUOTE="Jenis";22132625]Mulla on aivan älytön jukuripää kolmivuotias, mutta ei kyllä tuollaisia "oireita" hällä oo, kuulostaa erikoiselta. Siis jos vertaa omiin tai kavereiden uhmapäihin. Ottaisin varmaan ryhmiksessä puheeksi, jos ei "vieraassa" porukassakaan osallistu mihinkään.[/QUOTE]

Puheeksi on otettu, ja saan jonkinlaisia vastauksia.
Mitään lastentarhanopettajaa tuolla ei ole.

Lähinnä olen saanut kauhisteluja ja kysymystulvaa pojan syömättömyydestä ja siitä että syökö kotona. Ovat huolissaan että syökö kotonakaan, että saako tarpeeksi ravintoa.
Tottakai ovat huolissaan, olen minäkin, mutta ei tuo nyt mikään luuviulu sentäs ole :snotty:
Kyllä mä sille ruokaa annan.....

Kertoilee kyllä päivästään ja vaikkapa siitä että on ollut liukumäessä, kiipeillyt kiipeilytelineellä tms.

Mä koen että poika on vain kiusallisen ujo ja verhoaa sen sitten kiukun alle ja vetäytyy syrjään hoitopaikassa.
Kotonakin jos meille tulee vieraita niin useasti poika on omissa oloissaan ja kestää aikansa ennenkuin suostuu muitten kanssa samaan tilaan.
Pari lapsivierasta on, että poikakin innostuu heti mukaan leikkiin.

 

[chrissy]

kyl mä ottaisin yhteyttä kasvatusneuvolaan ja mahdollisesti jos ei saa apua sieltä niin lastenpsykiatrille. Kyllä uhmaa on monenlaista mutta toi on kyllä ensimmäinen tuonsorttinen " uhma" mistä mä olen kuullut.

 

[Ooo]

Jos hoito alkoi vasta kk sitten ja päiviä on vain 2/vko, niin hoidossa vetäytymisen ja syömättömyydenkin voisi vielä laittaa aika normaalin toiminnan piikkiin... Mutta kun puhuit itse, että on ollut tuollainen jo 1,5 v. niin mitä sillä tarkoitit? Siis noita syömisiä kaiketi nyt kun luin uudestaan aloituksen.
Eipä perheneuvolasta varmaan koskaan oikein haittaakaan ole sen oman ahdistuksenkin purkamiseen, en tiedä onko neuvoja nimenomaan pojalle, mutta vanhempien tukikäynnit varmaan voisi tuntua juurikin tuelta.
Oisko hän syömättä koko päivän, jollei väkisin raahaa pöytään? Omalla pojalla ei syöminen ole ollut yksinkertaisin asia maailmassa, ja joskus mietin, että tulee kiinnitettyä häneen ihan liikaa huomiota syömisen yhteydessä. Siis joko kehuttua miten hienosti syö, miten kiva kun syö, ottaisko sitä tätä tai tota, ja otappa nyt vielä vähän jne. Ja parasta varmaan olisi kun tulisi ruoka-aikana syömään, söisi sen mitä syö, lopettaisi ja seuraavana ruokailukertana sama juttu. Ettei siitä tulisi sen kummempaa erikoistilannetta päivään. Mut nää on aina helpompi sanoa kuin toteuttaa.

 

[Aamuäree]

Mä olen ruokataistot taistellut esikoisen kanssa enkä huolestu pienistä.

Pojan kanssa olen ottanut lunkimmin mutta tämä ruokailu alkaa tosiaan ottaa jo omallekin psyykelle.
Ja kyllä, poika olis syömättä vaikka koko päivän jos sillä tuulella on.
Sellaisina päivinä saatta 'salaa' käydä hakemassa jotain pöydästä tai jääkaapista, tahtoo siis syödä vain omissa oloissaan.

Mä en tosiaan ymmärrä mistä nämä tavat oikein kumpuaa????

 

["Jenis"]

Tollaista on meilläkin, että joskus lämpiää hitaasti leikkikavereille, vaikka niitä ois ootettu koko päivä... päiväkodissa kun aloitti, ei suostunut syömään siellä juuri mitään kun se laitosruoka vissiin oli aika erilaista kuin kotiruoka. Sitä ne ihmetteli päikyssä kans ja kovaan ääneen, mutta meillä poika söi kyllä sitten aina normaalisti kotona - paitsi tupla-annoksia, kun tietty oli hirveä nälkä syömättömän päivän jälkeen. Eli lähinnä ihmettelisin tota kotiruokailua, jos se on ollut jo puoltoista vuotta tuollaista eikä vaan jotain reaktiota päikyn aloitukseen?

 

[Aamuäree]

Poika oli kaikkiruokainen reilu vuotiaaksi asti, sitten alkoi nirsoilu.

Meillä ei kuitata syömisiä välipaloilla tms. Ei syödä makeaa mahan täydeltä ja muutenkin on ruokajutut kunnossa ravitsemusterapeutin mukaan.
Sekin nosti kätensä pystyyn ja sanoi että hänen tehtävänsä on vain laskennallisesti katsoa että saa tarpeeksi, mitään neuvoja ja konsteja hän ei osaa sen kummemmin antaa.

Nämä ruokapohdinnat olen palstalla ruotinut moneen kertaan, enää ei jaksa.

