Mitä minä nyt teen?? KAIKKI on pilalla

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja "Jatuli"
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
J

"Jatuli"

Vieras
Herranjumala!
Mies sitten otti ja päätti ettei jaksa näin monen lapsen kanssa enää.
Lähti, kuulemma pää leviää jos jää enää hetkeksikään. Sanoi lähtiessään että anna lastenvalvojalle hänen numero, kommunikoidaan sitä kautta :(

Sinne meni joulu, sinne meni haaveet kodista. Sinne meni kaikki!!!
Arvatkaa vaan miten "helppoa" oli laittaa isoimmat kouluun aamulla, ja miten "helppoa" on koittaa esittää urheaa näille pienille.

Mitä h***ttiä minä TEEN!!! Mistä lapsille joulu?
 
On ollut raskasta aikaa, kun lapset ovat sairastelleet, mutta ei muuten mitään isoa.
Tämä tuli kyllä itselle niin yllätyksenä, en missään nimessä koskaan ole edes kuvitellut, että emme harmaantuisi yhdessä...
Ja nyt, ihan yhtä äkkiä. LOPPU
 
:hug: voi surkeus sentääs! Montako lasta teillä sitten on? Ehkä hän on vain loman tarpeessa? Joulusta tulee varmaan vaikea, mutta joulu on kuitenkin "lastenjuhla"

5 lasta.
En ymmärrä tätä...
Yön aikana mietin juurikin tuota joulua, ja huomasin, että ne rahat, mitkä piti laittaa lasten joululahjoihin, meni miehen mukana.
Mitä minä voisin myydä että saisin lapsille joulun? Mitä minä teen??
 
Muista 48h sääntö. Juttele miehesi kanssa uudestaan 48 tunnin kuluttua, sitä ennen älä vaivaa häntä soitoilla äläkä viesteillä. 48 tunnin kuluttua päällimmäiset tunteet eivät enää hallitse niin paljoa ja uskoisin, että tilanne korjaantuu sillä, että juttelette silloin (siis vasta silloin 2 päivän päästä). Puhut siitä, että sinustakin tää on vaikeeta, mutta yhdessä tähän on lähdetty eikä hän voi olettaa, että sinulla, heikolla naisella on yksinäs voimia hoitaa lapsianne, kun kerran mieskään (vaikka vahva hänen pitäis olla) ei jaksanut edes kanssasi. Puhukaa, puhukaa ja puhukaa ja koittakaa löytää ratkaisu. Miehesi myös tarvitsee stressilomaa, joten varaudu lähettämään hänet matkaan.
 
Sen verran pitkä avioliitto takana, että tunnen tuon miehen. Hän ei tule takaisin. Ihmettelen vain, että miten kauan hän on tätä omassa mielessään suunnitellut. Miksi ei puhunut minulle mitään aiemmin?
Toki on ollut rankkaa kun yhden lapsen koetuloksia olemme odotelleet ja sitä ennen kamala rumba testeissä ja kuvauksissa. Mutta luulisi hänenkin huokaisseen helpotuksesta, kun kyseessä olikin vain kilpirauhasen liika toiminta, joka on hoidettavissa!!
 
[QUOTE="jatuli";22464257]5 lasta.
En ymmärrä tätä...
Yön aikana mietin juurikin tuota joulua, ja huomasin, että ne rahat, mitkä piti laittaa lasten joululahjoihin, meni miehen mukana.
Mitä minä voisin myydä että saisin lapsille joulun? Mitä minä teen??[/QUOTE]

Rahalla ei ole joulun kanssa tekemistä! Ilman rahaakin saa joulusta ihanan ja tunnelmallisen =) Mutta älä heitä toivoa hukkaan, vielä. Luulen että miehesi on vain väsynyt NYT ja kun on saanut levättyä herää todellisuuteen ja haluaa perheen luokse. Vaikka on väärin hankittu loma, ehkä miehesi ei ole vain osannut aikaisemmin puhua, tai et ole kuunnellut kunnolla.

Raskasta tulee olemaan jos ero koittaa, ja vielä raskaampaa tulee olemaan jos vielä mies palaa kotiin.
 
[QUOTE="jatuli";22464257]5 lasta.
En ymmärrä tätä...
Yön aikana mietin juurikin tuota joulua, ja huomasin, että ne rahat, mitkä piti laittaa lasten joululahjoihin, meni miehen mukana.
Mitä minä voisin myydä että saisin lapsille joulun? Mitä minä teen??[/QUOTE]

No ihan ensimmäiseksi et nyt ainakaan ala sitä joulua suremaan - siihen on vielä aikaa, ja se tulee sieltä sit aikanaan.
Tärkeintä on nyt koittaa kasata itse itsesi ja pitää itsesi vahvana lasten takia.

Anna miehelle aikaa päivä - kaks ja koita sit saada mies jutteluyhteyteen - eihän kai kukaan voi noin vaan ottaa ja jättää kaikkea tuosta noin vaan ilman selitystä, eilman sovittelua ja neuvottelemista.
Tai ainakjin toisella on oikeus vaatia jotain sel8tyksiä ja neuvotteluja. Ja ainakin sen verran avstuuta yhteisestä perheestä, että lasten asiat selvitellään parhainpäin.
 
Meilläkin mies välillä turhautuu ja sanoo ettei jaksa tätä perhe-elämää, meillä on vaan 2 lasta...mutta toisella kova uhma ja toinen on erityislapsi ja rankkaa on melkein joka päivä, minä jaksan oikealla asenteella, mutta mieheltä se puuttuu....eikai vieläkään ole hyväksynyt esikoisemme sairautta.

