Vähän alkoi jo suututtaa!! ( POjan koululääkäri tark.)

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja "vieras"
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
V

"vieras"

Vieras
Poika oli koululääkäri tarkastuksessa tässä.... (tokalla luokalla) Mukana olin minä ja pikkuveljensä. Mitattiiin ja punnittiin yms. nämä normi jutut. Pojan paino oli laskenut 3kg. mikä lääkäristä oli ihan kummallista ja kamalaa!! OLi tosin kasvanutkin 7cm. vuodessa... Syyksi kerroin että poika syönyt nyt vuoden concertaa ja ruokahalu on pikkasen huonontunut, mutta syö NYT ihan normi määriä ruokaa ja sen 5krt. pvä. Poika oli taas ennen lääkettä reilusti Plus käyrällä... Sitten alkoi kuulustelemaan vielä pojalta itseltään että mitä syö ja milloin jne? Tekeekö äiti ruokaa jne. Siis tuntui että meitä epäiltiin, että pojan ruokailussa on jotain pielessä, tai että ME ei tehtäis tai annettais hänelle ruokaa :O
Toinen juttu sitten lisäksi oli se, että minua harmitti ihan sikana se, että lääkäri alkoi kysellä MINUN vointiani, poikien kuullessa!! (ollut 2krt. masis ja syönyt lääkettä, nyt en enää) Itsellä toki kuten miehellä raskasta, kuten aina erityislapsen kanssa.... Mutta voin nyt hyvin ja menossa takaisin töihin piakkoin.
Sitten tässtä alkoi taas piiiiitkät keskustelut että miten meillä riidellään jne. :/ No, kerroise on n taas että miten, vaikkakin minusta jutut eivät kuuluneet mitenkään kouluterv. tark, vaan ihan jonnekin muualle....
Poika oli ollut juuri edell. vko. kokeilussa 18mg-> 36mg, joka ei sopinut pojalle ollenkaan ja oli koulussa ollut ihan mahdoton ja höpissyt kamalia jne. kuten kotonakin sen vko....
No, nyt käyttää 27mg. ja se on hyvä :)

Mutta pitkän sepustukseni pointti oli siis se , että MITÄ varten lääkäri kyseli kaikkea mahdollista, vaikka pojat olivat siinä vieressä ja VARSINKIN pikkuveli joka suu auki ihmetteli kaikkea kuulemaansa!! Oikeasti suututtaa vieläkin.
 
[QUOTE="xxx";22277199]Olisit sanonut että sinä et halua keskustella tälläisistä asioista lasten kuullen. Ja jos lääkäri kokee sen tarpeelliseksi voit tulla toiste yksin.[/QUOTE]

Näin, kyllä kai aikuinen ihminen osaa kieltätyä vastaamasta.
 
[QUOTE="vieras";22277179]

Mutta pitkän sepustukseni pointti oli siis se , että MITÄ varten lääkäri kyseli kaikkea mahdollista, vaikka pojat olivat siinä vieressä ja VARSINKIN pikkuveli joka suu auki ihmetteli kaikkea kuulemaansa!! Oikeasti suututtaa vieläkin.[/QUOTE]

Lääkäri kyseli sitä varten että oli huolissaan ja halusi tietää miten menee. Harvemmin ton ikäsillä paino sentään tippuu, varsinkin jos pituutta on tullut reippaasti. Turha sun on siitä ruokajutusta kilareita vetää, se nyt vaan sattuu kuulumaan lääkärin tehtäviin kysellä onko kaikki ok.

Toki sen olisi pitänyt tehdä niin ettei kysele poikien kuullen sun henk koht juttuja. Olisithan voinut itsekin huomauttaa että voitaisiinko näistä asioista puhua aikuisten kesken tms, niin lääkärikin olisi huomannut mokansa.
 
No sitä varten ne lääkärikäynnit ovat, että tarkkaillaan terveyttä. Lapsen painon putoaminen on sellainen asia, jolla mielellään halutaan syy. Tuskin se lääkäri olisi sitä voinut kysymättä arvata. Ja toisekseen perheen jaksaminen on myös lapsen terveyteen vaikuttava asia, tuskin se lääkäri lämpimikseen jaksamisia kyselee.