Menen itse verenpainemittaukseen perjantaina ja otan jälleen puheeksi terkan kanssa pojan 'ongelmat'.

Mutta voitte uskoa että on riittämätön tunne äitinä.

 

["vieras"]

Meidän poika makas 3v päiväkerhossa penkillä usein, ei suostunut kontaktiin. Nyt 4v jo leikkii, osallistuu, askartelee (vaikka sanoo ettei tykkää siitä ja tekeleet onkin yleensä huolimattomia puolivalmiita), välillä jopa riehuu. Ei juo mutta eväsleivän syö. Poistuu ruokapöydästä kotonakin heti kun maha tuntuu täydeltä. Meillä tosi omapäinen poika, perheneuvolasta saatu hyviä neuvoja, mutta ei kuulemma vaikuta sairaalta tai häiriöiseltä.

 

["vieras"]

Onko lapsella vastenmielisyyttä tiettyjä ruokalajeja kohtaan? Voisiko olla aistiyliherkkyyttä, että ruoan rakenne tuntuu vastenmieliseltä? Vai onko pelkkää sosiaaliseen tilanteeseen (perheen ruoka-aika) liittyvää?

 

["vieras"]

[QUOTE="vieras";22132832]Meidän poika makas 3v päiväkerhossa penkillä usein, ei suostunut kontaktiin. Nyt 4v jo leikkii, osallistuu, askartelee (vaikka sanoo ettei tykkää siitä ja tekeleet onkin yleensä huolimattomia puolivalmiita), välillä jopa riehuu. Ei juo mutta eväsleivän syö. Poistuu ruokapöydästä kotonakin heti kun maha tuntuu täydeltä. Meillä tosi omapäinen poika, perheneuvolasta saatu hyviä neuvoja, mutta ei kuulemma vaikuta sairaalta tai häiriöiseltä.[/QUOTE]

Meidän lapsi on perinyt isänsä askartelutaidot - siis niitä ei ole. Onneksi hoitopaikassa osataan suhtautua hyvin eikä pakoteta mihinkään Tilda-sessioihin. Mulle riittää, että käden motoriikka riittää kirjoittamiseen ja saksien käyttöön.

 

[Aamuäree]

[QUOTE="vieras";22132846]Onko lapsella vastenmielisyyttä tiettyjä ruokalajeja kohtaan? Voisiko olla aistiyliherkkyyttä, että ruoan rakenne tuntuu vastenmieliseltä? Vai onko pelkkää sosiaaliseen tilanteeseen (perheen ruoka-aika) liittyvää?[/QUOTE]

On. Mutta kaikki ne ruuat on sellaisia joita on aikaisemmin kyllä syönyt mielellään- siis vauva-aikana.
Voiskohan se kuitenkin olla jotain tuollaista?

Esim peruna on sellainen joka ihan oikeasti näyttää siltä että tekee ihan pahaa.
Lihaa ei syö missään muodossa, reilun vuoden ikäisenä tykkäs syödä jauhalihakastikkeen kanssa spaghetin tms. Porkkanat olleet tähän asti herkkua, nyt ei niitäkään.

Jogurtit, viilit, murot, leipä, omena, banaani, mustikat tms menee kyllä.
Maistaakin aika rohkeasti mitä taitoa siskonsa ei 'osaa' vieläkään, että siinä mielessä on rohkeampi ja avoimempi.

Kun on kanssani kahden, kaikki on helpompaa, mutta jos muita perheenjäseniä niin sitten vaikeutuu.

Mäenjaksa.: /

 

["kahden äiti"]

Jos lapsi on kunnallisessa hoidossa, pitäisi sitä kautta saada (k/r)elton konsultaatiota ja ohjaus psykologille. Otat vain huolesi esille lapsen hoitajan kanssa seuraavassa vasukeskustelussa.

 

[Aamuäree]

[QUOTE="kahden äiti";22133328]Jos lapsi on kunnallisessa hoidossa, pitäisi sitä kautta saada (k/r)elton konsultaatiota ja ohjaus psykologille. Otat vain huolesi esille lapsen hoitajan kanssa seuraavassa vasukeskustelussa.[/QUOTE]

Kiitos, näin(kin) taidan tehdä.

Just tuota pohdinkin että jääkö ryhmisläiset ja pph lapset 'heitteille' kun päiväkodeissa täällä on aina ymmärtääkseni yksi lastentarhanopettaja.

 

[Muumibuumi]

Serkku eli ensimmäiset 10v pelkällä spaghetilla ja jauhelihakastikkeella. Mitään muuta ei syönyt.. Samoin pari muuta serkkua on olleet siitä lähtien ku oppivat puhumaan "hyi yök en syö"-ihmisiä. Mutta ei niistä kukaan ole itseään nälkään tappanut. Joten en usko, että sunkaan 3v:n kans kannata hätäillä.

 

[Aamuäree]

Serkku eli ensimmäiset 10v pelkällä spaghetilla ja jauhelihakastikkeella. Mitään muuta ei syönyt.. Samoin pari muuta serkkua on olleet siitä lähtien ku oppivat puhumaan "hyi yök en syö"-ihmisiä. Mutta ei niistä kukaan ole itseään nälkään tappanut. Joten en usko, että sunkaan 3v:n kans kannata hätäillä.

Syömisestä mä en niinkään, mutta ne tavat lähinnä. Ja nää kaikki muut.