Monesti uhkailee lähtevänsä, kerran pakkasi laukut ja lähti ovesta...mutta tuli jonkun ajan päästä takaisin kun oli saanut rauhottua...sanoi sitten että ei oikeasti pystyisi lähtemään.

Ehkä ap sunkin mies tulee järkiinsä, mietittyään asioita.
 
Onko ne kaikki 5 lasta myös miehen? En vaan oikein ymmärrä, et jos omia ovat, niin miten voi noin vaan häipyä lasten takia. Sehän on lapsille ihan kamala paikka. Siis lasten takia lähteminen. Syyttävät vielä itseänsä pitkään.
 
Oletko mistäpäin? Itsekin tukiverkottomana yh:na tiedän, mitä tulet käymään nyt läpi ja haluaisin auttaa sen mitä pystyn. Ja joulu kyllä tulee, tavalla tai toisella lapset saavat kyllä lahjansa :)
 
Mä en oikein ymmärrä, että jos mies lähtee ja jättää viiden lapsen kanss ayksin, on ensimmäinen ajatus miten järjestää lapsille joulu. Luulis että ois muutakin ajateltavaa.

Minäkin suosittelen odottamaan pari päivää ja sitten soittamaan miehelle ja puhumaan asioista.
 
On kaikki yhteisiä lapsia.
Toivon että saan lapsille selitettyä asiat edes jotensakin selkeästi ja niin, etteivät missään nimessä syyttäisi itseään.
Lasten eteen tässä on alettava uurastamaan, itsestä niin väliä, mutta nämä viisi viatonta ajaa eteenpäin, eikä mikään nöyryytys ole liian suuri niin kauan, kunhan se tuo lapsilleni hyvää.
 
Mä en oikein ymmärrä, että jos mies lähtee ja jättää viiden lapsen kanss ayksin, on ensimmäinen ajatus miten järjestää lapsille joulu. Luulis että ois muutakin ajateltavaa.

Minäkin suosittelen odottamaan pari päivää ja sitten soittamaan miehelle ja puhumaan asioista.

Tietenkin se on tähän vuoden aikaan joulu!
Arjesta selviän, tiedän sen. Ehkäpä jokin "paskiainen" nosti minussa päätään, koska en suostu alistumaan surevaksi haamuksi, vaan alan tehdä töitä sen eteen, että lapsillani on hyvät muistot aina, eivätkä muista että "se oli surkein joulu ikinä"--
Toki isän puuttuminen perhejuhlasta tekee siitä erilaisen, mutten suostu siihen, että lapsillani ei olis joulua.
 
Tämä on minusta ihan höpölöpöä. Jos lapset ovat aikaisempina jouluina saaneet lahjoja niin vaikea heidän on ymmärtää miksi tänä jouluna ei saakaan.

Aikuinen kykenee ajattelemaan kuten sanot mutta tuskin lapsi jolle kuitenkin ne lahjat usein sen joulun tekee.

Joo, tuokin on kyllä omalla tavallaan totta, mutta ihan oikeesti siis, jos mies tosiaan ottaa ja lähtee niin onko se eka huoli ja suru se lasten tuleva joulu, johon on kuitenkin vielä reilu kuukausi aikaa?

Se joulu tulee sieltä ja sitä ennen ehtii vielä tapahtua vaikka mitä - ja sen joulun tiimoilta ehtii vielä valvomaan monta yötä ja miettimään monta päivää. Ja ihan varmasti jostain löytyy sitten se käsi ja taho, joka auttaa jonkunlaisen joulun aikaansaamiseksi, vaikka se joulutunnelma ei varmaan yli kattojen nouse lahja- ja herkkuvuorellakaan, jos perhe on juuri joulun alla hajonnut.

Mutta ap:lle :hug: , ja voimia. Ja paljon, paljon luottamusta siihen, että asiat lopulta järjestyy. Nyt pitäs minusta ensisijaisesti keskittyä lapsiin, he ovat varmaan hämmentyneitä tilanteesta, jos se ihan puun takaa tuli puolisollekin.
 
[QUOTE="mä";22464348]Oletko mistäpäin? Itsekin tukiverkottomana yh:na tiedän, mitä tulet käymään nyt läpi ja haluaisin auttaa sen mitä pystyn. Ja joulu kyllä tulee, tavalla tai toisella lapset saavat kyllä lahjansa :)[/QUOTE]

Susirajalta...
 
Joo, tuokin on kyllä omalla tavallaan totta, mutta ihan oikeesti siis, jos mies tosiaan ottaa ja lähtee niin onko se eka huoli ja suru se lasten tuleva joulu, johon on kuitenkin vielä reilu kuukausi aikaa?

Se joulu tulee sieltä ja sitä ennen ehtii vielä tapahtua vaikka mitä - ja sen joulun tiimoilta ehtii vielä valvomaan monta yötä ja miettimään monta päivää. Ja ihan varmasti jostain löytyy sitten se käsi ja taho, joka auttaa jonkunlaisen joulun aikaansaamiseksi, vaikka se joulutunnelma ei varmaan yli kattojen nouse lahja- ja herkkuvuorellakaan, jos perhe on juuri joulun alla hajonnut.

Mutta ap:lle :hug: , ja voimia. Ja paljon, paljon luottamusta siihen, että asiat lopulta järjestyy. Nyt pitäs minusta ensisijaisesti keskittyä lapsiin, he ovat varmaan hämmentyneitä tilanteesta, jos se ihan puun takaa tuli puolisollekin.

No jos isi on lähtenyt, se on varmasti lapsillekin tosi raskasta. Niin ymmärrän kyllä, että edes lapsille niin tärkeä joulu toisi lapsille edes sen hetkellisen ilon kaiken murheen keskelle.
 

Yhteistyössä