Ap taitaa ennemminkin olla aikamoinen asenne, jonka takia näkee kaiken kyselyn negatiivisena.
 
minusta lääkäri olisi suorastaan vastuuton jos ei kysyisi asiasta mitään 7cm pituutta lisää ja 3kg painonpudotusta kuulostaa isolta (tosin tästä ei käynyt ilmi onko poikasi normaalipainoinen vai mikä...)
Avuksi ne siellä terveydenhuollossa pyrkivät olemaan eivätkä kysele arvostellakseen.
 
[QUOTE="vieras";22277209]Näin, kyllä kai aikuinen ihminen osaa kieltätyä vastaamasta.[/QUOTE]

No joo, oisin voinut tietty sanoa tai kieltäytyä.... OLin silloin vain ihan ns.suu auki ja vastasin mitä kysyttiin., kiltisti.... Rupesi sitten vasta jälkikäteen ärsyttään, että hittoako se nyt kaikkea kyselikin... Ja TOTTAKAI tuo painoasia minuakin mietityttää, mutta ei poika ole vielkään edes normi käyrällä tai jotenkin kuihtunut tai laiha... Että sen puolesta et minun mielstä mitään hätää. Seurata pitää tietysti. Oli vaan kyely "tyyli" sellainen nyt mikä rupesi harmittamaan..... Vaikka tuttu lääkäri olikin...
 
No sitä varten ne lääkärikäynnit ovat, että tarkkaillaan terveyttä. Lapsen painon putoaminen on sellainen asia, jolla mielellään halutaan syy. Tuskin se lääkäri olisi sitä voinut kysymättä arvata. Ja toisekseen perheen jaksaminen on myös lapsen terveyteen vaikuttava asia, tuskin se lääkäri lämpimikseen jaksamisia kyselee.

Ap taitaa ennemminkin olla aikamoinen asenne, jonka takia näkee kaiken kyselyn negatiivisena.

No voi olla, että tässä vuosien mittaan oma asenne on muuttnut negatiivisemmaksi kun on pojan ja omia juttuja saanut selitellä ja kertoilla yhdelle jos sun toiselle sen miljoona kertaa:/ Alkaa joskus puuduttamaan ja harmittaan koko homma:(
 
Kyllä se kuuluu jo noin isolta lapselta itseltäänkin kysyä ruokailusta yms., kuitenkin juuri LAPSEN asiasta kyse. Ihmettelisin jos iso lapsi sivuutettaisiin kokonaan häntä koskevissa asioissa. :attn: Siinähän lääkäri samalla testaa myös sitä että kuinka hyvin lapsi osaa jo vastata itseään koskeviin kysymyksiin yms.
 
Kyllä se kuuluu jo noin isolta lapselta itseltäänkin kysyä ruokailusta yms., kuitenkin juuri LAPSEN asiasta kyse. Ihmettelisin jos iso lapsi sivuutettaisiin kokonaan häntä koskevissa asioissa. :attn: Siinähän lääkäri samalla testaa myös sitä että kuinka hyvin lapsi osaa jo vastata itseään koskeviin kysymyksiin yms.

No samaa mieltä olen siinä että tietysti lasta ei saa sivuuttaa! Mutta ois kysynyt sitten ihan ensin vaan vaikka pojalta vaan, reilusti! ENITEN siis häiritsi hänen tapansa kysellä yleensäkin ja se että "puitiin" noita minun juttujakin siinä samalla....
 
Kyllä se kuuluu jo noin isolta lapselta itseltäänkin kysyä ruokailusta yms., kuitenkin juuri LAPSEN asiasta kyse. Ihmettelisin jos iso lapsi sivuutettaisiin kokonaan häntä koskevissa asioissa. :attn: Siinähän lääkäri samalla testaa myös sitä että kuinka hyvin lapsi osaa jo vastata itseään koskeviin kysymyksiin yms.

Ihan tosi. Ja valitettavasti kyllä, on niitäkin perheitä joissa ruokaa ei saa riittävästi, vaikka ap:n tapauksessa ei siitä olekaan kyse. Varsinkin jos äiti (joka yleensä hoitaa ruokapuolen) on masentunut, ei ehkä ole voimia sellaiseen. Tai voi olla rahat loppu syystä tai toisesta. Tai yksinkertaisesti vanhemmat eivät välitä. Ei sitä koskaan tiedä, siksi sitä pitää kysyä. Ei sitä pidä ottaa loukkauksena, vaan huolenpitona.
 

Yhteistyössä